LUE ENSIN – Liiketoiminnan juridiikka, kirjatentti

Opintojakso: Liiketoiminnan juridiikka A31L0005-3009 (Lapin AMK) Tentti: tiistai 17.11.2026, kirjatentti (book exam) Tämä paketti: 0 opas · 5 aihepakettia · lakipaketti · muistisäännöt · kysymyspankki · 2 harjoituskoetta · kuvat · offline-opiskelusivu

1. Mitä tenttiin oikeasti kuuluu

Kaksi asiaa, jotka kannattaa tietää heti:

1. Luentokalvot eivät tule kirjatenttiin. Moodlessa lukee: "Luentojen kalvot (nämä eivät tule kirjatenttiin)". Tentti luetaan kirjoista, lakitekstistä ja Moodlen "Opintomateriaali"-osiosta.
2. Kurssin ohjeen mukaan tekoälyn käyttö on kielletty opintojakson omissa tuotoksissa (oppimispäiväkirja). Nämä muistiinpanot ovat lukemisen tuki ja kertausmateriaali – tenttivastaukset ja oppimispäiväkirjan kirjoitat itse omin sanoin.

2. Neljän päivän suunnitelma (pe 13.11. → ti 17.11.)

Ajankäyttö yhteensä noin 12–14 h. Jokainen päivä: lue → muista → testaa.

Perjantai 13.11. (2,5 h) – perusta kuntoon

• Lue 01_Oikeuden_olemus (45 min)
• Lue 02_Henkilooikeus (45 min)
• Tee muistisäännöt-kortit aiheista 1–2 (20 min)
• Vastaa kysymyspankin osion "Oikeuden olemus" + "Henkilöoikeus" kysymyksiin (40 min)

Lauantai 14.11. (4 h) – sopimusoikeus (tentin suurin osa)

• Lue 03_Sopimusoikeus kokonaan (2 h)
• Lue OikTL pykälä pykälältä – keskity 1, 2, 6, 7, 9, 11, 25, 28, 30, 31, 32, 33, 36 § (45 min)
• Kysymyspankki: sopimusoikeus (45 min)
• Kirjoita ulkomuistista: "sopimuksen synty" ja "pätemättömyysperusteet" (30 min)

Sunnuntai 15.11. (4 h) – vahingonkorvaus + yhtiömuodot

• Lue 04_Vahingonkorvaus (45 min)
• Lue 05_Yritystoiminta (2 h) – tämä on pitkä luku, lue osio kerrallaan
• Lue Moodle-PDF "Mikä yhtiömuoto yritykselle?" (20 min)
• Kysymyspankki: vahingonkorvaus + yritystoiminta (55 min)

Maanantai 16.11. (3 h) – testi + aukot

• Tee Harjoituskoe 1 ajastettuna, 90 min, ilman kirjaa
• Korjaa pisteytysohjeella (20 min)
• Listaa väärät vastaukset → lue vain ne kohdat uudelleen (40 min)
• 07_MUISTISAÄNNÖT: "Viimeisen illan 20 asiaa" (30 min)

Tiistai 17.11. aamu (45 min)

• Selaa kuvat (5 min)
• Lue 07_MUISTISAÄNNÖT + 00-osion "Vastausmalli" (20 min)
• Tee Harjoituskoe 2 vain monivalinnat, 20 min – lämmittelyksi

3. Miten tenttivastaus kirjoitetaan (tämä tuottaa pisteet)

Jokaisessa vastauksessa neljä askelta – sama kaava sekä oikeustapauksissa että esseissä:

1. Säännös – mikä laki ja mikä pykälä (tai mikä oikeusperiaate).
2. Tunnusmerkistö – mitkä ehdot säännöksessä on.
3. Soveltaminen – mitkä tosiseikat täyttävät mitkä ehdot.
4. Johtopäätös – kuka vastaa, mitä seuraa, kuka voittaa.

Esimerkki (lyhyt):

OikTL 30 §:n mukaan oikeustoimi ei sido vieteltyä, jos vastapuoli on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä. Tässä myyjä väitti auton ajomääräksi 80 000 km, vaikka mittarilukema oli 240 000 km. Kyse on petollisesta viettelystä. Ostaja ei siis ole sidottu kauppaan ja voi vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua.

Pistemenetys tulee lähes aina siitä, että vastaus jää tasolle "minusta tuntuu" – ilman pykälää ja ilman soveltamista.

4. Paketin sisältö ja miten sitä käytetään

5. Kolme asiaa, jotka ratkaisevat arvosanan

1. Sopimusoikeus on suurin osa tenttiä. Jos osaat sopimuksen synnyn, pätemättömyyden ja edustuksen, olet jo puolivälissä.
2. Yhtiömuodot ovat toinen suuri. Opettele taulukko: kuka vastaa, mitä pääomaa tarvitaan, kuka edustaa, miten perustetaan.
3. Pykälät kannattaa opetella ulkoa numeroina – OikTL 1, 6, 9, 25, 28–33, 36 ja KSL 2 luvun 1, 6, 7, 9 §. Ne toistuvat tentistä toiseen.

01 · Oikeuden olemus (Juridiikan perusteet, luku 1, s. 30–61)

Miksi tämä luku on tentissä? Se antaa koko kurssin sanaston ja kartan. Tentissä kysytään lähes aina: mitkä ovat oikeuslähteet ja miten ne asettuvat arvojärjestykseen, mitä tuomioistuimia Suomessa on ja miten laintulkinta tehdään.

1. Mitä "oikeus" tarkoittaa – kolme eri merkitystä

Sana oikeus tarkoittaa suomessa ainakin kolmea eri asiaa. Tämä on suosittu tenttikysymys.

Lisäksi puhutaan oikeudellisesta velvollisuudesta. Usein yhden henkilön oikeutta vastaa toisen velvollisuus – tämä on oikeussuhteen rakenne: oikeus ja velvollisuus ovat saman kolikon kaksi puolta.

2. Oikeusvaltio ja vallan kolmijako

Suomi on oikeusvaltio: julkinen valta käytetään lain nojalla, eikä kukaan – ei edes eduskunta enemmistöllä – voi rikkoa perustuslakia. Perustuslaki on kaiken yläpuolella.

Valtiovallan kolmijako (Montesquieun periaate) – kolme valtaa eri elimissä, jotta valta ei keskitty:

Muistisääntö: "LHT" – Laista Huolimatta Tuomitaan? Ei. "Laki – Hallitus – Tuomio": Eduskunta säätää, hallitus panee täytäntöön, tuomioistuin ratkaisee. Tuomioistuimen riippumattomuus on oikeusvaltion ydin: tuomari ei saa ohjeita poliitikolta.

Keskeiset perustuslain kohdat: ylin valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta; lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle; hallitusvaltaa käyttävät presidentti ja valtioneuvosto; tuomiovaltaa riippumattomat tuomioistuimet.

3. Oikeusjärjestys ja oikeudenalat

Oikeusjärjestys jaetaan kahteen suureen osaan:

• Yksityisoikeus – yksityisten (henkilöiden ja yritysten) väliset suhteet. Esim. sopimusoikeus, vahingonkorvausoikeus, perheoikeus, velvoiteoikeus, esineoikeus, yhtiöoikeus.
• Julkisoikeus – yksityisen ja julkisen vallan välinen suhde. Esim. hallinto-oikeus, verooikeus, rikosoikeus, valtiosääntöoikeus.

Toinen tärkeä jako:

• Aineellinen oikeus – mitä saa ja mitä ei saa tehdä (esim. "kauppa on sitova").
• Menettelyoikeus / prosessioikeus – miten asia viedään tuomioistuimeen ja miten se ratkaistaan.

Oikeussubjekti = se, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia: luonnollinen henkilö ja oikeushenkilö (osakeyhtiö, yhdistys, säätiö). Vain oikeussubjekti voi olla sopimuksen osapuoli – esimerkiksi rekisteröimätön yhdistys ei voi avata pankkitiliä, koska se ei voi olla sopimussuhteen osapuolena.

4. Oikeuslähteet – tentin varmin aihe

Oikeuslähde = mistä oikeusjärjestyksen sisältö löytyy. Suomen oikeusjärjestyksessä tärkein on laki.

4.1 Vahvasti velvoittavat (pakko noudattaa)

1. Laki – eduskunnan säätämä
2. Asetus – valtioneuvoston, ministeriön tai presidentin antama, lain nojalla
3. Viranomaismääräys – esim. Ruokaviraston määräys, annettu lain valtuutuksella

4.2 Heikosti velvoittavat (pitää ottaa huomioon, mutta eivät sido samalla tavalla)

1. Lainvalmisteluaineisto – hallituksen esitys (HE), mietinnöt; kertoo mitä lailla on haluttu
2. Tuomioistuinratkaisu – erityisesti KKO:n ennakkopäätökset (KKO:2010:67 ym.), jotka ohjaavat tulkintaa
3. Oikeustiede – lainoppineiden tulkinnat, kun muuta ei ole

4.3 Sallitut ("saa käyttää")

1. Maantapa / kauppatapa – vakiintunut käytäntö, erityisesti liike-elämässä
2. Kansainväliset sopimukset ja EU-oikeus – ks. kohta 5
3. Yleiset oikeusperiaatteet – esim. kohtuullisuus, vilpittömän mielen suoja

Muistisääntö: "LAVA – LAVa-taan – Sallitut" Laki · Asetus · Viranomaismääräys → vahvasti velvoittavat Lainvalmisteluaineisto · A (oikeuskäytäntö = KKO) · Vähemmän sitova = oikeustiede → heikosti velvoittavat Sallitut: maantapa, EU, periaatteet. Kolme kovaa – kolme pehmeää – loput vapaaehtoisia.

Tärkeä nyanssi: laki ei pysty eikä välttämättä edes halua säännellä kaikkea tyhjentävästi. Siksi maantavalla, ennakkopäätöksillä ja oikeustieteellä on käytännössä suuri merkitys. Lain sanamuoto on lähtökohta, ei aina lopputulos.

5. EU-oikeus ja kansainväliset sopimukset

• Suomi liittyi EU:hun 1995.
• EU-asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenvaltioissa.
• EU-direktiivi pitää saattaa kansalliseen lakiin (ns. implementointi) – esim. kuluttajansuojalaki on suurelta osin direktiivien toimeenpanoa.
• EU-oikeuden etusija: ristiriidassa kansallisen lain kanssa EU-oikeus menee edelle.
• Unionin tuomioistuin (Luxemburg) tulkitsee EU-oikeutta; ennakkoratkaisumenettely.
• Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT, Strasbourg) valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista – eri elin kuin EU-tuomioistuin.

Ansa: EIT ≠ EU:n tuomioistuin. EIT kuuluu Euroopan neuvostoon, ei EU:hun. Tämä kysytään monivalinnassa.

6. Tuomioistuinlaitos – opettele kolmijako

Yleiset tuomioistuimet (riita- ja rikosasiat)

Yleiset hallintotuomioistuimet (julkisen vallan ja yksityisen riidat)

Erityistuomioistuimet

• Markkinaoikeus – kilpailu- ja markkinaoikeudelliset asiat, immateriaalioikeus, julkiset hankinnat, kuluttajansuoja-asiat (esim. KSL 2 luvun kieltoasiat)
• Työtuomioistuin – työehtosopimusten tulkinta
• Vakuutusoikeus – sosiaalivakuutusasiat
• Valtakunnanoikeus – ministerien virkarikokset (poikkeuksellinen)

Muistisääntö: "KH-KKO / HOKHO" Yleiset: Käräjä → Hovi → KKO. Hallinto: Hallinto-oikeus → KHO. Erityiset: Markkina, Työ, Vakuutus → "MTV".

Riita-asia vs. rikosasia: riita-asiassa kaksi yksityistä riitelee (esim. kauppa), rikosasiassa syyttäjä ajaa syytettä. Käräjäoikeudessa on lautamiehiä (maallikkojäseniä) tietyissä asioissa.

Muutoksenhaku: käräjäoikeuden tuomiosta valitetaan hovioikeuteen, ja jatkovalitus KKO:hon vain jos KKO myöntää valitusluvan. KKO antaa ennakkopäätöksiä ohjatakseen lainkäyttöä.

7. Miten lakia tulkitaan (laintulkinta)

Kun lain sanamuoto on epäselvä, käytetään tulkintamenetelmiä – usein yhdessä:

1. Sanamuodon mukainen (grammatikaalinen) – mitä sanoilla sanotaan
2. Systemaattinen – miten säännös sopii muuhun lainsäädäntöön
3. Historiallinen – mitä lainvalmisteluaineisto (HE) kertoo tarkoituksesta
4. Teleologinen – mikä on lain tarkoitus, mitä sillä halutaan suojata
5. Analogia – sovelletaan samankaltaiseen tapaukseen (varoen)
6. Supistava / laajentava tulkinta – sanamuotoa tulkitaan kapeammin tai laajemmin

Tenttivastauksen kaava: "Säännöksen sanamuoto ei suoraan ratkaise asiaa, joten tulkinnassa on otettava huomioon lain tarkoitus (HE …) ja oikeuskäytäntö (KKO …)."

8. Riidanratkaisu muuten kuin tuomioistuimessa

• Sovittelu – tuomioistuinsovittelu tai ulkopuolinen sovittelu; osapuolet sopivat itse
• Välimiesmenettely – kaupallisissa riidoissa, välimies antaa ratkaisun, joka on lopullinen
• Kuluttajariitalautakunta – suositus kuluttajariidoissa
• Käräjäoikeuden sovittelu – tuomari sovittelijana

Nämä ovat tentissä tyypillisesti "mitä muita keinoja kuin oikeudenkäynti" -kysymyksen vastaus.

9. Pikatesti (vastaa ulkomuistista)

1. Mitkä ovat oikeuslähteet ja mikä niistä on vahvin?
2. Mitkä kolme vallankäytön muotoa ja ketkä niitä käyttävät?
3. Mikä on ero yleisen tuomioistuimen ja hallintotuomioistuimen välillä?
4. Mikä on ennakkopäätös ja kuka niitä antaa?
5. Mitä eroa on asetuksella ja viranomaismääräyksellä?
6. Mitä tarkoittaa EU-oikeuden etusija?
7. Mikä on oikeussubjekti ja mitä siltä vaaditaan?

Vastaukset löydät kohdista 4–8. Jos et muista, palaa tekstiin – älä arvaa.

02 · Henkilöoikeus (Juridiikan perusteet, luku 2, vain s. 63–84)

Mitä tästä tulee tenttiin? Käsiteparit (oikeuskelpoisuus / oikeustoimikelpoisuus / toimintakelpoisuus), alaikäisen tekemät oikeustoimet, edustus ja valtuutus. Tämä on kurssin "helpoin" osa, mutta käsitteet menevät todella helposti sekaisin – juuri siksi niistä kysytään.

1. Oikeussubjekti

Oikeussubjekti = taho, jolla voi oikeusjärjestyksen mukaan olla oikeuksia ja velvollisuuksia.

• Luonnollinen henkilö = ihminen
• Oikeushenkilö = yhtiö, yhdistys, säätiö, julkisyhteisö

Oikeushenkilö syntyy rekisteröinnillä (esim. osakeyhtiö kaupparekisteriin, yhdistys yhdistysrekisteriin). Ennen rekisteröintiä se ei ole itsenäinen oikeussubjekti eikä voi olla sopimuksen osapuoli – esimerkiksi avata pankkitiliä.

Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus päättyy, kun se lakkaa: selvitystilan tai konkurssin jälkeen puretaan ja ilmoitetaan rekisteriin. Vastoin lakia toiminut oikeushenkilö voidaan lakkauttaa viranomaisen päätöksellä.

Tietyt oikeudet kuuluvat vain luonnollisille henkilöille: äänioikeus, sosiaaliset oikeudet, kuolleeksi julistaminen.

2. Kolme käsitettä, jotka on pakko erottaa

Muistisääntö: "Kelpoisuus = kykeneekö OMISTAMAAN, Toimintakelpoisuus = kykeneekö TEKEMÄÄN." Vastasyntynyt lapsi omistaa (on oikeuskelpoinen) mutta ei tee kauppaa (ei ole oikeustoimikelpoinen).

Oikeuskelpoisuuden alku ja loppu

• Alkaa lähtökohtaisesti syntymästä.
• Sikiöllä on tietyin edellytyksin oikeuskelpoisuus jo ennen syntymää (esim. perintöoikeus – lapsi voi periä, jos hän elää syntymän jälkeen).
• Päättyy kuolemaan (tai kuolleeksi julistamiseen).

Oikeudellinen vastuunalaisuus

• Siviilioikeudellinen vastuunalaisuus = velvollisuus korvata toiselle aiheutettu vahinko. Alaikärajaa ei ole – myös lapsi voi joutua korvausvastuuseen (vahingonkorvauslaki; KKO on sovitellut lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden).
• Rikosoikeudellinen vastuunalaisuus (rikoskelpoisuus) alkaa 15 vuoden iästä. Alle 15-vuotiasta ei syytetä eikä rangaista – vain lastensuojelutoimenpiteet.

3. Täysivaltaisuus ja vajaavaltaisuus

• Täysivaltainen = 18 vuotta täyttänyt, oikeustoimikelpoinen. Saa tehdä itsenäisesti oikeustoimia.
• Vajaavaltainen = alle 18-vuotias tai vajaavaltaiseksi julistettu.
• Vajaavaltaiseksi julistaminen on poikkeuksellista ja edellyttää tuomioistuimen päätöstä (esim. vakava mielenterveyden häiriö). Nykyisin suositaan lievempää keinoa: edunvalvojan määrääminen tai toimintakelpoisuuden rajoittaminen osittain.

Alaikäisen oikeustoimet – tentin klassikko

Alaikäinen voi tehdä pätevästi oikeustoimen, jos se on yhtä aikaa:

1. olosuhteisiin nähden tavanomainen (ikätasoinen), ja
2. merkitykseltään vähäinen.

• 7-vuotias ostaa 3 euron tarrapakkauksen → pätevä (tavanomainen + vähäinen)
• 17-vuotias ostaa 1 400 euron sähkörummut → ei pätevä ilman huoltajan lupaa (tavanomainen harrastus, mutta ei vähäinen)
• 15 vuotta täyttänyt saa tehdä työsopimuksen ja määrätä itse työansioistaan → voi ostaa rummut itse ansaitsemillaan rahoilla
• Alaikäisen puolesta sopimuksen tekee huoltaja / edunvalvoja

Ansa: "tavanomainen" EI riitä yksin. Tarvitaan molemmat: tavanomainen ja vähäinen.

Ikärajat lyhyesti:

4. Oikeustoimi – käsite ja lajit

Oikeustoimi = tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan oikeuksia. Oikeustoimi jaetaan tentissä usein vastakohtapareihin:

5. Edustus

Edustus = joku toimii toisen puolesta niin, että oikeusvaikutukset syntyvät päämiehen nimiin.

Välitön (suora) ja välillinen (epäsuora) edustus

Kolmas rooli: välittäjä – saattaa osapuolet yhteen, välittää tahdonilmaisuja, mutta ei tee sopimusta kenenkään puolesta. Välittäjä voi kuitenkin saada valtuutuksen, jolloin hänestä tulee edustaja.

Edustajan velvollisuudet

• Huolellisuusvelvoite: edustajan on toimittava päämiehen edun mukaisesti ja otettava huomioon lakisääteiset rajoitukset.
• Jos edustaja toimii velvollisuuksiensa vastaisesti ja aiheuttaa päämiehelle vahinkoa → vahingonkorvausvelvollisuus.
• Edustaja ei vastaa vahingosta, jonka päämies itse aiheuttaa sopimuskumppanilleen.

6. Valtuutus ja toimivallan kelpoisuus

Valtuutus on oikeustoimi, jolla valtuuttaja antaa toiselle (valtuutettu) oikeuden tehdä oikeustoimia valtuuttajan nimissä.

OikTL 10 §: "Joka on valtuuttanut toisen tekemään sopimuksia tai muita oikeustoimia, tulee suhteessaan kolmanteen henkilöön välittömästi oikeutetuksi ja velvoitetuksi oikeustoimen perusteella, jonka valtuutettu valtuutuksen rajoissa tekee valtuuttajan nimessä."

Tämä on välittömän edustuksen perussäännös: kun valtuutettu pysyy valtuutuksen rajoissa, oikeustoimi sitoo valtuuttajaa, ei valtuutettua.

Toimivallan kelpoisuus – kaksi eri asiaa

1. Kelpoisuus ylittää (oikeudellinen rajoitus): valtuutetulla ei ole lainkaan oikeutta tehdä sellaista oikeustointa (esim. lahjoittaa päämiehen omaisuutta). Oikeustoimi ei sido.
2. Toimivalta ylittää (sisäinen ohje): valtuutettu sai valtuutuksen mutta toimi ohjeiden vastaisesti.

• OikTL 11 §: oikeustoimi ei sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutettu ylitti toimivaltansa.
• Jos kolmas oli vilpittömässä mielessä, oikeustoimi sitoo valtuuttajaa → valtuuttaja voi vaatia vahingonkorvausta valtuutetulta.

Muistisääntö: "Kelpoisuus = ei saa lainkaan. Toimivalta = sai, mutta ylitti ohjeen. Vilpitön kolmas voittaa."

Valtuutuksen lakkaaminen

• Peruutus – OikTL 12–18 §: tapa riippuu siitä, miten valtuutus on annettu (erityinen tiedonanto → ilmoitus samalle henkilölle; sanomalehdessä julkaistu → peruutus samassa lehdessä; asiakirja → ottamalla asiakirja takaisin tai julistamalla se tehottomaksi).
• Kieltäminen ilman muodon noudattamista – OikTL 20 §: ei sido valtuuttajaa, jos kolmas tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kiellosta.
• Valtuuttajan kuolema – OikTL 21 §: valtuutus on lähtökohtaisesti edelleen voimassa, ellei erityisistä syistä muuta johdu.
• Toimintakelpoisuuden rajoittaminen / konkurssi – OikTL 22–24 §: oikeustoimella sama vaikutus kuin valtuuttaja olisi tehnyt sen itse; valtuutetulla on väliaikainen oikeus suojatoimiin.

Valtakirja ja prokura

• Valtakirja = asiakirja, jolla valtuutus osoitetaan (esim. pankkiasiointiin).
• Prokura = kaupparekisteriin merkittävä, laaja valtuutus edustaa elinkeinonharjoittajaa tämän liiketoiminnassa. Prokuran peruuttaminen, joka on ilmoitettu kaupparekisteriin, noudattaa erityisiä säännöksiä (OikTL 27 §): kun peruutus on merkitty rekisteriin ja kuulutettu, muuta peruutusta ei tarvita.

Valtuutettuna esiintyminen ilman valtuutusta

OikTL 25 §: joka esiintyy toisen valtuutettuna voimatta näyttää valtuutusta (eikä päämies hyväksy oikeustointa), on velvollinen korvaamaan kolmannelle henkilölle aiheutuneen vahingon.

7. Yhdistä käsitteet toisiinsa (tentin tärkein oivallus)

`` OIKEUSSUBJEKTI ├── Oikeuskelpoisuus (kaikilla) ── omistaa, periä, olla osapuoli └── Oikeustoimikelpoisuus (18 v / täysivaltainen) ── tehdä itse oikeustoimia └── jos ei ole → EDUNVALVOJA / huoltaja tekee puolesta └── tai EDUSTUS: valtuutus (OikTL 10 §) ├── välitön: päämies sitoutuu └── välillinen: edustaja sitoutuu, siirto erikseen ``

8. Pikatesti

1. Mitä eroa on oikeuskelpoisuudella ja oikeustoimikelpoisuudella?
2. Milloin alaikäisen tekemä kauppa on pätevä?
3. Kuka vastaa vahingosta, jos 7-vuotias aiheuttaa sen? Entä rikoksesta?
4. Mikä on ero välittömällä ja välillisellä edustuksella?
5. Mitä OikTL 11 § vaatii, jotta valtuuttaja voi vedota toimivallan ylitykseen?
6. Milloin valtuutus lakkaa valtuuttajan kuollessa?
7. Mitä seuraa, jos joku esiintyy toisen valtuutettuna ilman valtuutusta (OikTL 25 §)?

Vastaa kirjoittamatta. Jos jokin kohta ei tule mieleen, se on juuri se kohta, joka pitää kerrata.

03 · Sopimusoikeus (luku 3 Yleinen + luku 4 Erityinen, s. 111–254)

Tämä on tentin suurin ja tärkein osa. Jos hallitset tämän paketin, olet jo lähellä hyväksyttyä. Sopimusoikeudessa on kaksi tasoa: yleinen (miten sopimus syntyy, tulkitaan ja milloin se on pätemätön) ja erityinen (kauppa, vuokra, kiinteistö, palvelu, luotto – kukin oman lakinsa mukaan).

OSA A – YLEINEN SOPIMUSOIKEUS

1. Sopimusvapaus ja sen rajat

Sopimusvapaus = saa vapaasti päättää kenen kanssa, mistä ja millä ehdoilla sopii. Se on markkinatalouden perusta.

Sopimusvapautta rajoittavat:

• pakottava lainsäädäntö – erityisesti kuluttajansuoja (kuluttajan asemaa ei saa heikentää)
• kohtuuttomien ehtojen kielto (OikTL 36 §, KSL 3 luku)
• kilpailulainsäädäntö – määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
• yleinen hyvä tapa ja kunnia (OikTL 33 §)
• sopimuskumppanin edun huomioon ottaminen (lojaliteettivelvollisuus)

Tenttivastaus alkaa usein: "Sopimusvapauden periaatteen mukaan osapuolet saavat vapaasti sopia ehdoista, mutta kuluttajakaupassa pakottava lainsäädäntö rajoittaa tätä."

2. Sopimuksen syntyminen – OikTL 1–9 §

Sopimus syntyy tarjouksesta ja sitä vastaavasta hyväksyvästä vastauksesta. Tämä on koko sopimusoikeuden ydin, ja se kysytään lähes varmasti.

Perussäännöt pykälinä

Muistisääntö: "1-6-4-5" 1 § sitoo → 6 § muutettu vastaus = uusi tarjous → 4 § myöhässä tullut = uusi tarjous → 5 § hylätty = rauennut. Kaikki neljä käsittelevät samaa asiaa: milloin vastaus EI synnytä sopimusta – ja mitä siitä syntyy sen sijaan.

Klassinen tenttitilanne

Yritys A tarjoaa tavaraa 10 000 €:lla, vastausaika 7 vrk. Yritys B vastaa 6. päivänä: "Hyväksymme, mutta hinta 9 500 €." Ratkaisu: OikTL 6 § – vastaus ei vastaa tarjousta (lisäys/rajoitus), joten se on kieltävä vastaus, johon liittyy uusi tarjous 9 500 €:sta. Nyt A voi hyväksyä tai hylätä. Sopimusta ei siis vielä synny.

Muotovaatimukset

• Lähtökohta: vapaamuotoisuus – suullinenkin sopimus on pätevä.
• Määrämuoto vaaditaan, kun laki niin säätää:
• kiinteistön kauppa – kirjallinen kauppakirja + kaupanvahvistaja
• testamentti – kirjallinen, kahden esteettömän todistajan vahvistama
• avioehto – kirjallinen ja rekisteröitävä
• Sähköinen muoto on nykyisin rinnastettu kirjalliseen, jos tunnistaminen ja allekirjoitus täyttyvät.

3. Sopimuksen tulkinta

Kun sopimusteksti on epäselvä, tulkitaan. Tulkintaperusteet tässä järjestyksessä:

1. Sanamuoto – mitä teksti sanoo
2. Sopimuksen kokonaisuus ja systematiikka – eikä irrallinen lause
3. Olosuhteet ja tausta – neuvotteluaineisto, kirjeenvaihto, alan tapa
4. Sopimuksen tarkoitus – mitä osapuolet tavoittelivat
5. Epäselvyyssääntö: epäselvä ehto tulkitaan sen laatijan vahingoksi (in dubio contra stipulatorem). Kuluttajasopimuksissa: kuluttajan hyväksi (KSL 4 luku 3 §).

Vakioehdot (yleiset sopimusehdot): ongelma on, ovatko ne tulleet osaksi sopimusta. Edellytyksenä on, että toinen osapuoli on saanut ne tietoonsa ennen sopimusta (tai mahdollisuuden tutustua) ja hyväksynyt ne. Yllättävät ja ankarat ehdot eivät tule osaksi sopimusta ilman nimenomaista huomiota.

4. Sopimuksen valmisteluvaihe – sitooko mikään ennen sopimusta?

Tarjouskilpailu / urakkatarjous: tarjouksen pyytänyt ei yleensä ole velvollinen valitsemaan ketään, mutta tarjouskilpailun ehdot voivat sitoa.

5. Sopimuksen pätemättömyys – OikTL 28–35 §

Sopimus voi olla pätemätön (ei sido) tai soviteltava. Nämä ovat tentin vakiokysymys: "Millä perusteilla oikeustoimi voi olla pätemätön?"

Muistisääntö pätemättömyyksistä: "PA-PE-KI-ER-KU" PAkko (28–29) · PEtollinen viettely (30) · KIskonta (31) · ERehdys (32) · KUnnianvastainen (33). Viisi pätemättömyysperustetta + yksi sovittelusäännös (36 §).

36 § – sovittelu (tärkein yksittäinen pykälä)

• Ehto kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen → ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.
• Huomioon otetaan: oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
• Käytetään erityisesti vakioehdoissa ja kuluttajasopimuksissa.

Ansa: 36 § ei tee sopimuksesta pätemätöntä kokonaan – se sovittelee ehdon. Koko sopimus voi kaatua vain, jos sovittelu ei riitä.

Pätemättömyyden seuraukset

• Pätemätön oikeustoimi ei sido lainkaan.
• Soviteltu oikeustoimi sitoo muutettuna.
• Osittainen pätemättömyys: vain yksi ehto kaatuu, muu sopimus jää voimaan.
• Palautusvelvollisuus: pätemättömän kaupan osapuolet palauttavat saamansa (rahat ja tavara), ellei kohtuus muuta vaadi.

6. Sopimusrikkomus ja seuraamukset

Sopimusrikkomus on joko viivästys (suoritus myöhässä) tai virhe (suoritus ei vastaa sovittua).

Seuraamusjärjestys (mitä voi vaatia)

1. Täytäntöönpano – vaadi suoritusta (tavara tai työ)
2. Hinnanalennus / palkkion alennus – suhteessa virheeseen
3. Vahingonkorvaus – aiheutunut vahinko
4. Purkaminen – vain olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella
5. Viivästyskorko – rahasaataville

Muistisääntö: "TÄ-HI-VA-PU-KO" – Täytäntöönpano, Hinnanalennus, VAhinko, PUrku, KO rko. Tässä järjestyksessä "mitä voit vaatia".

Vahingonkorvaus sopimussuhteessa

• Perustuu sopimusrikkomukseen (ei tuottamukseen kuten deliktivastuu).
• Korvataan välitön vahinko ja tietyin edellytyksin välillinen vahinko.
• Vastuun rajoitukset: force majeure (ylivoimainen este), sovitut vastuunrajoitukset, myötävaikutus (vahingonkärsijän oma osuus).
• Yrittäjien välisissä kaupoissa vastuuta on usein rajattu; kuluttajakaupassa rajoitukset eivät pääsääntöisesti päde.

OSA B – ERITYINEN SOPIMUSOIKEUS

Erityinen sopimusoikeus = tietyt sopimustyypit, joilla on oma lakinsa. Tentissä kysytään yleensä: "mitä lakia sovelletaan ja mitä poikkeuksia pääsäännöstä on".

7. Irtaimen kauppa – kauppalaki (KauppaL) ja kuluttajakauppa (KSL 5–6 luku)

Soveltamisala: irtain esine (auto, kone, tavara). Ei kiinteistöä, ei palvelua.

Vaaranvastuu – kuka kantaa riskin kuljetuksen aikana?

• Lähtökohta: myyjä kantaa riskin siihen asti, kun tavara luovutetaan ostajalle.
• Noutokauppa: riski siirtyy, kun tavara asetetaan ostajan saataville.
• Kuljetuskaupassa (esim. myyjä järjestää kuljetuksen): riski voi siirtyä jo luovutettaessa rahdinkuljettajalle – riippuu sovitusta toimitusehdosta (Incoterms: EXW, FOB, CIF, DAP…).
• "Sellaisena kuin se on" -ehto: ostaja hyväksyy tavaran virheineen – mutta ei jos myyjä on salannut virheen tai toiminut vilpillisesti.

Virhe ja sen seuraamukset

• Virhe = tavara ei vastaa sitä, mitä voidaan pitää sovittuna (laatu, kunto, määrä, pakkaus, tiedot).
• Reklamaatio = virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa havaitsemisesta. Kuluttajakaupassa: 2 kuukautta katsotaan kohtuulliseksi; virhevastuu kuluttajakaupassa on 2 vuotta.
• Hinnanalennus: virheen suuruinen osuus hinnasta.
• Purku: vain jos virhe on olennainen.
• Vahingonkorvaus: välitön vahinko; myös välillinen, jos myyjä oli huolimaton.
• Kuluttajariitalautakunta (KRIL) antaa suosituksia – ei sitovia tuomioita.

Ansa: kauppalaki vs. kuluttajansuojalaki. Yritysten välisessä kaupassa kauppalaki on tahdonvaltaista (saa sopia toisin); kuluttajakaupassa KSL on pakottavaa kuluttajan hyväksi.

8. Kuluttajapalvelussopimus (KSL 8 luku)

• Palvelu tehdään kuluttajalle (esim. remontti, siivous, korjaus).
• Virhe: palvelu ei vastaa sovittua tai ammattitaitoista tasoa; myös tiedonantovirhe ja viivästys.
• Hinta: jos hintaa ei ole sovittu → kohtuullinen hinta.
• Vahingonkorvaus ja hinnanalennus; purku olennaisesta virheestä.
• Pakottava kuluttajan hyväksi.

9. Kuluttajaluotto (KSL 7 luku)

• Kuluttajaluotto = elinkeinonharjoittajan myöntämä luotto kuluttajalle (myös osamaksu ja luottokortti).
• Tiedonantovelvollisuus ennen sopimusta: todellinen vuosikorko, luoton määrä, ehdot.
• Peruuttamisoikeus: 14 päivää.
• Kuluttajan suoja ennenaikaisessa takaisinmaksussa ja maksuviivästyksissä.
• Talous- ja velkaneuvonta auttaa velkaantunutta.

10. Kiinteistön kauppa (Maakaari)

• Määrämuoto: kauppakirja kirjallinen, kaupanvahvistaja vahvistaa kaupan. Muoto puuttuu → kauppa on mitätön.
• Virheet:
• vallintavirhe (myyjä ei omista / ei saa pätevää oikeutta)
• laatuvirhe
• tiedonantovirhe – myyjä antanut virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon
• kiinnitys- ja rasitusvirheet
• Seuraamukset: hinnanalennus, vahingonkorvaus, purku (vakava virhe).
• Ostajan on tarkastettava kiinteistö ja reklamoitava kohtuullisessa ajassa.

Ansa: kiinteistön kauppa ei ole irtaimen kauppaa – kauppalaki ei sovellu. Kiinteistökauppa = maakaari.

11. Asuinhuoneiston vuokraus (AHVL)

• Vuokrasopimus: vuokranantaja luovuttaa käyttöoikeuden, vuokralainen maksaa vuokraa.
• Määräaikainen vs. toistaiseksi voimassa oleva.
• Vuokran tarkistus: indeksiehto (pisteluku), sovittu korotus; kohtuuttoman korotuksen sovittelu.
• Vuokralaisen velvollisuudet: hoitaa huoneistoa huolellisesti, vastaa aiheuttamastaan vahingosta (myös hänen luvallaan oleskelevien aiheuttamasta).
• Vuokranantajan velvollisuudet: luovuttaa sovittu huoneisto, tehdä korjaukset, ei häiritä käyttöä.
• Irtisanominen ja purku: purku vaatii laissa mainitun purkuperusteen (esim. vuokrien laiminlyönti, häirintä). Vuokralainen saa purkaa mm. terveydelle vaarallisen puutteen takia.
• Vuokraoikeuden siirto (alivuokraus): pääsäännön mukaan vuokranantajan lupa tarvitaan. Kaupparekisteriin merkityllä yrityksellä on erityisasema liiketoiminnan luovutuksessa.

12. Erityisen sopimusoikeuden "taulukko-avain"

13. Pikatesti – sopimusoikeus

1. Mitä OikTL 6 § säätää vastauksesta, joka poikkeaa tarjouksesta?
2. Milloin tarjous raukeaa hylkäyksen takia?
3. Luettele viisi pätemättömyysperustetta (OikTL).
4. Mitä 36 §:ssä sovitellaan ja mitä otetaan huomioon?
5. Mitä eroa on viivästyksellä ja virheellä?
6. Missä järjestyksessä sopimusrikkomuksen seuraamuksia voi vaatia?
7. Milloin kiinteistökauppa on mitätön?
8. Mikä on reklamaatioaika kuluttajakaupassa?
9. Mitä eroa on kauppalailla ja kuluttajansuojalailla?
10. Milloin vuokralainen voi purkaa vuokrasopimuksen?

Kirjoita vastaukset ensin itse. Vertaa vasta sitten oppaaseen. Aktiivinen palautus (retrieval practice) on tehokkain tapa oppia – pelkkä lukeminen ei riitä.

04 · Vahingonkorvausoikeus (luku 6, vain s. 383–398)

Mitä tenttiin tulee? Vastuuperusteet (tuottamus, ankara vastuu, sopimusvastuu), korvattavat vahinkolajit, vastuun jakautuminen (isännänvastuu, lapsen vastuu, myötävaikutus) ja sovittelu. Tämä on lyhyt luku mutta erittäin kysytty, koska se yhdistyy sekä sopimusoikeuteen että yhtiöiden vastuuseen.

1. Kolme vastuuperustetta – tämä on koko luvun ydin

Muistisääntö: "TUOT-ANK-SOPI" Tuotamus = oliko huolimaton? Ankara = laki sanoo niin. Sopimusvastuu = sovitusta poikettiin.

Tuottamus – mitä huolimattomuus on?

Arvioidaan objektiivisesti: mitä kohtuullisen huolellinen toimija olisi vastaavassa tilanteessa tehnyt. Huomioon otetaan:

• toiminnan vaarallisuus ja riskin suuruus
• vahingon todennäköisyys ja mahdollisen vahingon vakavuus
• mahdollisuus estää vahinko kohtuullisin kustannuksin
• toimijan ammattitaito – ammattilaiselta vaaditaan enemmän kuin maallikolta

Vahingonkorvauslaki (Vahl) 2:1 – työntekijän vastuu: työntekijä vastaa työssään aiheuttamastaan vahingosta vain, jos vahinko on aiheutunut huolimattomuudesta (ei siis ankarasti). Tämä suojaa työntekijää.

2. Korvattavat vahingot

Vahingonkorvauslaissa vahingot jaetaan:

Korvauksen lajit:

• Välitön vahinko – suora seuraus (esim. rikkoutunut kone)
• Välillinen vahinko – seurannaisvahinko (esim. tuotannon seisokki) – korvataan rajoitetummin
• Ansionmenetys ja elatus – henkilövahingoissa
• Kärsimyskorvaus – kivusta, särystä, järkytyksestä

Muistisääntö korvattavista: "HE-TV-KÄ" – HEnkilö, Taloudellinen, Välitön/välillinen, KÄrsimys. (Esinevahinko on itsestään selvä neljäs.)

3. Vastuun kohdentaminen

Isännänvastuu (Vahl 3:1)

Työnantaja vastaa työntekijänsä työssä aiheuttamasta vahingosta. Perustelu: työnantaja hyötyy toiminnasta ja voi ohjata sitä – ja on maksukykyisempi.

• Edellytys: työsuhde ja vahinko työn yhteydessä
• Työntekijä vastaa itse vain omasta huolimattomuudestaan (Vahl 2:1)
• Yrittäjä (ei työsuhteessa) vastaa omasta toiminnastaan suoraan

Lapsen vastuu (Vahl 2:2)

• Lapsi vastaa vahingosta, jos hän on riittävän kehittynyt ymmärtämään teon merkityksen.
• Korvausta voidaan sovitella ottaen huomioon lapsen ikä, kehitystaso, vahingon suuruus ja kärsijän mahdollisuudet korvata vahinko itse.
• Ratkaisevaa ei ole ikävuosi vaan ymmärrys – 7-vuotias voi joutua vastuuseen, mutta korvaus sovitellaan usein pieneksi.

Myötävaikutus (Vahl 6:1)

Jos vahingonkärsijä itse myötävaikutti vahinkoon, korvausta voidaan alentaa. Esim. jalankulkija ylittää tien punaisilla → korvaus pienenee.

Sovittelu (Vahl 2:2, 6:2)

Korvausta voidaan sovitella, jos täysi korvaus olisi kohtuutonta huomioiden:

• vahingon aiheuttajan taloudellinen asema
• vahingon suuruus ja laatu
• olosuhteet ja osapuolten asema

4. Ankara vastuu – milloin tuottamusta ei tarvita?

Ankara vastuu on poikkeus, ja se perustuu aina lakiin. Tyypilliset alat:

Tenttiansa: "Ankara vastuu" ei tarkoita, että vastuu olisi rajoittamaton. Myös ankarassa vastuussa on vastuunrajoituksia (force majeure, myötävaikutus, korvauskatot).

5. Sopimusvastuu vs. deliktivastuu

Tässä on tentin klassinen yhdistelmä: sama vahinko voi synnyttää sekä sopimus- että deliktivastuun – esimerkiksi alihankkijan huolimattomuus aiheuttaa vahingon sekä päämiehelle (sopimus) että sivulliselle (delikti).

6. Vahingonkorvauksen edellytykset (muistilista)

Jotta korvausta saa, neljä asiaa on osoitettava:

1. Vahinko – konkreettinen menetys (ei pelkkä pelko)
2. Syy-yhteys (kausaliteetti) – vahinko aiheutui juuri tästä teosta
3. Vastuuperuste – tuottamus, ankara vastuu tai sopimusrikkomus
4. Korvattava vahinkolaji – kuuluu Vahl:n korvattaviin

Muistisääntö: "VA-SY-VA-KO" – VAhinko · SYy-yhteys · VAstuuperuste · KOrvattavuus.

Näyttötaakka on lähtökohtaisesti vahingonkärsijällä. Ankarassa vastuussa riittää, että vahinko on aiheutunut toiminnasta.

7. Vakuutukset – miten vahinko käytännössä katetaan

• Vastuuvakuutus – kattaa yrityksen aiheuttamat vahingot
• Lakisääteinen vakuutus – liikenne-, tapaturma- ja potilasvakuutus
• Vapaaehtoinen vakuutus – omaisuus-, keskeytysvakuutus
• Vakuutusyhtiö voi vaatia korvausta takautuvasti (regressioikeus) vahingon aiheuttajalta

8. Pikatesti

1. Mitä kolmea vastuuperustetta on ja mitä kussakin vaaditaan?
2. Mitä on tuottamus ja miten sitä arvioidaan?
3. Mitä eroa on välittömällä ja välillisellä vahingolla?
4. Milloin työnantaja vastaa työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta?
5. Milloin lapsi voi joutua korvausvastuuseen? Mitä sovittelussa otetaan huomioon?
6. Mitä tarkoittaa myötävaikutus ja miten se vaikuttaa korvaukseen?
7. Anna kolme esimerkkiä ankarasta vastuusta.
8. Mitkä neljä asiaa pitää näyttää toteen, jotta korvausta saa?

Vastaukset lyhyesti

1. Tuottamus (huolimattomuus), ankara vastuu (laissa säädetty, ei tuottamusta), sopimusvastuu (sopimusrikkomus).
2. Objektiivinen huolimattomuusarvio: mitä kohtuullisen huolellinen toimija olisi tehnyt; huomioidaan vaarallisuus, todennäköisyys, estettävyys, ammattitaito.
3. Välitön = suora seuraus; välillinen = seurannaisvahinko, korvataan rajoitetummin.
4. Isännänvastuu, kun vahinko aiheutuu työntekijän työssä; työntekijä itse vastaa vain huolimattomuudestaan.
5. Kun lapsi on riittävän kehittynyt ymmärtämään teon; sovittelussa ikä, kehitystaso, vahingon suuruus, kärsijän asema.
6. Vahingonkärsijän oma osuus vahinkoon → korvausta alennetaan.
7. Tuotevastuu, eläimen pitäjän vastuu, liikennevahinko, ympäristövahinko, ydinvoima.
8. Vahinko, syy-yhteys, vastuuperuste, korvattava vahinkolaji.

05 · Yritystoiminta ja yhtiöoikeus (Kyläkallio, Yritysjuridiikka 2025, luku 4)

Tämä on tentin toiseksi suurin osa ja samalla se, josta kysytään eniten "käytännön" kysymyksiä: minkä yhtiömuodon valitsen, kuka vastaa veloista, kuka saa edustaa yritystä, mitä pitää ilmoittaa kaupparekisteriin. Opetus: opettele yhtiömuodot taulukkona, älä proosana.

1. Elinkeinonvapaus – lähtökohta

Elinkeinonvapaus = oikeus harjoittaa haluamaansa laillista elinkeinoa. Suomessa se on perustuslaillinen oikeus (ElinkL 565/2023).

Elinkeinoja on kolmenlaisia:

Muistisääntö: "VAPAA – VILMOITUS – VAIN LUVALLA" – vapaa, ilmoitus, lupa. Aina kun tentissä kysytään "tarvitseeko luvan", vastaa tällä asteikolla.

Elinkeinoa voi harjoittaa yksin (yksityisliike) tai yhteisömuodossa (yhtiö). Oikeus elinkeinon harjoittamiseen on luonnollisella henkilöllä, jolla on asuinpaikka ETA-alueella, sekä suomalaisella yhteisöllä tai säätiöllä.

2. Kaupparekisteri

Kaupparekisteri = Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pitämä julkinen rekisteri elinkeinonharjoittajista.

Perusilmoitus tehdään, kun yritys aloittaa. Siihen merkitään mm.:

• toiminimi ja yritysmuoto
• yhtiön kotipaikka
• toimiala
• vastuunalaiset henkilöt (hallitus, toimitusjohtaja, yhtiömiehet)
• osakepääoma (osakeyhtiö)

Muutosilmoitus tehdään, kun tiedot muuttuvat (esim. hallituksen jäsen vaihtuu, toimiala laajenee).

Miksi rekisteri on tärkeä? Se on julkisen luotettavuuden perusta: kolmas henkilö voi luottaa siihen, mitä rekisterissä lukee. Tästä syystä esim. prokuran peruuttaminen pitää ilmoittaa rekisteriin.

Rekisteröinnin määräaika on tentissä usein: yhtiön perustaminen on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamis-/yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta – muuten perustaminen raukeaa.

3. Toiminimi

Toiminimi = nimi, jolla elinkeinonharjoittaja toimii.

Toiminimen muodostaminen – kolme vaatimusta:

1. Erottuvuus – ei saa sekoittua toisen toiminimeen
2. Ei harhaanjohtava – ei saa antaa väärää kuvaa toiminnasta
3. Ei loukkaa toisen oikeutta – ei toisen tavaramerkkiä tai nimeä
4. Lisäksi osakeyhtiön toiminimessä on oltava "osakeyhtiö" tai "oy", avoimessa yhtiössä "avoin yhtiö"/"ay", kommandiittiyhtiössä "kommandiittiyhtiö"/"ky".

Toiminimen suojamuodot:

Yksinoikeus toiminimeen syntyy joko rekisteröinnillä (vahvin) tai vakiinnuttamisella (vakiintunut käyttöön markkinoilla).

Toiminimen luovuttaminen on mahdollista – mutta jos toiminimi on rekisteröity, luovutus on ilmoitettava kaupparekisteriin. Luvaton käyttö → hyvitys ja korvaus (toiminimilaki).

4. Yritysmuodon valinta – valintakriteerit

Moodle-oppaan ja Kyläkallion mukaan valintaan vaikuttavat ainakin:

1. liiketoiminnan laajuus ja kasvusuunnitelmat
2. perustajien lukumäärä
3. päätöksenteko – kuka päättää
4. alkupääoman tarve
5. riskit ja vastuukysymykset – kuka vastaa veloista
6. verotus
7. hallinnon raskaus ja kustannukset
8. omistuspohjan muutosten helppous

Nyrkkisääntö: yksinkertaisemman voi aina vaihtaa monimutkaisempaan. Moni aloittaa toiminimellä ja muuttaa osakeyhtiöksi, kun toiminta kasvaa.

5. Yksityisliike (toiminimi-yrittäjä)

• Yksi perustaja (tai aviopuolisot)
• Ei pääomavaatimusta
• Ei pakollisia kokouksia – hallinto kevyt
• Yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti kaikista veloista ja velvoitteista – koko omaisuudellaan
• Yrittäjä tekee kaikki päätökset
• Verotus: ei erillinen verovelvollinen – tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona (ansiotulo)

Ydin: helppo ja halpa perustaa, mutta riski on aina yrittäjän henkilökohtainen riski.

6. Henkilöyhtiöt

Henkilöyhtiöitä ovat avoin yhtiö (AY) ja kommandiittiyhtiö (KY). Molempiin tarvitaan vähintään kaksi henkilöä.

6.1 Avoin yhtiö (AY)

• Yhtiösopimus – kaikki yhtiömiehet allekirjoittavat
• Perustaminen rekisteröitävä 3 kk kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta, muuten perustaminen raukeaa
• Toiminta ennen rekisteröintiä: yhtiö ei ole syntynyt – yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti
• Yhtiömiesten keskinäiset suhteet: yhtiösopimus + laki; päätökset lähtökohtaisesti yksimielisesti, ellei toisin sovita
• Voitonjako: sovitun mukaan; usein työpanoksen ja pääomapanoksen suhteessa
• Vastuu: kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti (koko omaisuudellaan)
• Edustaminen: yhtiömies voi edustaa yhtiötä, ellei yhtiösopimuksessa toisin sovita
• Vaatii suurta luottamusta – siksi sopii perheyritykselle, ei puolitutun kanssa

6.2 Kommandiittiyhtiö (KY)

Ero avoimeen yhtiöön: kahdenlaisia yhtiömiehiä.

• Vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies
• Äänetön yhtiömies ei voi ottaa vastaan haastetta yhtiölle eikä edusta yhtiötä
• Äänetön voi toimia toimitusjohtajana erikseen valittuna
• Yhtiömuodon muuttaminen ja sulautuminen mahdollista
• Purkaminen: mm. yhtiömiehen konkurssi tai yhtiöosuuden ulosmittaus voi johtaa purkamiseen

Muistisääntö: "AY = Aina Yhdessä vastuussa. KY = Kuittaa vain panoksella."

7. Osakeyhtiö (OY)

Tärkein ja suosituin yhtiömuoto (Suomessa ~310 000 osakeyhtiötä vuonna 2026).

7.1 Yleiset periaatteet

• Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista – vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan
• Yhtiö on itsenäinen oikeushenkilö ja itsenäinen verovelvollinen
• Päätöksenteko enemmistöperiaatteella – toisin kuin henkilöyhtiöissä
• Omistuspohjan muutokset helppoja – osakkeet voi myydä

7.2 Perustaminen

1. Perustamissopimus – päivättävä, kaikki perustamisvaiheen osakkeenomistajat allekirjoittavat
2. Yhtiöjärjestys – yhtiön "säännöt": toiminimi, kotipaikka, toimiala, osakkeet
3. Osakepääoma – voi olla 0 euroa (minimipääomavaatimus poistui)
4. Perustamisilmoitus kaupparekisteriin 3 kk kuluessa – muuten perustaminen raukeaa
5. Yhtiö syntyy rekisteröinnillä

Osakeyhtiömuodot:

• Yksityinen osakeyhtiö (Oy) – osakkeet eivät julkisen kaupankäynnin kohteena
• Julkinen osakeyhtiö (Oyj) – vähimmäisosakepääoma 80 000 euroa, osakkeet julkisesti kaupankäynnin kohteena

7.3 Osake ja osakkeenomistajan oikeudet

Osake on arvopaperi, joka tuottaa omistajalleen:

1. Oikeus voittoon (osinko)
2. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää
3. Oikeus merkitä uusia osakkeita osakeannissa (etuoikeus)
4. Oikeus yhtiön varoihin yhtiön purkautuessa
5. Oikeus luovuttaa osake eteenpäin

Osakassopimus – osakkeenomistajien välinen sopimus (ei sido yhtiötä): esim. äänestysohjeet, lunastusvelvollisuudet, myyntirajoitukset.

Lunastuslauseke (yhtiöjärjestyksessä) – antaa yhtiölle tai muille osakkeenomistajille oikeuden lunastaa osake sen siirtyessä. Suostumuslauseke – osakkeen luovuttaminen vaatii yhtiön/hallituksen suostumuksen. Vähemmistöosakkeiden lunastaminen – yli 90 % omistava voi lunastaa loput.

7.4 Hallinto – kolmikerroksinen malli

Edustaminen: yhtiötä edustaa hallitus kollektiivisesti; hallitus voi valtuuttaa toimitusjohtajan tai muun henkilön edustamaan. Nimenkirjoitusoikeus merkitään kaupparekisteriin.

7.5 Vastuu osakeyhtiössä

• Osakkeenomistaja ei vastaa yhtiön veloista – paitsi jos on antanut takauksen tai henkilökohtaisen vakuuden (rahoituslaitokset vaativat usein tätä pieniltä yhtiöiltä)
• Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen yhtiötä ja kolmatta kohtaan, jos ovat rikkoneet velvollisuuksiaan (OYL 22 luku, vahingonkorvauskanne)
• Erityinen tarkastus – vähemmistöosakkeenomistaja voi vaatia, jos epäilee väärinkäytöstä

7.6 Talous ja varojenjako

• Oma pääoma = osakepääoma + rahastot + edellisten tilikausien voitto
• SVOP-rahasto (sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto) – vapaaehtoinen, jaettavissa helpommin
• Varojenjako: vain jakokelpoisesta omaisuudesta, maksukykytestin jälkeen. Osinko on tavallisin muoto.
• Osakeanti – uusien osakkeiden liikkeeseenlasku (rahoituksen hankinta); voi olla suunnattu (poiketaan etuoikeudesta)
• Pääomalaina – erityinen laina, joka luetaan omiin varoihin tietyin edellytyksin
• Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen – säänneltyä, edellyttää yhtiökokouksen päätöksen
• Konserni – emoyhtiö + tytäryhtiöt, joissa emolla on määräysvalta
• Saneeraus ja konkurssi – maksukyvyttömyystilanteissa

8. Osuuskunta (lyhyesti)

• Jäsenet omistavat osuuksia, eivät osakkeita
• Päätösvalta perustuu jäsenyyteen (yksi jäsen = yksi ääni), ei pääomaan
• Jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön veloista (ellei osuuskunnan säännöissä toisin)
• Sopii yhteenliittymille, joissa tavoite on tukea jäsenten elinkeinoa (esim. osuuspankit, S-ryhmä)

9. Yhtiömuotojen vertailutaulukko – opettele tämä ulkoa

Muistisääntö: "Vastuu on se, mitä myydään." Mitä enemmän vastuuta otat, sitä vähemmän byrokratiaa. Mitä vähemmän vastuuta, sitä enemmän rekisteriä ja raportointia.

10. Verotus – mitä Moodle-oppaasta tulee tenttiin

Osinkojen verotus (listaamaton yhtiö): osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa/ansiotuloa sen mukaan, ylittääkö osinko osakkaan osuuden yhtiön nettovarallisuudesta. Käytännössä: mitä pienempi yhtiön varallisuus, sitä ankarampi osingon verotus. Suurilla nettovaroilla (n. 1,9 M€:n raja) verotus kevenee.

Kevytyrittäjyys ei ole yhtiömuoto – se on itsensä työllistämisen muoto, jossa laskutuspalveluyritys hoitaa laskutuksen ja veroilmoitukset. Kevytyrittäjää pidetään yrittäjänä, kun työtä ei tehdä työsuhteessa.

Tenttikysymys usein: "Mitä eroa on toiminimellä ja osakeyhtiöllä verotuksessa?" → Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen (tulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona), osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen ja maksaa yhteisöveroa; lisäksi osinkojen verotus tulee erikseen.

11. Pikatesti – yritystoiminta

1. Milloin elinkeino vaatii luvan? Anna esimerkki.
2. Mikä on kaupparekisterin merkitys kolmannelle henkilölle?
3. Missä ajassa yhtiön perustaminen on ilmoitettava kaupparekisteriin? Mitä muuten tapahtuu?
4. Kuka vastaa avoimen yhtiön veloista?
5. Mikä on äänettömän yhtiömiehen vastuu ja oikeus edustaa yhtiötä?
6. Paljonko osakepääomaa osakeyhtiö tarvitsee perustettaessa? Entä julkinen osakeyhtiö?
7. Kuka edustaa osakeyhtiötä ja mitä nimenkirjoitusoikeus tarkoittaa?
8. Mikä on 2/3 määräenemmistön vaativa päätös? Anna esimerkki.
9. Miten henkilöyhtiötä verotetaan?
10. Mitä eroa on lunastuslausekkeella ja suostumuslausekkeella?
11. Miksi osakkeenomistaja ei vastaa yhtiön veloista – ja milloin tilanne muuttuu?
12. Milloin toiminimi on hyvä valinta, milloin osakeyhtiö?

Vinkki: vastaa ääneen. Jos vastaus on yli 30 sekuntia hakusessa, se kohta pitää kerrata.

06 · Lakipaketti: Oikeustoimilaki ja Kuluttajansuojalaki 2 luku

Tentissä lakitekstiä ei lueta – se osataan. Käy tämä läpi niin, että osaat sanoa jokaisesta pykälästä yhden lauseen, mitä se säätää. Silloin vastaus alkaa aina oikein: "OikTL 6 §:n mukaan…"

A. OIKEUSTOIMILAKI (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, 13.6.1929/228)

Soveltamisala: varallisuusoikeudelliset oikeustoimet – sopimukset, tarjoukset, valtuutus. Ei sovellu perheoikeuteen eikä testamentteihin.

1 luku – Sopimuksen tekeminen (1–9 §)

2 luku – Valtuutus (10–27 §)

3 luku – Oikeustointen pätemättömyys ja sovittelu (28–38 §)

4 luku – Erinäisiä määräyksiä (39–42 §)

• 39 § – vilpittömän mielen ajankohta ratkaisee
• 40 § – ilmoitus katsotaan toimitetuksi, kun se on lähetetty asianmukaisesti (postitse/sähköisesti)
• 41–42 § – kumoamissäännökset ja voimaantulo

Tentin 12 tärkeintä pykälää: 1, 2, 6, 7, 9, 10, 11, 25, 28, 30, 31, 33, 36. Jos osaat nämä, pärjäät.

B. KULUTTAJANSUOJALAKI (20.1.1978/38) – vain 2 luku

2 luku: Markkinointi ja menettelyt asiakassuhteessa (uudistettu 2023 EU:n modernisointidirektiivin mukaisesti).

Soveltamisala: elinkeinonharjoittajan markkinointi kuluttajille ja menettelyt asiakassuhteessa.

B.1 Kielletty markkinointi ja sopimaton menettely

B.2 Seuraamukset ja valvonta

B.3 Muista nämä kolme asiaa KSL 2 luvusta

1. Yleissäännös on 1 § – hyvän tavan vastainen markkinointi ja sopimaton menettely on kielletty.
2. Kiellettyjä tyyppejä ovat: harhaanjohtaminen (6 §), olennaisten tietojen puuttuminen (7 §), piilomainonta (4 §), aggressiivinen menettely (9 §), tilaamaton toimitus (10 §), oletusvalinnat maksullisiksi (10 a §), valealennukset (11 §).
3. Valvonta: kuluttaja-asiamies + markkinaoikeus; seuraamuksina kielto, uhkasakko, seuraamusmaksu ja oikaisumääräys.

Ansa: KSL 2 luku ei sääntele sopimuksen pätevyyttä – se sääntelee markkinointia ja menettelyä. Sopimuksen kohtuuttomuus on KSL 3 luvussa ja sovittelu 4 luvussa. Tämä ero kysytään usein.

C. Yhdistä: mikä laki mihinkin tilanteeseen

D. Pikatesti – lait

1. Mitä OikTL 2 § vaatii vastauksen saapumisesta?
2. Mitä eroa on 11 §:llä ja 20 §:llä (valtuutus)?
3. Mikä pykälä kieltää kohtuuttoman ehdon? Mitä siinä voidaan tehdä?
4. Mikä on kiskonnan tunnusmerkistö (31 §)?
5. Mitä KSL 2 luvun 4 § sääntelee?
6. Mitä KSL 2 luvun 11 § vaatii alennusilmoitukselta?
7. Kuka valvoo KSL 2 luvun noudattamista ja mitä seuraamuksia voi tulla?
8. Mitä eroa on KSL 2 luvulla ja KSL 3 luvulla?

07 Muistisäännöt – Liiketoiminnan juridiikka

Tämä muistilista on rakennettu kurssin lähteistä (Juridiikan Perusteet -kirja luvut 1–4 ja 6, Yritysjuridiikka luku 4, Veronmaksajan pieni opas Mikä yhtiömuodoksi yritykselle, oikeustoimilaki 1929/228 sekä kuluttajansuojalaki 1978/38). Jokainen muistisääntö on tehty kokeen kannalta: se pakottaa palauttamaan mieleen oikean sisällön, ei vain sanaa. Lue aihe kerrallaan: ensin muistisääntö, sitten kymmenen kärkisääntöä, sitten ansat. Viimeisen illan lista on tarkoitettu luettavaksi kahdesti.

Yksi varoitus numeroista: kuluttajansuojalakia uudistettiin vuonna 2021 (1242/2021), joten osa oppikirjan pykälänumeroista on vanhentunut. Korteissa ja tässä listassa KSL:n pykälät viittaavat voimassa olevaan lakiin. Jos tehtävässä pyydetään kirjan pykälää, kirjoita mukaan myös asian sisältö, niin numero ei kaada vastausta.

1. Oikeuden olemus

Muistisääntö: P L A M – ja kuusi lähdettä

Normihierarkia ylhäältä alas: Perustuslaki, Lait, Asetukset (valtioneuvoston, presidentin ja ministeriöiden), Muut alemman asteiset normit. Nelikirjaiminen runko on helppo piirtää paperin reunaan, ja siihen voi lisätä nuolen yläpuolelle EU-oikeuden etusijan.

Oikeuslähteet taas menevät järjestyksessä L-E-O-T-K-T: Laki, Esityöt, Oikeuskäytäntö, Tavanomainen oikeus, Kauppatavat, Tiede (ei varsinainen oikeuslähde, mutta tulkintavaikutus). Kuusi kirjainta, kuusi lähdettä. Jos muistat kuusi, et unohda esitöitä etkä kauppatapaa, jotka kysytään lähes joka kokeessa.

EU:n sopimushistoria on yksi ainoa lukusarja: 51–57–86–92–97–01–07. Vuonna 1951 Pariisissa hiili ja teräs (EHTY), 1957 Roomassa atomi (Euratom) ja talousyhteisö (ETY), 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja, 1992 Maastrichtin sopimus (EU syntyi 1993), 1997 Amsterdam, 2001 Nizza, 2007 Lissabonissa allekirjoitus ja 2009 voimaan. Muista erikseen, että Lissabonissa vasta EU sai oikeushenkilöllisyyden ja Euroopan yhteisö katosi käsitteenä.

Tuomioistuimet: 20–5–2. 20 käräjäoikeutta (vuoden 2019 alusta, sitä ennen 27), 5 hovioikeutta (HeTuVaIiRo: Helsinki, Turku, Vaasa, Itä-Suomi Kuopiossa, Rovaniemi) ja 2 ylintä (KKO ja KHO). Erityistuomioistuimet ovat TyVaMaVa: työtuomioistuin, vakuutusoikeus, markkinaoikeus, valtakunnanoikeus.

10 kokeen kärkisääntöä

1. Oikeusjärjestys = valtiossa voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus. Oikeus ei ole vain lakiteksti, vaan myös se, miten sitä sovelletaan.
2. Keskeisin oikeuslähde on kirjoitettu laki. Prejudikaatit eivät muodollisesti sido civil law -järjestelmässä, mutta niillä on käytännössä suuri merkitys.
3. Lain esityöt = komitean mietinnöt, hallituksen esitykset ja muu valmisteluaineisto. Ne auttavat tulkinnassa, eivät ole laki.
4. Normihierarkia ratkaisee ristiriidat: ylempi normi voittaa. EU-oikeuden etusija menee kansallisen normin edelle myös silloin, kun kansallinen normi on myöhempi.
5. Perustuslainmukaisuutta valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta. Poikkeuslaki säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä.
6. Kansalaisaloite vaatii 50 000 äänioikeutettua. Tavallisen lain toinen käsittely ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn päättymisestä.
7. Tuomioistuimen toimivalta jakautuu kolmeen: asiallinen (mitä asioita), asteellinen (missä järjestyksessä) ja alueellinen (millä alueella).
8. Siviiliprosessin tehtävä on oikeussuoja, rikosprosessin tehtävä on sekä selvittää että ehkäistä. Syyttömyysolettama kuuluu rikosprosessiin.
9. Dualismi = kaksi erillistä järjestelmää, kansainvälinen normi vaatii kansallisen lainsäädäntötoimen. Monismi = yksi järjestelmä, ratifiointi voi riittää.
10. Asetus on välittömästi sovellettavaa oikeutta kaikkialla. Direktiivi on kehotus: jäsenmaan on muutettava lainsäädäntöään määräajassa, ja laiminlyönnistä voi seurata valtion korvausvastuu.

Ansat

• Asiallinen vs. asteellinen: asiallinen kertoo, mitä asioita tuomioistuin käsittelee, asteellinen sitä, missä järjestyksessä asia etenee.
• Käräjäoikeus vs. hallinto-oikeus: riita- ja rikosasiat menevät käräjäoikeuteen, viranomaisen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen.
• KHO vs. KKO: KKO on ylin tuomiovalta riita- ja rikosasioissa, KHO hallintolainkäytössä.

2. Henkilöoikeus

Muistisääntö: 15 – 18 – ja VASETTI

Ikäankkuri on koko luvun selkäranka: 15 = rikoskelpoisuus ja oikeus tehdä työsopimus sekä määrätä työansioista. 18 = täysi toimintakelpoisuus. Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa, ja oikeushenkilön rikosvastuu on mahdollinen vain, jos rikoksesta on säädetty yhteisösakko.

Valtuutusmuodot menevät sanaan VASETTI: Valtakirja, Asemavaltuutus, Sallimis- eli toleranssivaltuutus, Erityiseen tiedonantoon perustuva valtuutus, Tilanne- eli kombinaatiovaltuutus, Toimeksiantovaltuutus. Kuusi muotoa, yksi sana. Jokaisella on oma peruutustapansa, ja juuri se kysytään: valtakirja otetaan pois tai hävitetään, asemavaltuutus peruutetaan poistamalla henkilö asemasta, sallimisvaltuutus ilmoittamalla kolmannelle, tilannevaltuutus päättyy itsestään, toimeksiantovaltuutus ilmoittamalla valtuutetulle.

Edunvalvojan kolme lukua: 3 kk omaisuusluettelo, vuositili joka vuosi, päätöstili tehtävän päättyessä.

Prokuran kaksi kieltoa: ei kiinteää, ei eteenpäin. Prokuristi ei luovuta eikä kiinnitä kiinteää omaisuutta ilman erityistä valtuutusta eikä siirrä prokuraa toiselle.

10 kokeen kärkisääntöä

1. Oikeuskelpoisuus on passiivista: kelpoisuus olla oikeuksien haltija. Toimintakelpoisuus on aktiivista: kelpoisuus tehdä oikeustoimia itse.
2. Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat ja vajaavaltaisiksi julistetut. Vajaavaltainen voi tehdä tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia.
3. Alaikäisen oikeustoimi on pätevä ilman huoltajaa vain, jos se on sekä olosuhteisiin nähden tavanomainen että merkitykseltään vähäinen. Molemmat ehdot tarvitaan.
4. Edunvalvojan määrääminen ei rajoita toimintakelpoisuutta. Vajaavaltaiseksi julistaminen on viimesijainen keino, ja toimintakelpoisuutta saa rajoittaa vain niin paljon kuin on tarpeen.
5. Edunvalvoja ei voi tehdä testamenttia, antaa suostumusta avioliittoon eikä lahjoittaa päämiehen omaisuutta.
6. Holhousviranomaisen lupa tarvitaan muun muassa kiinteän omaisuuden luovutukseen ja hankintaan, panttaamiseen, muuhun lainaan kuin valtion takaamaan opintolainaan, elinkeinon harjoittamiseen ja perinnöstä luopumiseen.
7. Edunvalvoja on esteellinen, jos vastapuolena on hän itse tai hänen läheisensä. Silloin määrätään sijainen.
8. Edunvalvontavaltuutus on kirjallinen, kahden esteettömän todistajan todistama, eikä lähiomainen voi todistaa. Se tulee voimaan vasta holhousviranomaisen vahvistuksella.
9. Valtuutus on yksipuolinen oikeustoimi: se oikeuttaa mutta ei velvoita valtuutettua. Valtuuttajan on oltava oikeustoimikelpoinen, valtuutettu voi olla vajaavaltainen.
10. Kelpoisuuden ylitys ei sido päämiestä, vaikka kolmas olisi vilpitön. Toimivallan ylitys sitoo päämiestä, jos kolmas ei tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää siitä – paitsi toimeksiantovaltuutuksessa, jossa kolmannen vilpitöntä mieltä ei suojata.

Ansat

• Kelpoisuus vs. toimivalta: kelpoisuus näkyy valtakirjasta ja vaikuttaa suhteessa kolmanteen. Toimiohjeet ovat päämiehen ja valtuutetun välinen asia ja määrittävät toimivaltaa.
• Edunvalvoja vs. edunvalvontavaltuutettu: edunvalvoja määrätään jälkikäteen tuomioistuimen tai holhousviranomaisen toimesta, valtuutettu nimetään itse etukäteen.
• Oikeushenkilön synty: yhdistys ja osakeyhtiö syntyvät rekisterimerkinnällä, eivät sopimuksella.

3. Sopimusoikeus

Muistisääntö: kolme kohtaloa ja 2 vs. 5

Tarjous–vastaus-mekanismissa vastauksella on vain kolme kohtaloa. Puhdas ja ajoissa = sopimus. Hylkäys tai passiivisuus = tarjous raukeaa. Myöhässä tai muutettu = vastatarjous, ja pallo siirtyy alkuperäiselle tarjoajalle. Kolme laatikkoa, joihin voi kirjoittaa myös reklamaatiovelvollisuuden poikkeuksen: jos lähettäjä on voinut olettaa vastauksen tulleen perille tai vastaavan tarjousta, saajan on reklamoitava tai sopimus syntyy.

Pätemättömyydessä on kaksi lukua: 2 vahvaa ja 5 heikkoa. Vahvat ovat törkeä pakko (28 §) ja tahdonilmaisun muuttuminen matkalla (32.2 §) – niihin voi vedota aina. Heikot ovat L-P-K-I-K: lievä pakko, petollinen viettely, kiskonta, ilmaisuerehdys, kunnianvastainen ja arvoton menettely. Heikko menestyy vain, jos vastapuoli oli mala fide. Tämä yksi jako ratkaisee monta monivalintaa.

Tulkintasäännöt: E-T-M. Epäselvyyssääntö (epäselvä ehto laatijansa vahingoksi), Tavallisuussääntö (yleinen käytäntö ratkaisee), Minimisääntö (velvoittuneen kannalta lievin, lähinnä lahjoissa). Lisäksi muista, että käsin kirjoitettu voittaa tulostetun ja tulostettu painetun.

Muotomääräykset: V-E-O. Varsinainen = laiminlyönti tekee sopimuksen pätemättömäksi (kiinteistökauppa, maanvuokra, avioehto, testamentti, lahjanlupaus). Epävarsinainen = seuraamus mutta ei pätemättömyyttä (osamaksukauppa, virka-apu). Ohjesisältöinen = vain ohje (huoneenvuokrasopimuksen kirjallisuus).

Kuluttajansuojalain luvut menevät putkeen 4-5-6-7-8: 4 sovittelu ja tulkinta, 5 tavarankauppa, 6 etä- ja kotimyynti, 7 kuluttajaluotot, 8 palvelukset.

10 kokeen kärkisääntöä

1. Sopimusvapaus tarkoittaa vapautta valita kumppani, päättää sisällöstä ja muodosta. Vastapari on sopimuspakko, joka koskee lähinnä julkisia laitoksia ja monopoleja.
2. Pacta sunt servanda: tehty sopimus on pidettävä. Laiminlyönti on sopimusrikkomus, josta seuraa sanktioita, kuten sopimussakko ja vahingonkorvaus.
3. Pakottava sääntely estää poikkeamisen, mutta suojatun tahon hyväksi saa sopia paremmin. Dispositiivinen sääntely täyttää aukot silloin, kun asiasta ei ole sovittu.
4. Oikeusohjeiden järjestys: pakottava laki, sopimus, vakiintunut käytäntö ja kauppatapa, vasta viimeisenä tahdonvaltainen laki. Kauppatapaan ei voi vedota kuluttajaa vastaan.
5. Tarjous sitoo, kun vastaanottaja on ottanut siitä selon. Siihen asti sen voi peruuttaa. Tarjous, jossa on merkintä sitoumuksetta, ei ole tarjous vaan kehotus tehdä ostotarjous.
6. Tarjouksen tunnusmerkit: riittävä yksilöinti, kohdistuminen rajatulle henkilöpiirille ja sitoutumistahto. Mainos ei täytä näitä, koska se kohdistuu rajoittamattomaan joukkoon.
7. Sopimusneuvottelut eivät sido, mutta vilpillinen neuvottelu voi johtaa korvausvastuuseen. Sopimuksentekotuottamus (culpa in contrahendo) korvaa turhat neuvottelukulut, usein negatiivisen sopimusedun mukaan.
8. Pätemättömyys on joko itsestään vaikuttavaa tai moitteen- ja väitteenvarainen, ja joko korjauskelpoista tai korjauskelvotonta. Korjauskelvoton vaatii aina uuden oikeustoimen.
9. Kaupan virheessä muista järjestys: ensin virheen oikaisu tai uusi toimitus, sitten hinnanalennus, sitten purku. Myyjällä on ensisijainen oikeus korjata, jos se on mahdollista.
10. Vastuu jakautuu kahtia: välittömät vahingot ovat kontrollivastuuta (myyjä vapautuu vain ylivoimaisella esteellä), välilliset ovat tuottamusvastuuta. Kuluttajankaupassa myyjä vastaa välittömistä aina.

Ansat

• Kauppalaki vs. kuluttajansuojalaki: jos myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja, sovelletaan KSL:ää. Kahden elinkeinonharjoittajan tai kahden yksityisen välillä sovelletaan kauppalakia.
• Vaaranvastuu: kauppalaissa siirtyy rahdinkuljettajalle luovutettaessa (kaukokauppa), KSL:ssä aina vasta ostajan luovutushetkellä.
• Motiivierehdys vs. ilmaisuerehdys: motiivierehdys ei yleensä kaada sopimusta, ilmaisuerehdys voi kaataa, jos vastaanottaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.

4. Vahingonkorvaus

Muistisääntö: TTA, SAKP ja EKA

Vastuuperusteet lyhenevät sanaan TTA: Tuottamus (tahallisuus tai huolimattomuus), Tahallisuus (tarkoitus tai varmana pitäminen), Ankara vastuu (tuottamukseton, toimintaperusteinen). Tuottamus kattaa sekä dolus- että culpa-muodon, ja juuri siksi tuottamus riittää korvausvastuun perustaksi.

Henkilövahingon neljä korvattavaa erää ovat SAKP: Sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut, Ansionmenetys, Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta, Pysyvä haitta. Neljä kohtaa, jotka löytyvät laista suoraan.

Sopimusvastuun koveneminen on porras E-K-A: Ekskulpaatiovastuu (tuottamus, mutta todistustaakka käännetty), Kontrollivastuu (tuottamuksesta riippumaton, vapautus vain ennakoimattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta), Ankara eli ehdoton vastuu (ei vapautumisperustetta). Mitä pidemmälle mennään, sitä vaikeampi vapautua.

Myötävaikutus konkretisoituu lukuihin: KKO:n kuntosalitapauksessa vastuu jaettiin 60 ja 40 prosenttiin. Yhteisvastuu puolestaan konkretisoituu sanoihin regressioikeus (mitä maksoin muiden puolesta) ja jälkitasaus (maksukyvytön kumppani).

10 kokeen kärkisääntöä

1. Tuottamusperiaate: joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamus on huolellisuusvelvollisuuden rikkomista, vaikka siihen olisi kyetty.
2. Täyden korvauksen periaate: korvataan koko vahinko, mutta korvaus ei ole rangaistus. Sovittelu on poikkeus, ja tahallisesti aiheutetun vahingon kohdalla sovittelu vaatii erityisiä syitä.
3. Alle 18-vuotias vastaa vain kohtuullisessa määrin, ja 15-vuotiaan tuottamusta arvioidaan käytännössä kuin aikuisen. Huoltajan vastuu perustuu yleensä valvonnan laiminlyöntiin.
4. Yhteisvastuussa vahinkoa kärsinyt voi vaatia koko määrän keneltä tahansa. Maksaja saa regressioikeudella muiden osuudet, ja maksukyvyttömän osuus jaetaan jälkitasaaksella.
5. Henkilövahinko on lääketieteellisesti todettavissa oleva terveydentilan häiriö. Välitön vahinko korvataan, välillinen vain erityissäännöksen nojalla.
6. Esinevahingossa järjestys on: korjauskustannukset, sitten arvonalennus, sitten jälleenhankintahinta ja viimeisenä käypä arvo. Korjaus on tehtävä niin, ettei synny tarpeettomia kustannuksia.
7. Puhdas varallisuusvahinko korvataan ilman erityissääntelyä vain VahL 5:1:n edellytyksin, ja viimeinen kohta vaatii erittäin painavia syitä.
8. Isännänvastuu on työnantajan vastuuta ilman työnantajan omaa tuottamusta. Työntekijän vastuu on toissijaista: lievä tuottamus ei sido, tahallinen sitoo yleensä kokonaan.
9. Tuotevastuu koskee henkilö- ja esinevahinkoa, ei tuotteen vahinkoa itselleen. Korvauskynnys on 395 euroa. Potilasvahinkolaki korvaa vain henkilövahinkoja.
10. Rikosvahinkokorvaus valtion varoista on toissijaista: se vähennetään muista korvauksista, ja sitä haetaan kolmen vuoden kuluessa tuomiosta tai kymmenen vuoden kuluessa rikoksesta.

Ansat

• Kontrollivastuu vs. ekskulpaatiovastuu: molemmat ovat tuottamusvastuun muunnelmia, mutta kontrollivastuu on ankarampi, koska vapautus vaatii ulkopuolisen ennakoimattoman tapahtuman.
• Välitön vs. välillinen: välitön on loukatulle itselleen suoraan syntyvä, välillinen kolmannelle ensivahingon seurauksena.
• VahL:n sovittelu vs. sopimusvastuu: vahingonkorvauslain sovittelusäännös ei koske sopimukseen perustuvaa korvausvastuuta.

5. Yritystoiminta

Muistisääntö: A-K-O ja 1-0-2

Vastuu menee portaittain A-K-O: Avoin yhtiö = kaikki yhtiömiehet vastaavat kaikesta kuin omista veloistaan. Kommandiittiyhtiö = vastuunalaiset vastaavat kaikesta, äänetön vain panoksestaan. Osakeyhtiö = osakkeenomistaja ei vastaa mitään (paitsi vapaaehtoisin vakuuksin ja vastuun samastamisen poikkeuksessa). Sama porras koskee edustamista: AY:ssä jokainen yhtiömies, KY:ssä vain vastuunalainen, OY:ssä hallitus ja toimitusjohtaja.

Verotus lyhenee muotoon 1-0-2: toiminimi verotetaan 1 kerran yrittäjän tulona, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat 0 erillistä verovelvollista (laskentayksikköjä, tulo verotetaan yhtiömiehillä), osakeyhtiötä verotetaan 2 kertaa (yhtiövero 20 prosenttia ja osinko osakkaalla).

Rekisteröintiin kaikilla sama luku: 3 kuukautta. Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai perustaminen raukeaa, ja kaikki syntyvät oikeushenkilöinä vasta rekisterimerkinnällä.

Toiminimen tunnukset: ky, oy, osk ja asunto-osakeyhtiössä as. oy. Avoimella yhtiöllä ei ole hyväksyttyä lyhennettä, joten sen toiminimestä on käytävä ilmi yhtiömuoto muulla tavoin. Kommandiittiyhtiössä saa näkyä vain vastuunalaisen yhtiömiehen nimi – äänettömän nimeä ei.

10 kokeen kärkisääntöä

1. Elinkeinovapaus tarkoittaa oikeutta harjoittaa laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinoa. Ilman erillistä lupaa sitä voivat harjoittaa luonnollinen henkilö, jolla on asuinpaikka ETA-alueella, suomalainen yhteisö tai säätiö sekä ETA-yhteisö, jolla on Suomessa sivuliike.
2. Elinkeino on ilmoitusvelvollinen, jos sitä harjoitetaan myymälästä, konttorista tai erityisestä myyntipaikasta tai jos apuna käytetään vierasta työvoimaa. Perusilmoitus tehdään ennen aloittamista.
3. Kaupparekisteriin merkityt ja kuulutetut seikat katsotaan kolmannen tietoon 16 päivän kuluttua kuuluttamisesta. Rekisteri on julkinen.
4. Yksinoikeus toiminimeen syntyy joko rekisteröinnillä tai vakiinnuttamisella. Toiminimi voidaan luovuttaa vain elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä, eikä henkilön sukunimeä sisältävä toiminimi siirry.
5. Yksityisliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö, ja omistaja vastaa kaikella omaisuudellaan. Liikevelkojilla ei ole etuoikeutta liikevarallisuuteen.
6. Avoin yhtiö vaatii vähintään kaksi yhtiömiestä, ja yhtiösopimuksesta on ilmettävä toiminimi, kotipaikka, toimiala ja yhtiömiehet. Yhtiömies ei vapaudu vastuusta erotessaan ennen kuin ero on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu.
7. Osakkeenomistajan rajoitettu vastuu on pääsääntö, ja julkisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 80 000 euroa. Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole minimiosakepääomaa.
8. Apportti on osakkeen maksamista omaisuudella, ja sillä on oltava luovutushetkellä vähintään maksua vastaava arvo. Työ tai palvelu ei kelpaa apportiksi.
9. Osakeyhtiön pakolliset toimielimet ovat yhtiökokous ja hallitus. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, ja siellä vahvistetaan tilinpäätös, päätetään voiton käytöstä, myönnetään vastuuvapaus ja valitaan hallitus sekä tilintarkastaja.
10. Varojenjako on laitonta, jos se tehdään ilman liiketaloudellista perustetta tai jos yhtiö on jaon vuoksi maksukyvytön. Vähemmistöosinko on vähintään puolet tilikauden voitosta mutta enintään 8 prosenttia omasta pääomasta.

Ansat

• AY vs. KY: avoimessa yhtiössä kaikki ovat vastuunalaisia. Kommandiittiyhtiössä tarvitaan aina vähintään yksi äänetön yhtiömies, ja äänetön ei voi edustaa yhtiötä asemansa perusteella.
• Osakeyhtiö vs. osuuskunta: osakeyhtiön tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, osuuskunnan tarkoitus on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukeminen. Osuuskunnassa on lähtökohtaisesti yksi ääni jäsentä kohden.
• Asunto-osakeyhtiö vs. osakeyhtiö: asunto-osakeyhtiössä ei voi olla hallintoneuvostoa, ja kunnossapitovastuu jakautuu osakkaan (sisäosat) ja yhtiön (rakenteet ja perusjärjestelmät) kesken.

6. Lait: oikeustoimilaki ja kuluttajansuojalaki

Muistisääntö: 1-9, 10-27, 28-38, 39-40

Oikeustoimilain rakenne on neljä lohkoa. 1–9 § = sopimuksen synty (tarjous, vastaus, määräaika, peruutus, huutokauppa). 10–27 § = valtuutus (kelpoisuus, toimiohjeet, peruutus, kuolema, prokura). 28–38 § = pätemättömyys ja sovittelu (pakko, viettely, kiskonta, erehdys, kunnianvastaisuus, 36 § sovittelu, 37 § pantti, 38 § kilpailukielto). 39–40 § = yleiset säännökset (vilpitön mieli ja ilmoituksen lähettäminen).

Pykälien sisältöjä voi palauttaa mieleen kolmella ankkurilla. Pakkoketju on 28 törkeä, 29 lievä, 30 viettely, 31 kiskonta – neljä peräkkäistä numeroa, neljä väärinkäytöstyyppiä. Pätemättömyyden yleislauseke on aina viimeisenä ennen sovittelua: 33 §. Ja sovittelun jälkeen tulevat erityiset pätemättömyydet: pantin menettäminen 37 § ja kilpailukielto 38 §.

Kuluttajansuojalaissa luvut menevät putkeen: 4 sovittelu ja tulkinta, 5 tavarankauppa, 6 etä- ja kotimyynti, 7 luotot, 8 palvelut. Kuluttajakaupan neljä lukua, jotka on pakko muistaa: 14 päivää (peruuttaminen, 6:14), 6 kuukautta (virheolettama), 2 kuukautta (reklamaatio) ja 15 prosenttia (hinta-arvion ylitys).

10 kokeen kärkisääntöä

1. 1 §: tarjous ja siihen annettu vastaus sitovat antajaansa. 2 §: määräaika tarkoittaa, että vastauksen on saavuttava tarjoajalle siinä ajassa.
2. 3 §: suulliseen tarjoukseen on vastattava heti, muuten tarjous katsotaan hylätyksi. 5 §: hylätty tarjous raukeaa heti, vaikka voimassaoloaikaa olisi jäljellä.
3. 6 §: muutettu vastaus on kieltävä vastaus, johon liittyy uusi tarjous. 7 §: peruutus on tehokas vain, jos se saapuu ennen selonottoa tai samaan aikaan.
4. 10 §: valtuutettu tekee oikeustoimen valtuuttajan nimessä, ja vaikutus syntyy suoraan valtuuttajan ja kolmannen välillä. 11 §: toimiohjeiden vastainen oikeustoimi ei sido valtuuttajaa, jos kolmas tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä.
5. 12 §: erityisellä tiedonannolla ilmoitettu valtuutus peruutetaan, kun peruutusilmoitus saapuu kolmannelle. 21 §: valtuuttajan kuolema ei lähtökohtaisesti lakkauta valtuutusta.
6. 25 §: toisen valtuutettuna esiintyvä, joka ei voi näyttää valtuutusta, korvaa kolmannelle vahingon, joka syntyy siitä, ettei oikeustoimi sido valtuuttajaa.
7. 28 §: törkeä pakko (väkivaltainen pitely tai hengen tai terveyden vaaraa käsittävä uhkaus) tekee oikeustoimesta sitomattoman. 29 §: lievä pakko sitoo vain, jos vastapuoli itse pakotti tai tiesi siitä.
8. 31 §: kiskonta edellyttää heikon aseman hyväksikäyttöä ja ilmeistä epäsuhtaa vastikkeeseen. 32 §: ilmaisuerehdys vapauttaa vain, jos vastaanottaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
9. 33 §: kunnianvastainen ja arvoton menettely on yleislauseke ja käytännössä yleisin pätemättömyysperuste. 36 §: kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.
10. KSL 6:14: peruuttamisoikeus on 14 päivää. KSL 4:3: etukäteen laadittu ehto tulkitaan epäselvässä tilanteessa kuluttajan hyväksi. KSL 5:2: kuluttajan vahingoksi poikkeava ehto on mitätön.

Ansat

• 28 § vs. 29 §: törkeä pakko kohdistuu henkeen tai terveyteen, lievä pakko kunniaan, omaisuuteen tai vapauteen.
• 36 § sovittelu vs. 33 § kunnianvastaisuus: sovittelu muuttaa ehdon sisältöä, kunnianvastaisuus kaataa koko oikeustoimen.
• OikTL:n pätemättömyys vs. KSL:n mitättömyys: OikTL koskee kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia, KSL vain kuluttajansuojalain soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia.

Viimeisen illan 20 asiaa

1. Normihierarkia: perustuslaki, lait, asetukset, muut. EU-oikeuden etusija menee kaiken kansallisen edelle.
2. Kuusi oikeuslähdettä: laki, esityöt, oikeuskäytäntö, tavanomainen oikeus, kauppatavat, oikeustiede.
3. Poikkeuslaki säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä, ja perustuslakivaliokunta valvoo.
4. 20 käräjäoikeutta, 5 hovioikeutta (HeTuVaIiRo), 2 ylintä, 4 erityistuomioistuinta (TyVaMaVa).
5. EU: 1951 EHTY, 1957 ETY ja Euratom, 1986 EYA, 1992 Maastricht, 2009 Lissabon voimaan. Asetus sitoo sellaisenaan, direktiivi vaatii kansallisen toimen.
6. Ikärajat: 15 = rikosvastuu ja työsopimus, 18 = täysivaltaisuus. Vahingonkorvausvastuulla ei alaikärajaa.
7. Valtuutusmuodot VASETTI. Kelpoisuus näkyy valtakirjasta, toimivalta toimiohjeista.
8. Prokura: ei kiinteää omaisuutta ilman erityisvaltuutusta, ei siirtoa eteenpäin, tunnus p.p.
9. Edunvalvoja: 3 kk omaisuusluettelo, vuositili, päätöstili. Ei testamenttia, ei lahjaa. Lupa kiinteistöön, panttiin, lainaan, elinkeinon harjoittamiseen, perinnöstä luopumiseen.
10. Sopimuksen synty: puhdas vastaus = sopimus, hylkäys = raukeaa, muutos tai myöhästyminen = vastatarjous.
11. Tarjous sitoo selonotosta. Sitä ennen peruutus on tehokas. Sitoumuksetta-merkintä poistaa sitovuuden.
12. Pätemättömyys: 2 vahvaa (28 §, 32.2 §) ja 5 heikkoa (LPKIK). Heikko vaatii vastapuolen mala fiden.
13. Tulkinta: epäselvyyssääntö, tavallisuussääntö, minimisääntö. Käsin kirjoitettu voittaa tulostetun, tulostettu painetun.
14. Muotomääräykset VEO: varsinainen kaataa, epävarsinainen rankaisee, ohjesisältöinen ohjaa.
15. Kauppa: virhe → oikaisu tai uusi toimitus → hinnanalennus → purku. Välitön vahinko on kontrollivastuuta, välillinen tuottamusvastuuta.
16. Kuluttajakaupan luvut: 14 päivää peruutus, 6 kuukautta virheolettama, 2 kuukautta reklamaatio, 15 prosenttia hinta-arvio, 30 euroa kotimyynnin raja, 395 euroa tuotevastuun kynnys.
17. Vahingonkorvaus: TTA perusteet, SAKP henkilövahingon erät, EKA vastuun koveneminen, yhteisvastuu ja regressio.
18. Yhtiömuodot: AY kaikki vastaa, KY äänetön vain panoksestaan, OY ei kukaan. Kaikki syntyvät rekisteröinnillä 3 kuukauden kuluessa.
19. Osakeyhtiö: 80 000 euron minimipääoma vain julkisella, yhtiökokous ja hallitus pakollisia, yhtiökokous 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, yhtiöjärjestyksen muutos 2/3.
20. Verotus 1-0-2: toiminimi kerran, henkilöyhtiö laskentayksikkönä, osakeyhtiö 20 prosenttia ja osinko toisen kerran.

Kysymyspankki – Liiketoiminnan juridiikka

Kysymyspankki on laadittu kurssin lähdeaineistosta: Juridiikan perusteet (luvut 1, 2, 3–4 ja 6), Kyläkallion Yritysjuridiikka (luku 4 Yritystoiminta), verkkoaineisto "Mikä yhtiömuoto yritykselle?", oikeustoimilaki (228/1929) ja kuluttajansuojalaki (38/1978). Jokaisen kysymyksen perustelu viittaa joko lainkohtaan tai kirjan sivuun. Kysymykset on jaettu osiin aihealueittain ja painotettu siten, että sopimusoikeus ja yritystoiminta/yhtiömuodot muodostavat suurimman osan.

Osa 1: Monivalintakysymykset (80 kpl)

Sopimusoikeus – yleinen sopimusoikeus (luku 3)

1. Mitä sopimusvapaudella tarkoitetaan?

• A) Velvollisuutta tehdä sopimus jokaisen sitä haluavan kanssa
• B) Vapautta jättää noudattamatta tekemänsä sopimuksen ehtoja
• C) Vapautta sopia mistä tahansa sisällöstä ilman lainsäädännön rajoituksia
• D) Henkilön oikeutta tehdä halutessaan sopimuksia valitsemansa osapuolen kanssa sillä tavoin ja sen sisältöisenä kuin hän katsoo tarkoituksenmukaiseksi

Oikea vastaus: D Perustelu: Sopimusvapaus on sopimusoikeuden lähtökohta ja länsimaisen vaihdantajärjestelmän perusta; siinä on kysymys juuri edellä kuvatusta valinta- ja sisältövapaudesta (Juridiikan perusteet s.114).

2. Mitä periaate "pacta sunt servanda" tarkoittaa?

• A) Sopimus on tehtävä kirjallisesti
• B) Sopimukset raukeavat, jos olosuhteet muuttuvat
• C) Sopimukset on pidettävä eli osapuolten on täytettävä sopimuksen mukaiset velvoitteensa
• D) Sopimusehtoja voidaan aina sovitella tuomioistuimessa

Oikea vastaus: C Perustelu: Sopimusten sitovuuden periaate täydentää sopimusvapautta: tehdyt sopimukset on pidettävä, ja laiminlyönti on sopimusrikkomus, josta seuraa sanktioita (Juridiikan perusteet s.114–115).

3. Kenellä sopimuspakko eli lakiin perustuva velvollisuus tehdä sopimus tyypillisesti on?

• A) Lähinnä julkisilla laitoksilla sekä monopoleilla tai niihin verrattavassa asemassa olevilla yrityksillä, jotka tarjoavat perustarpeita tyydyttäviä palveluja
• B) Kaikilla osakeyhtiöillä
• C) Yksinomaan kiinteistönvälitysliikkeillä
• D) Kuluttajilla

Oikea vastaus: A Perustelu: Sopimuspakon alaisten on tehtävä sopimus kaikkien sitä haluavien kanssa, ellei erityisiä kieltäytymisperusteita ole; esimerkkeinä mainitaan apteekki, postilaitos ja liikennevakuutuksen myöntävä yhtiö (Juridiikan perusteet s.116–117).

4. Elinkeinonharjoittaja kieltäytyy palvelemasta asiakasta tämän etnisen alkuperän vuoksi. Mitä oikeusvaikutuksia tästä seuraa?

• A) Kieltäytyminen on sallittua, koska yritys saa vapaasti valita asiakkaansa
• B) Kieltäytyminen johtaa ainoastaan sopimuksen pätemättömyyteen
• C) Kieltäytyminen on syrjintää, josta voi seurata rikosoikeudellinen seuraamus ja velvollisuus korvata syrjinnän aiheuttama kärsimys
• D) Kieltäytyminen on sallittua, jos yrityksellä on painava taloudellinen syy

Oikea vastaus: C Perustelu: Jos joku ei elinkeinotoiminnassa palvele toista yleisesti noudatettavilla ehdoilla tai asettaa hänet olennaisesti huonompaan asemaan muun muassa etnisen alkuperän perusteella, hän syyllistyy syrjintään (RL 11:11 §), ja syrjityllä voi olla oikeus korvaukseen kärsimyksestä (VahL 5:6 §) (Juridiikan perusteet s.117).

5. Mitä lojaliteettivelvollisuus tarkoittaa suppeimmillaan?

• A) Velvollisuutta solmia sopimus
• B) Velvollisuutta ilmoittaa kaikki liikesalaisuudet vastapuolelle
• C) Kieltoa käyttää oikeuksia yksinomaan toisen vahingoittamiseen (ns. šikaanikielto)
• D) Velvollisuutta noudattaa alan kauppatapaa

Oikea vastaus: C Perustelu: Suppeimmillaan lojaliteettivelvollisuuteen sisältyy šikaanikielto; laajemmin ymmärrettynä se käsittää velvollisuuden estää ja rajoittaa sopimuskumppanille aiheutuvia vahinkoja, ja se koskee sekä neuvotteluja että täyttämistä (Juridiikan perusteet s.118).

6. Kuluttajankaupassa myyjä ottaa sopimukseen ehdon, joka on kuluttajan vahingoksi kuluttajansuojalain 5 luvun säännösten vastainen. Mikä on ehdon oikeusvaikutus?

• A) Ehto on pätevä, jos kuluttaja on sen hyväksynyt
• B) Ehto on mitätön
• C) Koko sopimus on mitätön
• D) Ehto on pätevä, jos myyjä on elinkeinonharjoittaja

Oikea vastaus: B Perustelu: Kuluttajansuojalain 5 luvun 2 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa luvun säännöksistä ostajan vahingoksi, on mitätön; kuluttaja ei voi edes suostumuksellaan luopua lain suomasta vähimmäissuojasta (Juridiikan perusteet s.120 ja s.189).

7. Liikehuoneiston vuokrasopimuksessa sovitaan, ettei vuokralaisella ole oikeutta ottaa alivuokralaista. Onko ehto pätevä?

• A) Ei, koska laki kieltää alivuokrauksen rajoittamisen
• B) Kyllä, koska liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 2 luvun 16 § on tahdonvaltainen
• C) Ei, koska ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton
• D) Kyllä, mutta vain jos vuokranantaja on kunta

Oikea vastaus: B Perustelu: Asiasta poikkeavia ehtoja voidaan ottaa sopimukseen, koska 2:16 § ei sisälly lain 2:14 §:ssä lueteltuihin pakottaviin lainkohtiin vaan on dispositiivinen (Juridiikan perusteet s.121–122).

8. Yritysten välisessä irtaimen kaupan riidassa toinen osapuoli vetoaa alan kauppatapaan ja toinen kauppalain tahdonvaltaiseen säännökseen. Kumpaa sovelletaan?

• A) Kauppalakia, koska laki on aina etusijalla
• B) Sopimusta, vaikka siitä ei olisi mainintaa
• C) Kauppatapaa, koska se on hierarkiassa korkeammalla kuin tahdonvaltainen lainsäädäntö
• D) Ratkaisun tekee aina kuluttajariitalautakunta

Oikea vastaus: C Perustelu: Sopimussuhteiden normihierarkiassa pakottava normi tulee ensin, sitten sopimus, sitten kauppatapa ja viimeisenä tahdonvaltainen lainsäädäntö (Juridiikan perusteet s.124–126).

9. Mitä kauppatapaan vetoavan osapuolen on riitatilanteessa näytettävä toteen?

• A) Että tapa on kirjattu lakiin
• B) Että väitetty tapa on olemassa ja että se on kyseisellä toimialalla elinkeinonharjoittajien yleisesti hyväksymä ja noudattama
• C) Että hän on itse noudattanut tapaa yli vuoden
• D) Että vastapuoli on hyväksynyt tavan kirjallisesti

Oikea vastaus: B Perustelu: Kauppatapa syntyy pitkän ajan kuluessa vakiintuneen yleisen käytön seurauksena; jos näyttöä ei onnistuta esittämään, asia ratkaistaan kauppalain säännösten mukaisesti (Juridiikan perusteet s.126).

10. Ovatko oikeustoimilain 1 luvun sopimuksen syntyä koskevat säännökset pakottavia?

• A) Kyllä, niistä ei voi poiketa
• B) Ne ovat pakottavia vain kuluttajakaupassa
• C) Ei, vaan ne ovat tahdonvaltaisia ja tulevat voimaan vain, mikäli tarjouksesta, vastauksesta tai kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu
• D) Ne koskevat vain kiinteistön kauppaa

Oikea vastaus: C Perustelu: OikTL 1 §:n mukaan 1 luvun säännökset ovat voimassa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tai kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu; säännökset eivät myöskään koske määrämuotoisia sopimuksia (OikTL 1 § ja 1.2 §; Juridiikan perusteet s.130).

11. Tarjouksessa on merkintä "sitoumuksetta". Mikä on merkinnän oikeudellinen vaikutus?

• A) Tarjous sitoo tekijäänsä tavallista pidempään
• B) Merkintä on mitätön
• C) Merkintä siirtää tarjouksen sitovuuden vastaanottajalle
• D) Tarjous ei sido tekijäänsä, jolloin kyse ei ole tarjouksesta oikeudellisessa merkityksessä vaan kehotuksesta tehdä ostotarjous

Oikea vastaus: D Perustelu: Tarjouksen laatija voi rajoittaa lainmukaista sitovuutta varaumalla; "sitoumuksetta" osoittaa sitoutumistahdon puuttumisen (Juridiikan perusteet s.131 ja s.137).

12. Milloin tarjous voidaan pätevästi peruuttaa?

• A) Milloin tahansa ennen sopimuksen täyttämistä
• B) Siihen saakka, kunnes vastaanottaja on ottanut tarjouksesta selon tai viimeistään samaan aikaan
• C) Vasta sen jälkeen, kun vastaanottaja on hyväksynyt tarjouksen
• D) Ei milloinkaan

Oikea vastaus: B Perustelu: OikTL 7 §:n mukaan peruutettu tarjous ei ole sitova, jos peruutus saapuu vastaanottajalle ennen kuin hän on ottanut selon tarjouksesta tai samaan aikaan (OikTL 7 §; Juridiikan perusteet s.132).

13. Milloin suullisesti tehtyyn tarjoukseen on vastattava?

• A) 14 päivän kuluessa
• B) Kuukauden kuluessa
• C) Heti, ellei vastauksen antamiseen ole varattu aikaa; muuten tarjous katsotaan hylätyksi
• D) Vasta kun tarjoaja sitä erikseen pyytää

Oikea vastaus: C Perustelu: OikTL 3 §:ssä säädetään, että suullisesti tehtyyn tarjoukseen on, jos se hyväksytään, heti annettava vastaus, ellei ole varattu aikaa (OikTL 3 §; Juridiikan perusteet s.133).

14. Hyväksyvä vastaus saapuu tarjoajalle tämän asettaman määräajan jälkeen. Mikä on pääsääntö?

• A) Sopimus syntyy, koska vastaus oli hyväksyvä
• B) Tarjous raukeaa ilman oikeusvaikutuksia
• C) Syntyy pätemätön sopimus
• D) Vastaus katsotaan uudeksi, vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi

Oikea vastaus: D Perustelu: OikTL 4 §:n mukaan liian myöhään saapunut hyväksyvä vastaus katsotaan uudeksi tarjoukseksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa lähettäjä on olettanut vastauksen saapuneen ajoissa ja saajan on täytynyt se käsittää; silloin saajan on reklamoitava (OikTL 4 §; Juridiikan perusteet s.133).

15. Tarjouksen vastaanottaja ilmoittaa hyväksyvänsä tarjouksen, mutta vaatii samalla lyhyempää toimitusaikaa. Mitä tämä merkitsee?

• A) Sopimus syntyy alkuperäisen tarjouksen ehdoin
• B) Vastaus on kieltävä vastaus, johon liittyy uusi tarjous
• C) Vastaus on tehoton
• D) Syntyy esisopimus

Oikea vastaus: B Perustelu: OikTL 6 §:n mukaan vastaus, joka lisäyksen, rajoituksen tai ehdon johdosta ei vastaa tarjousta, katsotaan kieltäväksi vastaukseksi, johon liittyy uusi tarjous (OikTL 6 §; Juridiikan perusteet s.134).

16. Sanomalehdessä julkaistu mainos, jossa ilmoitetaan tuotteen hinta ja laatu, ei yleensä ole sitova tarjous. Miksi?

• A) Koska mainoksessa ei ole allekirjoitusta
• B) Koska hinta on aina virheellinen
• C) Koska tarjouksen tulee olla kohdistettu jollain tavoin rajatulle henkilöpiirille, ja mainos kohdistuu rajoittamattomaan joukkoon
• D) Koska mainokset ovat aina pätemättömiä

Oikea vastaus: C Perustelu: Mainoksia pidetään vain kehotuksina tulla tekemään ostotarjouksia, koska ne kohdistuvat rajoittamattomaan joukkoon, vaikka ne sisältäisivät riittävän yksilöidyt tiedot (Juridiikan perusteet s.137).

17. Ovatko sopimusneuvottelut sitovia ja voiko neuvotteluista vetäytyä?

• A) Neuvottelut eivät tavallisesti sido, ja osapuolet vastaavat omista neuvottelukustannuksistaan, mutta vilpillinen menettely voi johtaa korvausvelvollisuuteen
• B) Neuvottelut sitovat aina, ja vetäytyminen on sopimusrikkomus
• C) Neuvottelut sitovat vain, jos ne on käyty kirjallisesti
• D) Neuvotteluista ei voi koskaan seurata korvausvelvollisuutta

Oikea vastaus: A Perustelu: Pääsääntö on, että neuvottelut eivät sido; vilpillisesti toiminut joutuu kuitenkin korvaamaan toiselle aiheutuneen vahingon (KKO:1999:48, positiivinen sopimusetu) (Juridiikan perusteet s.138–139).

18. Mikä on konkludenttinen eli hiljainen sopimus?

• A) Kirjallinen sopimus, joka on allekirjoitettu sähköisesti
• B) Sopimus, joka on tehty viranomaisen välityksellä
• C) Sopimus, joka on tehty ehdolla
• D) Sopimus, jonka olemassaolo voidaan päätellä osapuolten toiminnasta

Oikea vastaus: D Perustelu: Hiljaisella sopimuksella tarkoitetaan tilanteita, joissa sopimuksen olemassaolo päätellään osapuolten toiminnasta, esimerkiksi pitkään jatkuneesta yhteistyöstä tai hiljaisesta suostumisesta käytäntöön (KKO:1993:35) (Juridiikan perusteet s.140–141).

19. Mitä seikkoja otetaan huomioon arvioitaessa, onko oikeustoimen ehto kohtuuton (OikTL 36 §)?

• A) Oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat
• B) Ainoastaan ehtojen sanamuoto
• C) Ainoastaan osapuolten ikä
• D) Ainoastaan se, onko ehto kirjattu sopimukseen

Oikea vastaus: A Perustelu: OikTL 36 §:n mukaan kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon juuri nämä seikat; ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta (OikTL 36 §).

20. Mitä tarkoitetaan positiivisella sopimusedulla?

• A) Vahingonkärsijä saatetaan asemaan, jossa hän olisi ollut ilman sopimusta
• B) Vahingonkärsijälle maksetaan kiinteä hyvitys
• C) Vahingonkärsijälle korvataan vain oikeudenkäyntikulut
• D) Vahingonkärsijä saatetaan asemaan, jossa hän olisi ollut, jos sopimus olisi täytetty asianmukaisesti

Oikea vastaus: D Perustelu: Positiiviseen sopimusetuun sisältyy myös saamatta jäänyt voitto; negatiivinen sopimusetu puolestaan tarkoittaa tilaa ilman sopimusta ja liittyy lähinnä valmistelutoimiin (Juridiikan perusteet s.143–144).

Sopimusoikeus – erityinen sopimusoikeus (luku 4)

21. Milloin vaaranvastuu siirtyy ostajalle kuluttajankaupassa, jossa tavara kuljetetaan ostajalle ulkopuolisen rahdinkuljettajan välityksellä?

• A) Kun myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle
• B) Kun ostaja on tarkastanut tavaran
• C) Kun kauppahinta on maksettu
• D) Vasta tavaran luovutushetkellä ostajalle

Oikea vastaus: D Perustelu: Kuluttajansuojalain mukaan vaaranvastuu siirtyy ostajalle tavaran luovutushetkellä myös silloin, kun kuljetukseen käytetään ulkopuolista rahdinkuljettajaa; kauppalaissa vaaranvastuu siirtyy tällaisessa kaukokaupassa jo rahdinkuljettajalle luovutettaessa (Juridiikan perusteet s.190–191).

22. Myyjä viivästyy toimituksessa ja ostajalle aiheutuu tuotannon keskeytymisestä johtuva vahinko. Miten myyjän vastuu määräytyy?

• A) Myyjä vastaa siitä aina, koska kyse on välittömästä vahingosta
• B) Kyse on välillisestä vahingosta, joten myyjä vastaa siitä vain, jos vahinko johtuu hänen puolellaan olevasta huolimattomuudesta
• C) Myyjä ei vastaa vahingosta koskaan
• D) Myyjä vastaa siitä vain, jos ostaja on kuluttaja

Oikea vastaus: B Perustelu: Tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä johtuvat vahingot ovat välillisiä vahinkoja, joiden korvaaminen edellyttää tuottamusta; välittömistä vahingoista myyjä vastaa kontrollivastuun perusteella (Juridiikan perusteet s.193–195).

23. Kauppasopimuksessa ei ole sovittu tavaran laadusta. Miten tavaran virheellisyyttä arvioidaan?

• A) Turvaudutaan abstraktia virhearviointia koskeviin säännöksiin: tavaran on muun muassa kestävyydeltään vastattava sitä, mitä kuluttajalla on perusteltua aihetta odottaa
• B) Tavaraa pidetään virheettömänä, koska laatua ei sovittu
• C) Virhearviointi tehdään aina kuluttajariitalautakunnassa
• D) Ratkaisee yksinomaan tavaran hinta

Oikea vastaus: A Perustelu: Ellei laatua ole sovittu, sovelletaan kauppa- ja kuluttajansuojalain abstraktia virhearviointia; kuluttajankaupassa tavaran on lisäksi oltava kestävyydeltään sellainen kuin kuluttajalla on yleensä perusteltua aihetta odottaa (Juridiikan perusteet s.196).

24. Mitä kuluttajansuojalain ns. kuuden kuukauden sääntö tarkoittaa?

• A) Tavaran virheestä on reklamoitava kuuden kuukauden kuluessa
• B) Takuu on aina voimassa kuusi kuukautta
• C) Kauppa peruuntuu kuuden kuukauden kuluttua
• D) Jos virhe ilmenee kuuden kuukauden sisällä vaaranvastuun siirtymisestä, oletetaan, että virhe oli tavarassa jo tuolloin, jolloin myyjä on vastuussa, ellei hän osoita muuta

Oikea vastaus: D Perustelu: Säännös kääntää todistustaakan kuuden kuukauden ajaksi myyjälle; se ei koske tuotteita, joiden luonteeseen se ei sovi, kuten helposti pilaantuvia elintarvikkeita (Juridiikan perusteet s.199).

25. Kuinka pitkässä ajassa kuluttaja voi aina tehdä virheilmoituksen havaitsemastaan virheestä?

• A) Kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta
• B) Viikon kuluessa
• C) Kuuden kuukauden kuluessa
• D) Kahden vuoden kuluessa

Oikea vastaus: A Perustelu: Kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n mukaan virheilmoitus voidaan aina tehdä kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta; tätä lyhyempää ilmoitusaikaa koskeva ehto on mitätön (Juridiikan perusteet s.189 ja s.203).

26. Millä edellytyksillä kuluttaja voi purkaa kaupan tavaran virheen vuoksi?

• A) Virheen on oltava vähäistä suurempi, eli purkukynnys on matalampi kuin kauppalaissa
• B) Virheen on oltava olennainen
• C) Purku ei ole koskaan mahdollinen virhetilanteessa
• D) Purku edellyttää aina tuomioistuimen lupaa

Oikea vastaus: A Perustelu: Kauppalaissa purku edellyttää, että virheellä on ostajalle olennainen merkitys ja että myyjänkin on pitänyt se käsittää; kuluttajansuojalaissa virheen ei tarvitse olla olennainen mutta sen on oltava vähäistä suurempi (Juridiikan perusteet s.201).

27. Ostaja on saanut tavaran hallintaansa eikä maksa kauppahintaa. Voiko myyjä purkaa kaupan?

• A) Kyllä aina, jos maksuviivästys on olennainen
• B) Ei koskaan
• C) Vain jos myyjä on pidättänyt itselleen tavaran omistusoikeuden tai takaisinotto-oikeuden
• D) Vain jos ostaja on elinkeinonharjoittaja

Oikea vastaus: C Perustelu: Myyjän purkuoikeutta on rajoitettu merkittävästi: jos ostaja on jo saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain omistusoikeuden tai takaisinotto-oikeuden pidättäessään; muuten hänen on perittävä saatavaa oikeusteitse (Juridiikan perusteet s.205).

28. Kuinka pitkä on kuluttajan peruuttamisaika etä- ja kotimyynnissä?

• A) 7 päivää
• B) 14 päivää
• C) 30 päivää
• D) 3 kuukautta

Oikea vastaus: B Perustelu: Kuluttajalla on oikeus peruuttaa etä- tai kotimyyntisopimus 14 päivän kuluessa palvelusopimuksen tekemisestä tai tavaran (tai viimeisen tavaraerän) vastaanottamisesta (KSL 6 luku; Juridiikan perusteet s.209).

29. Sovelletaanko kotimyyntiä koskevia säännöksiä, jos kulutushyödykkeen hinta on 25 euroa?

• A) Ei, koska säännöksiä ei sovelleta, jos hyödykkeen hinta on alle 30 euroa
• B) Kyllä, aina
• C) Kyllä, jos kyse on tavarasta
• D) Ei, koska kotimyyntiä ei säännellä laissa

Oikea vastaus: A Perustelu: Kotimyyntiä koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos hyödykkeen hinta on alle 30 euroa; jos samalla kertaa myydään useampia hyödykkeitä, ratkaisee yhteishinta (Juridiikan perusteet s.207).

30. Toimeksisaaja on antanut kuluttajalle kirjallisen hinta-arvion. Kuinka paljon lopullinen hinta saa ylittää hinta-arvion, ellei muuta ole sovittu?

• A) 5 prosenttia
• B) 30 prosenttia
• C) Ei lainkaan
• D) 15 prosenttia

Oikea vastaus: D Perustelu: Elleivät osapuolet muuta sovi, lopullinen hinta saa ylittää hinta-arvion enintään 15 prosenttia; ristiriitatilanteessa näyttövelvollisuus on toimeksisaajalla (Juridiikan perusteet s.217).

31. Kuluttajaluoton määrä on 1 500 euroa. Mitä luoton korolle seuraa?

• A) Todelliselle vuosikorolle on korkokatto: enintään korkolain 12 §:n viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä
• B) Korolle ei ole rajoituksia
• C) Korko saa olla enintään 10 prosenttia
• D) Korkoa ei saa periä lainkaan

Oikea vastaus: A Perustelu: Jos luoton määrä tai luottoraja on alle 2 000 euroa, todellinen vuosikorko saa olla enintään viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä; korkokattoa ei sovelleta hyödykesidonnaiseen luottoon, ellei myös rahavarojen nosto ole mahdollista (Juridiikan perusteet s.222).

32. Mitä kiinteistön kaupan pätevyys edellyttää muodon osalta?

• A) Riittää, että ostaja ja myyjä sopivat kaupasta sähköpostitse
• B) Riittää, että kauppahinta maksetaan
• C) Kauppakirja on tehtävä kirjallisesti, kaikkien osapuolten on allekirjoitettava se julkisen kaupanvahvistajan läsnä ollessa, ja muuten kauppa on mitätön
• D) Kauppa on aina tehtävä oikeudenkäynnin yhteydessä

Oikea vastaus: C Perustelu: Kiinteistön kauppa on tiukan muotosidonnainen oikeustoimi; muotovirhe tulee esille viimeistään lainhuutoa haettaessa, jolloin kirjaamisviranomainen jättää lainhuudon myöntämättä (maakaari; Juridiikan perusteet s.229–231).

Yritystoiminta ja yhtiömuodot

33. Kuka saa lähtökohtaisesti harjoittaa laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinoa Suomessa?

• A) Kuka tahansa henkilö asuinpaikastaan riippumatta
• B) Luonnollinen henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, sekä suomalainen yhteisö tai säätiö
• C) Vain Suomen kansalaiset
• D) Vain kaupparekisteriin merkityt osakeyhtiöt

Oikea vastaus: B Perustelu: Elinkeinotoimintalain (565/2023) mukaan elinkeinonvapaus kuuluu edellä mainituille tahoille; muiden tahojen oikeus edellyttää Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämää erillistä lupaa (Yritysjuridiikka, luku 4.1).

34. Milloin elinkeinoa voidaan harjoittaa ilman ilmoitusvelvollisuutta?

• A) Kun sitä harjoitetaan omaksi elatukseksi ilman myymälää, konttoria tai erityistä myyntipaikkaa ja apulaisina käytetään enintään puolisoa ja suoraan etenevää polvea olevia vajaavaltaisia jälkeläisiä
• B) Aina, kun toimintaa harjoitetaan osakeyhtiössä
• C) Kun liikevaihto on alle 10 000 euroa
• D) Kun toimintaa harjoitetaan vain verkossa

Oikea vastaus: A Perustelu: Juuri nämä edellytykset määrittävät ilman ilmoitusvelvollisuutta harjoitettavan elinkeinon; tällaiseen toimintaan ovat oikeutettuja vain luonnolliset henkilöt, myös vajaavaltaiset (Yritysjuridiikka, luku 4.2.1).

35. Elinkeinonharjoittaja aloittaa liikkeen, jossa on myymälä ja vierasta työvoimaa, mutta laiminlyö perusilmoituksen tekemisen kaupparekisteriin. Mitä seuraa?

• A) Laiminlyönti ei ole este toiminnan aloittamiselle, mutta siihen voi liittyä muita haitallisia seurauksia, kuten rahoituksen saamisen vaikeutuminen
• B) Toimintaa ei saa aloittaa lainkaan
• C) Toiminta on automaattisesti pätemätöntä
• D) Kaupparekisteri poistaa yrityksen välittömästi

Oikea vastaus: A Perustelu: Perusilmoitus on tehtävä ennen ilmoitusvelvollisen toiminnan aloittamista, mutta ilmoituksen laiminlyönti ei ole este aloittamiselle (Yritysjuridiikka, luku 4.2.2).

36. Milloin kaupparekisteriin merkitty ja asianmukaisesti kuulutettu seikka katsotaan kolmannen henkilön tietoon tulleeksi?

• A) Heti merkintäpäivänä
• B) Kun kolmas henkilö on erikseen saanut tiedon
• C) Kun kuuluttamisesta on kulunut 16 päivää
• D) Vasta seuraavan tilikauden alussa

Oikea vastaus: C Perustelu: Kaupparekisteriin merkittyjen ja asianmukaisesti kuulutettujen seikkojen katsotaan tulleen kaikkien tietoon, kun kuuluttamisesta on kulunut 16 päivää (Yritysjuridiikka, luku 4.4).

37. Miten elinkeinonharjoittaja saa yksinoikeuden toiminimeensä?

• A) Ainoastaan käyttämällä nimeä vähintään kymmenen vuoden ajan
• B) Ainoastaan tekemällä nimeä koskevan sopimuksen kunnan kanssa
• C) Ainoastaan mainostamalla nimeä valtakunnallisesti
• D) Rekisteröimällä nimen kaupparekisteriin tai vakiinnuttamalla sen käytössä

Oikea vastaus: D Perustelu: Yksinoikeus saadaan joko rekisteröinnillä tai vakiinnuttamisella; toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joille elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu (Yritysjuridiikka, luku 4.5.4).

38. Mitä aputoiminimellä tarkoitetaan?

• A) Toiminimen erikielistä käännöstä
• B) Toiminimen lyhennystä tai logoa
• C) Erityistä nimeä, jolla elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa omaan toimialaansa kuuluvista toiminnoista
• D) Nimeä, joka on rekisteröitävä erikseen jokaisessa kunnassa

Oikea vastaus: C Perustelu: Aputoiminimellä voi harjoittaa vain osaa omaan toimialaan kuuluvista toiminnoista; rinnakkaistoiminimi on puolestaan toiminimen erikielinen käännös ja toissijainen tunnus lyhennys tai logo (Yritysjuridiikka, luvut 4.5.1–4.5.3).

39. Voiko elinkeinonharjoittaja myydä toiminimensä erikseen ilman, että liiketoimintaa luovutetaan?

• A) Kyllä, aina
• B) Kyllä, jos ostaja on osakeyhtiö
• C) Ei, vaan toiminimi saadaan luovuttaa toiselle vain elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä
• D) Kyllä, jos kaupparekisteri antaa siihen luvan

Oikea vastaus: C Perustelu: Toiminimi siirtyy luovutuksen yhteydessä luovutuksensaajalle, ellei toisin ole sovittu; poikkeuksena on yksityisen elinkeinonharjoittajan tai yhtiömiehen sukunimen sisältävä toiminimi, joka ei siirry (Yritysjuridiikka, luku 4.5.7).

40. Mikä seuraavista pitää paikkansa yksityisliikkeestä?

• A) Se ei ole itsenäinen oikeushenkilö, ja omistaja vastaa kaikella omaisuudellaan liikkeensä sitoumuksista
• B) Se on itsenäinen oikeushenkilö, jonka velkojiin voidaan kohdistaa vain liikevarallisuus
• C) Liikevelkojilla on etuoikeus liikevarallisuuteen
• D) Omistajan on aina laadittava yhtiösopimus

Oikea vastaus: A Perustelu: Yksityisliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö; omistaja vastaa yksin kaikella omaisuudellaan liikkeen sitoumuksista, eikä liikevelkojilla ole etuoikeutta liikevarallisuuteen (Yritysjuridiikka, luku 4.7).

41. Mitä avoimelle yhtiölle on tunnusomaista?

• A) Vähintään kaksi yhtiömiestä harjoittaa elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi, ja kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista kuten omista velvoitteistaan
• B) Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan panoksella
• C) Yhtiössä on aina sekä vastuunalaisia että äänettömiä yhtiömiehiä
• D) Yhtiö syntyy jo yhtiösopimuksen allekirjoittamisella

Oikea vastaus: A Perustelu: Avoimen yhtiön erottaa muista yhtiömuodoista ennen kaikkea yhtiömiesten täysi henkilökohtainen vastuu, jota ei voi keskinäisellä sopimuksella rajoittaa velkojiin nähden (Yritysjuridiikka, luku 4.9).

42. Miten avoimen yhtiön yhtiösopimusta voidaan muuttaa?

• A) Yksinkertaisella ääntenenemmistöllä
• B) Vain jos kaikki yhtiömiehet ovat muutoksesta yksimielisiä
• C) Hallituksen päätöksellä
• D) Kaupparekisteriviranomaisen luvalla

Oikea vastaus: B Perustelu: Yhtiösopimuksen muutos on pätevä vain, jos kaikki yhtiömiehet ovat muutoksesta yksimielisiä; myös yhtiöosuuden luovutus vaatii kaikkien yhtiömiesten suostumuksen (Yritysjuridiikka, luku 4.9.4).

43. Avoin yhtiö on perustettu, mutta sitä ei ilmoiteta rekisteröitäväksi määräajassa. Mitä seuraa?

• A) Yhtiö jatkaa toimintaansa normaalisti
• B) Yhtiö muuttuu automaattisesti kommandiittiyhtiöksi
• C) Yhtiön perustaminen raukeaa, koska rekisteröinti on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta
• D) Yhtiömiehet vapautuvat vastuustaan

Oikea vastaus: C Perustelu: Perustaminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta tai perustaminen raukeaa; avoin yhtiö syntyy oikeushenkilönä vasta merkitsemisellä (Yritysjuridiikka, luku 4.9.1).

44. Mikä on kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen vastuun laajuus?

• A) Hän vastaa yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan omaisuuspanoksella
• B) Hän vastaa täysimääräisesti kaikista yhtiön velvoitteista
• C) Hän ei vastaa lainkaan mistään
• D) Hän vastaa puolesta yhtiön veloista

Oikea vastaus: A Perustelu: Äänetön yhtiömies sijoittaa yhtiöön omaisuuspanoksen, johon hänen vastuunsa rajoittuu; panos merkitään rahassa kaupparekisteriin (Yritysjuridiikka, luku 4.10).

45. Voiko kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies edustaa yhtiötä?

• A) Kyllä, aina yhtiömiesasemansa perusteella
• B) Ei, mutta vastuunalainen yhtiömies voi valtuuttaa hänet edustamaan yhtiötä valtuutuksen osoittamissa puitteissa
• C) Kyllä, jos hän omistaa enemmistön panoksista
• D) Ei missään tilanteessa, ei edes valtuutettuna

Oikea vastaus: B Perustelu: Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole asemaansa perustuvaa edustusoikeutta eikä hän voi ottaa vastaan yhtiölle osoitettua haastetta; valtuutus on kuitenkin mahdollinen (Yritysjuridiikka, luku 4.10.3).

46. Mikä on olennaisin ero osakeyhtiön ja henkilöyhtiöiden välillä?

• A) Osakeyhtiö ei voi tehdä sopimuksia omissa nimissään
• B) Osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista yhtiön velkojia kohtaan
• C) Osakeyhtiöllä ei voi olla toimitusjohtajaa
• D) Osakeyhtiö ei voi omistaa kiinteistöjä

Oikea vastaus: B Perustelu: Vaikka yhtiön liiketoiminta epäonnistuisi ja yhtiö asetettaisiin konkurssiin, velkojat eivät voi periä saataviaan osakkeenomistajilta (Yritysjuridiikka, luku 4.11).

47. Mikä on osakepääoman vähimmäismäärä julkisessa ja yksityisessä osakeyhtiössä?

• A) Molemmissa 2 500 euroa
• B) Molemmissa 80 000 euroa
• C) Julkisessa 50 000 euroa, yksityisessä 2 500 euroa
• D) Julkisessa 80 000 euroa, yksityisessä ei ole vähimmäisosakepääomavaatimusta

Oikea vastaus: D Perustelu: Julkisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 80 000 euroa; yksityisessä osakeyhtiössä osakepääoma ei ole pakollinen 1.7.2019 alkaen (Yritysjuridiikka, luvut 4.11.1 ja 4.11.11).

48. Missä ajassa varsinainen yhtiökokous on pidettävä?

• A) Kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä
• B) Kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta
• C) Kulumassa olevan tilikauden aikana
• D) Kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä

Oikea vastaus: D Perustelu: Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (Yritysjuridiikka, luku 4.11.17).

49. Mitä vähemmistöosinko tarkoittaa?

• A) Osinkoa, jonka yhtiö voi jättää jakamatta
• B) Osinkoa, jota vähintään yhden kymmenesosan kaikista osakkeista omistavat voivat vaatia, ja jonka määrä on vähintään puolet tilikauden voitosta mutta enintään kahdeksan prosenttia omasta pääomasta
• C) Osinkoa, jonka saa jakaa vain hallituksen suostumuksella
• D) Osinkoa, joka maksetaan vain julkisissa osakeyhtiöissä

Oikea vastaus: B Perustelu: Vähemmistöosingon edellytyksenä on lisäksi, että yhtiöllä on vapaata omaa pääomaa eikä jako johda maksukyvyttömyyteen; osinko maksetaan vain edellisen tilikauden voitosta (Yritysjuridiikka, luku 4.11.32).

50. Osakkeenomistaja omistaa yli 9/10 yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Mihin hän on oikeutettu?

• A) Erityiseen tarkastukseen
• B) Muuttamaan yhtiön osuuskunnaksi ilman muita päätöksiä
• C) Lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet käyvästä hinnasta; erimielisyyden ratkaisee välimiesoikeus
• D) Jättämään tilinpäätöksen vahvistamatta

Oikea vastaus: C Perustelu: Säännöksen tarkoituksena on yksinkertaistaa yhtiön toimintaa; vähemmistöosakkeenomistajalla on myös oikeus vaatia, että enemmistö lunastaa hänen osakkeensa (Yritysjuridiikka, luku 4.11.10).

51. Kuinka monta ääntä osuuskunnan jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa?

• A) Yksi ääni jokaista omistamaansa osuutta kohden
• B) Äänimäärä määräytyy jäsenmaksun suuruuden mukaan
• C) Ei lainkaan äänioikeutta
• D) Lähtökohtaisesti vain yksi ääni, vaikka hänellä olisi useampia osuuksia

Oikea vastaus: D Perustelu: Kullakin jäsenellä on vain yksi ääni; säännöissä voidaan kuitenkin määrätä erisuuruisesta äänimäärästä tietyin rajoituksin (Yritysjuridiikka, luku 4.12.4).

52. Millä edellytyksillä asunto-osakeyhtiön yhtiökokous voi ottaa osakkeenomistajan huoneiston yhtiön hallintaan?

• A) Jos osakkeenomistaja laiminlyö vastikkeen maksun tai huoneistoa hoidetaan huonosti taikka siellä vietetään häiritsevää elämää; hallintaanotto voidaan tehdä enintään kolmen vuoden ajaksi ja edellyttää varoitusta
• B) Milloin tahansa ilman erityistä syytä
• C) Vain tuomioistuimen päätöksellä
• D) Vain jos huoneisto on vuokrattu edelleen

Oikea vastaus: A Perustelu: Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiön erityinen oikeussuojakeino; prosessissa hallitus antaa ensin varoituksen, ja päätös tehdään yhtiökokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä (Yritysjuridiikka, luku 4.13.4).

Vahingonkorvausoikeus

53. Miten vahingonkorvausvastuun peruste määritellään tuottamusperiaatteen mukaan?

• A) Vahingonkorvaus edellyttää aina tahallisuutta
• B) Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen
• C) Vahingonkorvaus edellyttää aina rikostuomiota
• D) Vahingonkorvaus määräytyy yksinomaan vahingon määrän perusteella

Oikea vastaus: B Perustelu: Tuottamus käsitteen laajassa merkityksessä kattaa sekä tahallisuuden (dolus) että huolimattomuuden (culpa); tuottamus riittää korvausvelvollisuuden perustaksi (Juridiikan perusteet s.385).

54. Mitä täyden korvauksen periaate tarkoittaa ja miten sitä voidaan lieventää?

• A) Korvaus on aina enintään puolet vahingosta
• B) Vahingon aiheuttajan on korvattava koko aiheuttamansa vahinko, mutta korvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi
• C) Korvaus on rangaistusluonteinen
• D) Korvausta ei voi sovitella missään tilanteessa

Oikea vastaus: B Perustelu: Vahingonkorvauslain yleinen sovittelusäännös (VahL 2:1.2) lieventää täyden korvauksen periaatetta; tahallisesti aiheutetun vahingon korvausta voidaan sovitella vain erityisistä syistä (Juridiikan perusteet s.386).

55. Miten alle 18-vuotiaan vahingonaiheuttajan vastuu määräytyy?

• A) Hän on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon vain kohtuullisessa määrin, ja tuottamusta arvioitaessa otetaan huomioon ikä ja kehitystaso
• B) Hän ei vastaa vahingosta koskaan
• C) Hän vastaa aina täysimääräisesti
• D) Hän vastaa vain, jos hän on täyttänyt 15 vuotta

Oikea vastaus: A Perustelu: VahL 2:2:n mukaan alaikäisen vastuu on kohtuullistettu; käytännöksi on tullut, että 15-vuotiaan tuottamusta arvioidaan kuten aikuisen, ja myös huoltaja voi joutua vastuuseen valvonnan laiminlyönnistä (Juridiikan perusteet s.386).

56. Kolme henkilöä aiheuttaa yhdessä vahingon. Miten he vastaavat korvauksesta?

• A) Kukin vastaa vain omasta osuudestaan suoraan vahingonkärsijälle
• B) Vastuu määräytyy arpomalla
• C) He vastaavat korvauksesta yhteisvastuullisesti, ja korvauksen maksaneella on regressioikeus muita kohtaan
• D) Vastuu on aina vahingonkärsijän

Oikea vastaus: C Perustelu: Vahinkoa kärsinyt voi vaatia koko korvausmäärää keneltä tahansa korvausvelvolliselta; korvausvelvollisten kesken vastuu jaetaan kohtuulliseksi harkitulla tavalla, ja maksaneella on regressioikeus (Juridiikan perusteet s.386–387).

57. Mitä henkilövahingon kärsinyt voi saada korvausta VahL 5 luvun 2 §:n nojalla?

• A) Ainoastaan sairaanhoitokustannukset
• B) Ainoastaan ansionmenetyksen
• C) Tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut, ansionmenetyksen, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta
• D) Ainoastaan kärsimyksen

Oikea vastaus: C Perustelu: Luettelo on VahL 5 luvun 2 §:ssä; kohdat 3 ja 4 koskevat haittaa, joka ei merkitse taloudellista menetystä ja on luonteeltaan hyvitystä elämänlaadun heikentymisestä (Juridiikan perusteet s.387–388).

58. Missä järjestyksessä esinevahingon korvaus määritetään?

• A) Ensin selvitetään, onko korjaaminen mahdollista: korjauskustannukset, tarvittaessa lisäksi arvonalennus, ja ellei korjaaminen ole mahdollista, jälleenhankintahinta
• B) Ensin käypä arvo, sitten korjauskustannukset
• C) Aina jälleenhankintahinta
• D) Aina vahingonkärsijän valitsema vaihtoehto

Oikea vastaus: A Perustelu: Korjauksen tavoitteena on saattaa esine vahinkoa edeltävään kuntoon; jos korjattu esine jää arvoltaan alhaisemmaksi, korvataan myös arvonalennus, ja korjauksen ollessa mahdotonta korvataan jälleenhankintahinta (Juridiikan perusteet s.389–390).

59. Milloin puhdas varallisuusvahinko korvataan ilman erityissääntelyä?

• A) Aina, kun vahinko on yli 1 000 euroa
• B) Ei koskaan
• C) Aina, jos vahinko johtuu huolimattomuudesta
• D) Vain VahL 5:1 §:ssä säädetyin edellytyksin, joista tulkinnanvaraisin edellyttää erittäin painavia syitä

Oikea vastaus: D Perustelu: Puhtaat varallisuusvahingot korvataan tuottamusvastuun perusteella vain poikkeustapauksissa; erittäin painavien syiden tunnusmerkistöä on tarkennettu oikeuskäytännössä (KKO:2005:105) (Juridiikan perusteet s.390).

60. Työntekijä aiheuttaa työssään vahingon sivulliselle. Kuka on ensisijaisesti korvausvelvollinen?

• A) Työntekijä yksin
• B) Sivullinen itse
• C) Valtio
• D) Työnantaja isännänvastuun perusteella; työntekijä vastaa vain siitä osasta, jota ei saada perityksi työnantajalta

Oikea vastaus: D Perustelu: Isännänvastuu ei edellytä työnantajan tuottamusta; kanavointisääntö ohjaa vastuun jakautumista, ja lievästä tuottamuksesta työntekijällä ei ole lainkaan korvausvastuuta (Juridiikan perusteet s.391–392).

Oikeuden olemus ja oikeusjärjestys

61. Kuinka monta äänioikeutettua Suomen kansalaista kansalaisaloitteen tekemiseen tarvitaan?

• A) 5 000
• B) 50 000
• C) 500 000
• D) Miljoona

Oikea vastaus: B Perustelu: Perustuslain mukaan aloitteen lain säätämisestä eduskunnalle voi tehdä ryhmä, johon kuuluu vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista (Juridiikan perusteet s.31).

62. Miten tavallinen laki säädetään eduskunnassa?

• A) Lähetekeskustelun ja valiokuntakäsittelyn jälkeen kahdessa käsittelyssä siten, että toinen käsittely pidetään aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen päättymisestä, ja hyväksymisestä päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä
• B) Yhdessä käsittelyssä yksinkertaisella äänten enemmistöllä
• C) Aina kahden kolmasosan enemmistöllä
• D) Valtioneuvoston päätöksellä

Oikea vastaus: A Perustelu: Menettely on kuvattu tavallisten lakien säätämisjärjestyksenä; lakiehdotus siirtyy ensin toimialan mukaiseen erikoisvaliokuntaan ja sen jälkeen kahteen käsittelyyn (Juridiikan perusteet s.32).

63. Mikä on perustuslain asema suhteessa tavallisiin lakeihin?

• A) Perustuslaki ja tavalliset lait ovat samanarvoisia
• B) Perustuslaki on hierarkkisesti tavallisten lakien yläpuolella, eikä tavallinen laki voi olla ristiriidassa sen kanssa
• C) Tavallinen laki syrjäyttää perustuslain, jos se on säädetty myöhemmin
• D) Perustuslaki koskee vain viranomaisia

Oikea vastaus: B Perustelu: Ristiriita ratkaistaan perustuslain säännösten perusteella, ja lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvonta kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle (Juridiikan perusteet s.32).

64. Mikä on Suomen oikeusjärjestyksen keskeisin oikeuslähde, ja mitä oikeusvoima tarkoittaa?

• A) Oikeuskäytäntö; oikeusvoima tarkoittaa tuomion täytäntöönpanoa
• B) Oikeustiede; oikeusvoima tarkoittaa ennakkopäätöksen sitovuutta
• C) Kirjoitettu laki; oikeusvoima (res judicata) tarkoittaa, ettei lainvoimaisella tuomiolla ratkaistua asiaa voida ottaa uudelleen tuomioistuimessa käsiteltäväksi
• D) Kauppatapa; oikeusvoima tarkoittaa sopimuksen sitovuutta

Oikea vastaus: C Perustelu: Kirjoitettu laki on keskeisin oikeuslähde; oikeusvoimaa koskevaa säännöstä ei ole lainsäädännössä, vaan se on voimassa tavanomaisena oikeutena (Juridiikan perusteet s.36).

65. Miten normihierarkia ratkaisee ristiriidan asetuksen ja lain välillä?

• A) Asetus syrjäyttää lain, jos se on annettu myöhemmin
• B) Alemman asteinen säännös ei voi olla ristiriidassa ylemmän asteisen säännöksen kanssa, joten sovellettavaksi tulee ylempänä oleva säännös
• C) Ristiriita ratkaistaan aina arpomalla
• D) Kumpikin säännös jätetään soveltamatta

Oikea vastaus: B Perustelu: Normihierarkian mukaan sovellettavaksi tulee hierarkiassa ylempänä oleva säännös; lisäksi on huomioitava EU-oikeuden etusija kansalliseen lainsäädäntöön nähden (Juridiikan perusteet s.37).

66. Montako hovioikeutta Suomessa on ja mitkä ne ovat?

• A) Kolme: Helsinki, Turku ja Rovaniemi
• B) Kaksitoista
• C) Yksi, jonka kotipaikka on Helsinki
• D) Viisi: Helsingin, Turun, Vaasan, Itä-Suomen (Kuopiossa) sekä Rovaniemen hovioikeus

Oikea vastaus: D Perustelu: Hovioikeuksien päätehtävä on toimia yleisenä muutoksenhakuasteena käräjäoikeuden ratkaisuihin (Juridiikan perusteet s.43).

67. Miten EU-oikeuden etusijaperiaate toimii kansallisen lain ja EU-oikeuden ristiriidassa?

• A) Kansallista lakia sovelletaan aina ensin
• B) Ristiriita ratkaistaan Euroopan neuvostossa
• C) Lainsoveltajan on ensin tulkittava kansallista lakia EU-oikeuden mukaisesti, ja ellei ristiriita poistu tulkinnalla, kansallisen oikeuden on väistyttävä riippumatta sen asemasta kansallisessa säädöshierarkiassa
• D) Etusijaperiaate koskee vain asetuksia

Oikea vastaus: C Perustelu: Etusijaperiaate ilmentää EU-oikeuden ehdotonta etusijaa, mutta sitä sovelletaan vain asioissa, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan (Juridiikan perusteet s.57–58).

Henkilöoikeus

68. Milloin luonnollinen henkilö saavuttaa täyden toimintakelpoisuuden?

• A) 15-vuotiaana
• B) 21-vuotiaana
• C) 18 vuotta täytettyään
• D) Avioliiton solmimisen yhteydessä

Oikea vastaus: C Perustelu: Toimintakelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tehdä itsenäisesti oikeustoimia; se puuttuu vajaavaltaisilta eli alle 18-vuotiailta ja vajaavaltaisiksi julistetuilta, joskin 15 vuotta täyttäneellä on oikeus tehdä työsopimus (Juridiikan perusteet s.66).

69. 17-vuotias haluaa ostaa 1 400 euron sähkörummut. Voiko hän tehdä kaupan pätevästi ilman vanhempiensa lupaa?

• A) Ei, koska oikeustoimen on oltava sekä tavanomainen että merkitykseltään vähäinen, eikä 1 400 euron hankintaa voida pitää vähäisenä
• B) Kyllä, koska harrastus on hänen ikäänsä nähden tavanomainen
• C) Kyllä, koska yli 15-vuotias voi tehdä kaikki oikeustoimet
• D) Ei, koska alaikäinen ei voi tehdä mitään oikeustoimia

Oikea vastaus: A Perustelu: Vajaavaltaiset voivat tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä; jos nuori olisi ansainnut rahat omalla työllään, hän voisi ostaa rummut ilman vanhempien suostumusta (Juridiikan perusteet s.66–67).

70. Mikä on valtuutetun kelpoisuuden ja toimivallan ero?

• A) Kelpoisuus ilmenee valtakirjasta ja kertoo, mitä valtuutettu voi sitovasti tehdä päämiehen puolesta; toimiohjeet puolestaan määrittävät toimivallan päämiehen ja valtuutetun välisessä suhteessa
• B) Ne tarkoittavat samaa asiaa
• C) Kelpoisuus määrittyy aina lain mukaan, toimivalta aina kauppatavan mukaan
• D) Toimivalta ilmenee vain kaupparekisteristä

Oikea vastaus: A Perustelu: Jos valtuutettu ylittää kelpoisuutensa, oikeustoimi ei sido päämiestä, vaikka kolmas olisi vilpittömässä mielessä; jos hän toimii kelpoisuutensa puitteissa mutta ylittää toimivaltansa, sitovuus riippuu kolmannen vilpittömästä mielestä (Juridiikan perusteet s.70–72).

71. Mitä prokuristi ei saa tehdä ilman erityistä valtuutusta?

• A) Ostaa yritykselle raaka-aineita
• B) Luovuttaa tai kiinnittää päämiehen kiinteää omaisuutta, eikä hän saa siirtää prokuraa toiselle
• C) Edustaa yritystä tuomioistuimessa
• D) Kirjoittaa toiminimeä

Oikea vastaus: B Perustelu: Prokuristilla on yleensä oikeus edustaa yhtiötä kaikessa liiketoiminnassa, mutta kiinteän omaisuuden luovutus ja kiinnitys edellyttävät erityistä valtuutusta; prokuraa ei saa siirtää toiselle (Juridiikan perusteet s.76).

72. Mitä toimenpiteitä edunvalvoja ei voi tehdä ilman holhousviranomaisen lupaa?

• A) Muun muassa luovuttaa kiinteää omaisuutta, antaa omaisuutta pantiksi, ottaa muuta lainaa kuin valtion takaamaa opintolainaa tai luopua perinnöstä
• B) Nostaa päämiehen eläkettä
• C) Maksaa päämiehen vuokran
• D) Laatia omaisuusluetteloa

Oikea vastaus: A Perustelu: HolhL 34 §:ssä luetellaan luvanvaraiset toimet; ilman lupaa tehty oikeustoimi ei sido päämiestä, ellei holhousviranomainen sitä jälkeenpäin hyväksy (Juridiikan perusteet s.82).

73. Mitä edunvalvontavaltuutuksen pätevältä muodolta edellytetään?

• A) Pelkkä suullinen ilmoitus valtuutetulle riittää
• B) Kaikkien perillisten allekirjoitus
• C) Tuomioistuimen vahvistus ennen valtakirjan laatimista
• D) Kirjallinen valtakirja, jonka tekijä allekirjoittaa kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä; lähiomainen ei voi toimia todistajana

Oikea vastaus: D Perustelu: Lisäksi valtuutettu voi pyytää holhousviranomaista vahvistamaan valtuutuksen, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan; tällöin tarvitaan alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto (laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007; Juridiikan perusteet s.83–84).

Kuluttajansuojalaki

74. Ketä pidetään kuluttajansuojalain 1 luvun 4 §:n mukaisena kuluttajana?

• A) Kaikkia asiakkaita
• B) Myös osakeyhtiötä, joka ostaa tavaroita omaan käyttöönsä
• C) Vain kuluttaja-asiamiehen rekisteröimiä henkilöitä
• D) Luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten

Oikea vastaus: D Perustelu: Kuluttajansuojalaki koskee elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välistä suhdetta, ja kuluttaja määritellään juuri näin (KSL 1:4).

75. Mitä kuluttajansuojalain 2 luvussa kielletään?

• A) Muun muassa hyvän tavan vastainen markkinointi, totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antaminen, olennaisten tietojen antamatta jättäminen sekä aggressiiviset menettelyt
• B) Ainoastaan alennusmyyntien järjestäminen
• C) Ainoastaan hintojen ilmoittaminen
• D) Kaikki mainonta

Oikea vastaus: A Perustelu: Luvun otsikot kattavat hyvän tavan vastaisen markkinoinnin ja sopimattoman menettelyn kiellon (1 §), markkinoinnin tunnistettavuuden (4 §), sekaannuksen vaaran (5 §), totuudenvastaiset ja harhaanjohtavat tiedot (6 §) sekä aggressiiviset menettelyt (9 §) (KSL 2 luku).

76. Elinkeinonharjoittaja käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Mitä seuraa?

• A) Kuluttaja voi itse antaa kieltotuomion
• B) Kuluttaja-asiamies voi kieltää ehdon käytön, ja kiellon määrää markkinaoikeus; kieltoa tehostetaan uhkasakolla
• C) Ehto muuttuu automaattisesti päteväksi
• D) Vain tuomioistuin voi muuttaa ehtoa rikosasiassa

Oikea vastaus: B Perustelu: KSL 3 luvun 1 § kieltää kohtuuttoman ehdon käytön, 2 § mahdollistaa kiellon ja uhkasakon, 3 §:n mukaan kiellon määrää markkinaoikeus ja 4 §:n mukaan valvontaa hoitaa kuluttaja-asiamies.

77. Miten etukäteen laadittua, kuluttajan vaikuttamismahdollisuuden ulkopuolella olevaa sopimusehtoa tulkitaan, jos sen merkityksestä syntyy epätietoisuutta?

• A) Laatijan hyväksi
• B) Sen sanamuodon mukaisesti riippumatta osapuolista
• C) Siten, että ehto jätetään kokonaan huomiotta
• D) Kuluttajan hyväksi

Oikea vastaus: D Perustelu: KSL 4 luvun 3 §:n mukaan tällaista ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi; 4 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan on näytettävä väitteensä toteen siitä, onko ehto laadittu etukäteen.

Oikeustoimilaki

78. Mitä oikeustoimilain 28 §:ssä tarkoitettu törkeä pakko edellyttää?

• A) Mitä tahansa painostusta
• B) Sitä, että toinen osapuoli on esittänyt vaatimuksensa kirjallisesti
• C) Sitä, että pakottaja on viranomainen
• D) Sitä, että pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä taikka pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta

Oikea vastaus: D Perustelu: Tällöin oikeustoimi ei sido pakotettua; jos pakko on tullut ulkopuoliselta, pakotetun on ilmoitettava asiasta sopimuskumppanille viivytyksettä pakon lakattua (OikTL 28 §; Juridiikan perusteet s.151–152).

79. Mitä oikeustoimilain 33 §:n kunnianvastainen ja arvoton menettely tarkoittaa?

• A) Sitä, että sopimus on aina pätemätön, jos toinen osapuoli on toiminut huolimattomasti
• B) Sitä, että sopimus on pätemätön, jos hinta on markkinahintaa korkeampi
• C) Sitä, että oikeustoimeen ei saa vedota, jos se on tehty olosuhteissa, joista tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota siihen, ja vastapuolen täytyy olettaa tienneen niistä
• D) Sitä, että vain tuomioistuin voi todeta sopimuksen pätemättömäksi

Oikea vastaus: C Perustelu: Kyse on yleislausekkeesta, jonka tunnusmerkistö täyttyy usein helpommin kuin pakottamisen, petollisen viettelyn tai kiskonnan, ja sitä käytetään usein toissijaisena perusteena (OikTL 33 §; Juridiikan perusteet s.157).

80. Jos laissa edellytetty ilmoitus on jätetty postitse tai sähköteitse toimitettavaksi perille, mitä seuraa siitä, että ilmoitus myöhästyy?

• A) Lähettäjän katsotaan laiminlyöneen ilmoitusvelvollisuutensa
• B) Myöhästyminen tai perille tulematta jääminen ei aiheuta sitä, ettei lähettäjän katsota täyttäneen ilmoitusvelvollisuuttaan
• C) Sopimus raukeaa aina
• D) Ilmoitus on tehtävä uudelleen todistajien läsnä ollessa

Oikea vastaus: B Perustelu: OikTL 40 §:ssä säädetään juuri tästä lähettämiseen liittyvästä riskinjaosta.

Osa 2: Lyhyet avokysymykset (60 kpl)

Sopimusoikeus – yleinen sopimusoikeus (luku 3)

1. Mitä sopimusvapauden rajoituksia oikeusjärjestyksemme tuntee? Vastaus (mallivastaus): Sopimusvapaus ei ole rajoituksetonta. Rajoitukset voivat kohdistua valinta- ja päätäntävapauteen, jolloin puhutaan sopimuspakosta, tai useimmiten sisältövapauteen, jota rajoitetaan pakottavilla normeilla siten, että niistä poikkeavat ehdot ovat mitättömiä. Rajoitusten tavoitteena voi olla yhteiskuntamoraalin ylläpitäminen, jolloin esimerkiksi laitonta rahapeliä tai rikosta tarkoittava sopimus ei ole sitova, tai heikomman osapuolen suoja, jolloin pakottavaa sääntelyä on erityisesti työ- ja kuluttajaoikeudessa (Juridiikan perusteet s.114–116 ja s.120).

2. Selitä sopimuksen syntyminen tarjous–vastaus-mekanismin avulla. Vastaus (mallivastaus): Sopimus syntyy, kun tarjoukseen on annettu samansisältöinen hyväksyvä vastaus. Oikeustoimilain 1 luvun sääntely perustuu tähän mekanismiin: A lähettää B:lle tarjouksen, ja jos B antaa ajoissa puhtaan hyväksyvän vastauksen, sopimus syntyy. Jos vastaus on modifioitu tai saapuu liian myöhään, se katsotaan uudeksi tarjoukseksi (OikTL 4 ja 6 §), jolloin sopimus syntyy vasta, kun alkuperäinen tarjouksen tekijä hyväksyy vastatarjouksen (Juridiikan perusteet s.131 ja s.134–135).

3. Mitä tarkoittaa oikeustoimilain 1 luvun tahdonvaltaisuus? Vastaus (mallivastaus): OikTL 1 §:n mukaan 1 luvun säännökset ovat voimassa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tai kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu. Tahdonvaltaisuus merkitsee toisaalta sitä, että sopimuksenteossa voidaan noudattaa laista poikkeavaa tapaa, jos siitä sovitaan tai se perustuu kauppatapaan, ja toisaalta sitä, että yksittäisestä säännöksestä voidaan poiketa – tarjouksen tekijä voi esimerkiksi varata lain sallimaa laajemman peruutusoikeuden. Säännökset eivät koske määrämuotoisia sopimuksia (OikTL 1 § ja 1.2 §; Juridiikan perusteet s.130–131).

4. Miten tarjouksen voimassaoloaika määräytyy? Vastaus (mallivastaus): Tarjous on voimassa siihen merkittyyn voimassaolopäivään tai tarjouksen mukaiseen määräaikaan saakka. Määräaika lasketaan tarjouksen päiväyksestä siten, ettei päiväyspäivää oteta lukuun, ja jos tarjousta ei ole päivätty, määräaika luetaan postileimasta. Jollei voimassaoloaikaa ole määrätty, tarjous on voimassa kohtuullisen ajan, johon luetaan lähetysajat ja saajalle kuuluva harkinta-aika; suullisesti tehtyyn tarjoukseen on vastattava heti (OikTL 2 ja 3 §; Juridiikan perusteet s.133).

5. Milloin modifioitu vastaus tulee kuitenkin sitovaksi? Vastaus (mallivastaus): Pääsääntö on, että lisäyksen, rajoituksen tai ehdon sisältävä vastaus on kieltävä vastaus, johon liittyy uusi tarjous (OikTL 6 §). Poikkeus koskee tilannetta, jossa vastauksen antaja on pitänyt vastaustaan tarjouksen mukaisena ja tarjouksen tekijän on täytynyt se käsittää: tällöin tarjouksen tekijän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava, ettei vastaus vastaa tarjousta. Jos hän laiminlyö tämän toimimisvelvollisuutensa, sopimus syntyy vastauksen sisällön mukaisena (Juridiikan perusteet s.134).

6. Mitä tarkoitetaan vilpittömällä mielellä ja kuka siitä kantaa näyttötaakan? Vastaus (mallivastaus): Perustellulla vilpittömällä mielellä (bona fide) tarkoitetaan, ettei henkilö tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää jostain seikasta; huomiota kiinnitetään sekä siihen, mitä hän tiesi, että siihen, mitä hänen olisi huolellisesti harkittuaan pitänyt huomata. Oikeudessa lähdetään siitä, että henkilöt ovat vilpittömässä mielessä, joten sen, joka väittää toisen toimineen vilpillisessä mielessä (mala fide), on näytettävä väitteensä toteen. Esimerkiksi KKO:1973-II-10:ssä autonostajan katsottiin olevan vilpillisessä mielessä, koska hänen olisi pitänyt huomata rekisteriotteen virheellisyys (Juridiikan perusteet s.136).

7. Mitkä ovat tarjouksen tunnusmerkit? Vastaus (mallivastaus): Tahdonilmaisun on osoitettava sitoutumista, oltava riittävästi yksilöity ja kohdistuttava jollain tavoin rajatulle henkilöpiirille. Riittävä yksilöinti edellyttää, että ilmenee vähintään kuka tarjouksen tekee, mitä hän tarjoaa ja mihin hintaan; lajiesineiden osalta yksikköhinta voi riittää. Merkintä "sitoumuksetta" osoittaa sitoutumistahdon puuttumisen, jolloin kyse ei ole tarjouksesta oikeudellisessa merkityksessä, ja sanomalehtimainoksia pidetään vain kehotuksina tehdä ostotarjouksia (Juridiikan perusteet s.137).

8. Millä muilla tavoilla sopimus voi syntyä kuin tarjouksella ja vastauksella? Vastaus (mallivastaus): Laajat sopimukset syntyvät usein neuvottelujen tuloksena yhteisen sopimuksentekopäätöksen pohjalta allekirjoituksen yhteydessä, jolloin oikeustoimilain syntysäännöksiä ei sovelleta. Sopimus voi syntyä myös suorituksia vaihtamalla ilman nimenomaisia tahdonilmaisuja, kuten virvoitusjuoma-automaatista ostettaessa tai pysäköitäessä maksulliselle alueelle (KKO:2010:23), sekä hiljaisesti eli konkludenttisesti, jolloin sopimuksen olemassaolo päätellään osapuolten toiminnasta (KKO:1993:35). Näissä tilanteissa näyttövaatimukset ovat tavallista korkeammat (Juridiikan perusteet s.138–141).

9. Selitä pätemättömyyden analyyttinen kolmijako. Vastaus (mallivastaus): Analyyttinen pätemättömyysoppi tarkastelee pätemättömyyttä kolmesta näkökulmasta. Vaikuttavuuden mukaan pätemättömyys on joko itsestään vaikuttavaa eli viran puolesta huomioitavaa (esimerkiksi kiinteistönkaupan muotovirhe) tai moitteen- ja väitteenvarainen, jolloin se edellyttää moitekannetta, pätemättömyysväitettä tai reklamaatiota. Lopullisuuden mukaan pätemättömyys on joko korjauskelpoista (hyväksyminen, sopimuksen mukainen menettely tai vetoamatta jättäminen kohtuullisessa ajassa) tai korjauskelvotonta, jolloin oikeusvaikutukset saadaan aikaan vain uudella oikeustoimella. Kolmanneksi arvioidaan, kenellä on vetoamisoikeus: kummallakin osapuolella julkisen intressin suojaksi, loukatulla osapuolella tai poikkeuksellisesti sivullisella (Juridiikan perusteet s.145–148).

10. Mitä eroa on vahvalla ja heikolla pätemättömyysperusteella? Vastaus (mallivastaus): Vahvaan pätemättömyysperusteeseen voi vedota aina riippumatta siitä, oliko toinen osapuoli tietoinen perusteen olemassaolosta. Vahvoja perusteita ovat törkeä pakko (OikTL 28 §) ja tahdonilmaisun muuttuminen matkalla (OikTL 32.2 §), sekä OikTL:n ulkopuolisista perusteista muun muassa muotovirhe ja oikeustoimikelpoisuuden puute. Heikko pätemättömyysperuste sen sijaan menestyy vain, jos sopimuskumppani oli sopimuksentekohetkellä vilpillisessä mielessä eli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää perusteesta; tällöin väärinkäytökseen on yleensä syyllistynyt joku ulkopuolinen (Juridiikan perusteet s.150–151).

11. Milloin on kyse kiskonnasta (OikTL 31 §)? Vastaus (mallivastaus): Kiskonnasta on kyse, kun joku käyttää hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa ja ottaa tai edustaa itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt. Toisen heikko asema voi johtua taloudellisesta ahdingosta, sairaudesta tai vanhuudesta, ja riippuvainen asema voi liittyä esimerkiksi puolisoiden tai työnantajan ja työntekijän suhteeseen. KKO:2003:48:ssa iäkkään ja sairaalloisen vaimon katsottiin olleen miehestään riippuvaisessa asemassa, ja osakkeiden kauppa todettiin OikTL 31 §:n nojalla pätemättömäksi (Juridiikan perusteet s.156).

12. Mitä motiivierehdyksellä tarkoitetaan ja miksi se ei yleensä johda pätemättömyyteen? Vastaus (mallivastaus): Motiivierehdyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa osapuolella on ollut virheellinen käsitys jostain päätöksenteolle olennaisesta seikasta ja se on vaikuttanut sopimuksen tekemiseen; ostaja on esimerkiksi voinut luulla käytettyä autoa uudemmaksi. Motiivierehdys ei yleensä tee sopimuksesta pätemätöntä, vaan osapuoli saa usein syyttää itseään huolimattomasta asioihin perehtymisestä. Myöskään tietämättömyys lain sisällöstä ei vapauta sitovuudesta. Jos erehdys sen sijaan johtuu vastapuolen antamista virheellisistä tiedoista, oikeustoimeen vetoamista voidaan pitää kunnian vastaisena ja arvottomana (Juridiikan perusteet s.157).

13. Mitä tulkintasääntöjä sovelletaan, jos sopimusehto on epäselvä? Vastaus (mallivastaus): Tulkinnassa pyritään ensin selvittämään osapuolten todellinen tarkoitus sanamuodon, sopimukseen liittyvän kirjallisen aineiston ja osapuolten käyttäytymisen perusteella. Ellei ratkaisuun päästä, sovelletaan tavoitteellisen tulkinnan keinoja: sopimusta voidaan tulkita siihen sovellettavien tahdonvaltaisten normien suuntaisesti, ja käytössä ovat epäselvyyssääntö (epäselvää ehtoa tulkitaan laatijansa vahingoksi, kuluttajasuhteessa KSL 4:3), tavallisuussääntö (päädytään yleistä käytäntöä vastaavaan tulkintaan) sekä minimisääntö (velvoittuneen kannalta edullisin vaihtoehto, lähinnä yksipuolisissa ja vastikkeettomissa oikeustoimissa) (Juridiikan perusteet s.161–164).

14. Mitä muotovaatimusten kolmijako tarkoittaa? Vastaus (mallivastaus): Varsinaisen muotomääräyksen noudattaminen on pätevän oikeustoimen syntymisen edellytys, ja laiminlyönnistä seuraa, että sopimus jää kokonaan pätemättömäksi; tällaisia ovat kiinteistönkauppa, maanvuokrasopimus, avioehtosopimus, testamentti ja lahjanlupaus. Epävarsinaisen muotomääräyksen laiminlyönti ei tee sopimusta pätemättömäksi mutta aiheuttaa haitallisen seuraamuksen, kuten sen, ettei myyjä saa virka-apua tavaran takaisinottamiseksi osamaksukaupassa. Ohjesisältöinen muotomääräys on lainsäätäjän ohje ilman aineellisoikeudellisia vaikutuksia, kuten huoneenvuokrasopimuksen kirjallisuusvaatimus (Juridiikan perusteet s.174–176).

Sopimusoikeus – erityinen sopimusoikeus (luku 4)

15. Mitä toimituslauseke määrittelee kaupassa? Vastaus (mallivastaus): Toimituslauseke on kauppasopimuksen osa, joka määrittelee vaaranvastuun siirtymisen lisäksi muun muassa tavaran toimittamisen ja toimituksen vastaanoton sekä niihin liittyvät toimet ja kustannusten jakautumisen myyjän ja ostajan välillä. Kotimaan kaupassa käytetään usein Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry:n ylläpitämiä toimituslausekkeita ja ulkomaankaupassa Kansainvälisen kauppakamarin laatimia lausekkeita. Jos lauseketta ei ole sovittu, vaaranvastuu määräytyy lain pääsäännön mukaan (Juridiikan perusteet s.190–191).

16. Miten myyjän vastuu jakautuu välittömiin ja välillisiin vahinkoihin? Vastaus (mallivastaus): Välittömistä vahingoista myyjä vastaa kontrollivastuun perusteella eli käytännössä aina, ja hän vapautuu vain osoittamalla, että viivästys johtui hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta, ennalta arvaamattomasta esteestä, kuten luonnonmullistuksesta tai tulipalosta. Välillisistä vahingoista, joita ovat muun muassa tuotannon tai liikevaihdon vähentyminen, tavaran käyttökelvottomuus ja saamatta jäänyt voitto, myyjä vastaa tuottamusvastuun perusteella eli vain, jos vahinko johtuu hänen puolellaan olevasta huolimattomuudesta. Kuluttajankaupassa myyjä ei vapaudu välittömien vahinkojen korvaamisesta edes ylivoimaisen esteen perusteella (Juridiikan perusteet s.193–195 ja s.202).

17. Mitä seuraa, jos ostaja laiminlyö virheilmoituksen tekemisen? Vastaus (mallivastaus): Reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, ja kuluttajansuojalaissa se voidaan aina tehdä kahden kuukauden kuluessa havaitsemisesta. Jos ostaja laiminlyö reklamaation tai tekee sen liian myöhään, hän menettää oikeutensa esittää myyjälle vaatimuksia virheen johdosta. Oikeutta ei kuitenkaan menetetä, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, esimerkiksi salannut tietämänsä virheen; kuluttajankaupassa poikkeus koskee myös terveydelle tai omaisuudelle vaarallisia tavaroita (Juridiikan perusteet s.203).

18. Missä järjestyksessä ostaja voi käyttää virhetilanteen oikeussuojakeinoja? Vastaus (mallivastaus): Ostajalla on ensisijaisesti oikeus vaatia virheen oikaisua eli korjaamista tai uutta toimitusta, ja myyjällä on molempien lakien mukaan ensisijainen oikeus korjata virhe, jos se on korjattavissa. Jos virhettä ei voida korjata eikä uutta tavaraa toimittaa tai myyjä ei suorita oikaisua kohtuullisessa ajassa, ostaja voi vaatia hinnanalennusta, joka lasketaan tavaran arvon alenemisen suhteessa. Purkaminen tulee kysymykseen vasta, kun oikaisu ei tule kysymykseen, ja se edellyttää kauppalaissa virheen olennaisuutta ja kuluttajansuojalaissa vähäistä suurempaa virhettä; lisäksi ostaja voi vaatia vahingonkorvausta ja pidättyä maksusta virhettä vastaavalta osalta (Juridiikan perusteet s.200–202).

19. Mitä virhevastuu ja neuvontavelvollisuus tarkoittavat kuluttajapalvelussopimuksessa? Vastaus (mallivastaus): Palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan oltava sellainen kuin on sovittu, ja se on tehtävä ammattitaitoisesti ja huolellisesti tilaajan edut huomioiden (KSL 8 luku). Toimeksisaajalla on neuvontavelvollisuus: tilaajalle on välittömästi ilmoitettava, jos palvelusta ei voida pitää tilaajan kannalta tarkoituksenmukaisena tai jos se osoittautuu huomattavasti kalliimmaksi kuin tilaaja on olettanut. Jos toimeksisaaja esimerkiksi huomaa, ettei korjaaminen kannata, hänen on informoitava siitä eikä vain otettava toimeksiantoa vastaan; neuvontavelvollisuuden laiminlyönti on itsessään virhe (Juridiikan perusteet s.215–216).

20. Mitä kuluttaja voi tehdä, jos hän haluaa maksaa luottonsa takaisin etuajassa? Vastaus (mallivastaus): Kuluttajalla on aina oikeus maksaa kuluttajaluotto ennen sen erääntymistä, ja tästä mahdollisuudesta tulee olla maininta luottosopimuksessa. Ennenaikaisessa maksussa jäljellä olevasta saatavasta vähennetään se osa luottokustannuksista, joka kohdistuu käyttämättä jäävään luottoaikaan, mutta luotonantaja saa periä sopimuksessa yksilöidyt todelliset perustamiskulut kokonaan. Kiinteäkorkoisesta luotosta luotonantaja saa periä korvausta enintään yhden prosentin takaisinmaksetusta määrästä, ja jos sopimuksen päättymiseen on aikaa alle vuosi, enintään puoli prosenttia (Juridiikan perusteet s.223).

21. Mitkä ovat kiinteistön kaupan virhetyypit? Vastaus (mallivastaus): Maakaari jakaa kiinteistön kaupan virheet kolmeen ryhmään. Laatuvirheessä kiinteistö ei ole fyysisiltä ominaisuuksiltaan sellainen kuin on sovittu, tai myyjä on antanut virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa taikka laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa; myös piilevä eli salainen virhe voi tulla kyseeseen. Vallintavirhe liittyy virheelliseen tai puutteelliseen tietoon kaavasta, rakennuskiellosta tai muusta käyttöä rajoittavasta viranomaispäätöksestä. Oikeudellinen virhe syntyy esimerkiksi silloin, kun kiinteistön on myynyt muu kuin sen oikea omistaja tai kun ostaja ei saa lainhuutoa puutteellisten saantokirjojen vuoksi (Juridiikan perusteet s.235–237).

22. Mitkä ovat asuinhuoneiston vuokrasuhteen keskeiset määräajat ja rajat? Vastaus (mallivastaus): Vuokravakuuden on oltava suuruudeltaan kohtuullinen, enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa, ja vuokraennakkoa saa periä enintään kolmelta kuukaudelta vain vuokrasuhteen alussa erityisestä syystä. Jos vuokranmaksupäivästä ei ole sovittu, vuokra on maksettava viimeistään vuokranmaksukauden toisena päivänä. Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisaika on vuokranantajan irtisanoessa kolme kuukautta, jos sopimus on kestänyt alle vuoden, ja kuusi kuukautta, jos se on kestänyt vähintään vuoden; vuokralaisen irtisanoessa aika on aina yksi kuukausi (Juridiikan perusteet s.243–249).

23. Miten liikehuoneiston vuokraus eroaa asuinhuoneiston vuokrauksesta? Vastaus (mallivastaus): Sopimuksen osapuolilla on liikehuoneiston vuokrauksessa laajempi vapaus sopia vuokrasuhteen ehdoista. Laissa ei ole määritelty vuokravakuuden eikä vuokraennakon ylärajaa, ja vuokrantarkistuslauseke on pätevä, vaikkei siinä olisi erikseen määritelty korotusperustetta. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on vuokranantajan irtisanoessa kolme kuukautta ja vuokralaisen irtisanoessa yksi kuukausi vuokrasuhteen kestosta riippumatta, ja määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa ainoastaan vuokralaisen kuollessa (Juridiikan perusteet s.252–253).

24. Mikä ero on etämyynnillä ja kotimyynnillä? Vastaus (mallivastaus): Etämyyntisopimuksella tarkoitetaan kulutushyödykesopimusta, joka tehdään etämyyntiä varten luodussa järjestelmässä siten, etteivät osapuolet ole yhtä aikaa läsnä, ja sopimuksen tekemiseen käytetään etäviestintä, kuten puhelinta, postia tai tietoverkkoa. Kotimyyntisopimus tehdään muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa osapuolten ollessa samanaikaisesti läsnä; toimitiloiksi luetaan myös siirrettävä ja kausiluonteinen myyntipaikka. Molemmissa kuluttajalla on lähtökohtaisesti 14 päivän peruuttamisoikeus, mutta kotimyyntiä koskevia säännöksiä ei sovelleta alle 30 euron hyödykkeisiin (KSL 6 luku; Juridiikan perusteet s.207–209).

Yritystoiminta ja yhtiömuodot

25. Mitä elinkeinovapaus tarkoittaa ja milloin sitä rajoitetaan? Vastaus (mallivastaus): Suomessa vallitsee elinkeinonvapaus eli oikeus harjoittaa haluamaansa elinkeinoa, ja laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinoa saa harjoittaa luonnollinen henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, sekä suomalainen yhteisö tai säätiö. Elinkeinoja rajoitetaan kahdella tavalla: elinkeinot jaetaan vapaisiin ja ohjesääntöisiin sen mukaan, onko harjoittamiselle asetettu edellytyksiä, ja osa ohjesääntöisistä elinkeinoista on luvanvaraisia. Luvanvaraisia ovat esimerkiksi apteekkiliikkeen, pankki- ja vakuutustoiminnan sekä sijoituspalvelutoiminnan harjoittaminen, ja luvan saamisen edellytykset vaihtelevat elinkeinoittain (Yritysjuridiikka, luvut 4.1–4.3).

26. Miten vapaa elinkeino jaetaan, ja milloin elinkeinonharjoittaja on ilmoitusvelvollinen? Vastaus (mallivastaus): Vapaat elinkeinot jaetaan vailla ilmoitusvelvollisuutta oleviin ja ilmoitusvelvollisiin eli avoimiin elinkeinoihin. Ilman ilmoitusvelvollisuutta saa harjoittaa elinkeinoa, jota ei harjoiteta myymälästä, konttorista tai erityisestä myyntipaikasta ja jonka apulaisina käytetään enintään puolisoa ja suoraan etenevää polvea olevia vajaavaltaisia jälkeläisiä. Ilmoitusvelvollinen elinkeinonharjoittaja on silloin, kun elinkeinoa harjoitetaan pitämällä kauppaa tai muuta liikettä myymälässä, konttorissa tai erityisessä myyntipaikassa taikka kun apuna käytetään vierasta työvoimaa paikasta riippumatta (Yritysjuridiikka, luvut 4.2.1–4.2.2).

27. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan ja mitä rekisterin julkisuus merkitsee? Vastaus (mallivastaus): Ennen elinkeinotoiminnan aloittamista ilmoitusvelvollisen elinkeinonharjoittajan on tehtävä perusilmoitus, jossa mainitaan muun muassa toiminimi, yritystoiminnan laatu, kunta, josta toimintaa johdetaan, sekä postiosoite; eri yritysmuotoihin liittyy lisäksi erityismääräyksiä, kuten avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiesten nimet tai osakeyhtiön osakepääoma ja hallitus. Muuttuneista tiedoista on tehtävä muutosilmoitus ja toiminnan lopettamisesta oma ilmoitus. Kaupparekisteri on julkinen, joten jokainen on oikeutettu saamaan tietoja ja jäljennöksiä siellä säilytettävistä asiakirjoista ja merkinnöistä (Yritysjuridiikka, luku 4.4).

28. Mitä toiminimen muodostamiselta edellytetään? Vastaus (mallivastaus): Toiminimi ei saa olla hyvän tavan vastainen tai harhaanjohtava eikä sekoitettavissa aiemmin rekisteröityyn tai vireille tulleeseen toiminimeen tai tavaramerkkiin; rekisteröitävyyttä tutkittaessa otetaan huomioon nimen kirjoitusasu, ääntäminen ja yrityksen toimiala. Toiminimen on oltava riittävän yksilöivä: esimerkiksi pelkkä tavaran nimi tai paikkakunta ei yleensä yksilöi nimeä, joskin vakiintumalla tällainenkin nimi on voitu saada. Yritysmuodosta riippuen toiminimestä tulee käydä ilmi yritysmuoto tai kotipaikka, ja toisen sukunimen sekä eräiden muiden nimien, kuten "Punainen risti", käyttö on kielletty (Yritysjuridiikka, luku 4.5.6).

29. Mitä seuraamuksia toiminimioikeuden loukkauksesta seuraa? Vastaus (mallivastaus): Elinkeinonharjoittaja, joka on tahallisesti tai huolimattomuudesta loukannut toisen oikeutta toiminimeen, on velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen toiminimen käyttämisestä sekä korvaamaan loukkauksesta aiheutuneen vahingon. Jos huolimattomuus on vain lievää, korvausta voidaan sovitella, ja jos huolimattomuuttakaan ei ole, loukkaaja on silti velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen. Hyvitystä ja korvausta voidaan vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireillepanoa, ja tahallisesta loukkauksesta voi seurata myös sakkorangaistus (Yritysjuridiikka, luku 4.5.8).

30. Vertaile yksityisliikettä ja osakeyhtiötä yritysmuodon valinnan kannalta. Vastaus (mallivastaus): Yksityisliike on oikeudelliselta rakenteeltaan yksinkertaisin muoto: se ei ole itsenäinen oikeushenkilö, ja omistaja vastaa kaikella omaisuudellaan liikkeen sitoumuksista, joten riskit ovat aina yrittäjän henkilökohtaisia riskejä. Osakeyhtiö vaatii enemmän hallinnollista työtä ja on yleensä kalliimpi perustaa, ylläpitää ja lopettaa, mutta sen etuna ovat rajoitetummat taloudelliset riskit ja mahdollisuus kerätä pääomaa yhtiöön esimerkiksi osakeannilla. Osakeyhtiö valitaan usein, kun perustajia on useita tai toimintaan tarvitaan pääomaa, kun taas toiminimi sopii aloittavalle pienyrittäjälle; yksinkertaisemman muodon voi myöhemmin vaihtaa monimutkaisempaan (Verkkoaineisto Mikä yhtiömuoto yritykselle?, luvut 4–5).

31. Miten avoin yhtiö perustetaan ja kuka sitä edustaa? Vastaus (mallivastaus): Avoin yhtiö perustetaan laatimalla kirjallinen, päivättävä yhtiösopimus, jonka kaikki yhtiömiehet allekirjoittavat; todistajia ei tarvita. Yhtiösopimuksesta on ilmettävä vähintään toiminimi, kotipaikkana oleva Suomen kunta, toimiala sekä yhtiömiehet, ja perustaminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa tai perustaminen raukeaa. Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa toiminimi sen toimialaan kuuluvissa asioissa, mutta edustusoikeutta voidaan yhtiömiesten sopimuksella rajoittaa, ja tällaiset rajoitukset on ilmoitettava kaupparekisteriin, jotta ne ovat tehokkaita (Yritysjuridiikka, luvut 4.9.1 ja 4.9.3).

32. Miten avoimen yhtiön yhtiömiehen vastuu määräytyy ja mitä eroaminen vaikuttaa? Vastaus (mallivastaus): Yhtiömiehet vastaavat avoimen yhtiön kaikista velvoitteista riippumatta siitä, mistä syystä ne ovat syntyneet tai kenen toimintaan ne perustuvat, eikä vastuuta voi keskinäisellä sopimuksella rajoittaa velkojiin nähden; velkojan ei tarvitse osoittaa, ettei yhtiö kykene täyttämään velvoitettaan. Myös yhtiöön myöhemmin tullut yhtiömies joutuu vastuuseen jo olemassa olevista velvoitteista riippumatta siitä, tietääkö hän niistä. Erotessaan yhtiömies ei vapaudu yhtiön sen hetkisistä velvoitteista, ja vastuu uusista velvoitteista lakkaa vasta, kun ero on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu tai kun kolmas osapuoli muuten tietää erosta (Yritysjuridiikka, luku 4.9.5).

33. Mikä on kommandiittiyhtiön rakenne ja miten vastuu jakautuu? Vastaus (mallivastaus): Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä: vastuunalaisia ja äänettömiä, joita kumpiakin voi olla yksi tai useampia. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti ja täysimääräisesti kaikista yhtiön velvoitteista, kun taas äänetön yhtiömies sijoittaa yhtiöön omaisuuspanoksen, johon hänen vastuunsa rajoittuu, ja panos merkitään rahassa kaupparekisteriin. Vaikka äänetön yhtiömies ei olisi maksanut panostaan kokonaan, yhtiön velkoja ei voi vaatia häneltä panoksen maksamatonta osaa itselleen, vaan maksamattoman osan periminen on yhtiön asia; konkurssissa konkurssipesä voi vaatia sen (Yritysjuridiikka, luvut 4.10 ja 4.10.5).

34. Mitä osakeyhtiön perustaminen edellyttää? Vastaus (mallivastaus): Osakeyhtiö perustetaan laatimalla kirjallinen, päivättävä perustamissopimus, jonka kaikki perustamisvaiheessa osakkeenomistajiksi tulevat allekirjoittavat; perustamissopimuksesta on ilmettävä muun muassa montako osaketta kukin ottaa, yhdestä osakkeesta maksettava hinta, osakkeen maksuaika sekä hallituksen jäsenten nimet, ja siihen on sisällytettävä tai liitettävä yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestyksestä on aina ilmettävä toiminimi, kotipaikkana oleva Suomen kunta ja toimiala, ja tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai perustaminen raukeaa, ja vain kokonaan maksetut osakkeet voidaan ilmoittaa rekisteröitäviksi; osakkeet voidaan maksaa myös apportilla, jolla on oltava luovutushetkellä vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo (Yritysjuridiikka, luku 4.11.2).

35. Miten osakkeenomistajan rajoitettu vastuu voi käytännössä murtua? Vastaus (mallivastaus): Osakkeenomistajat eivät lähtökohtaisesti vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista, mutta pienissä yhtiöissä luotonantajat ja tavarantoimittajat vaativat usein osakkeenomistajan henkilökohtaisen takauksen tai omaisuuden panttaamisen vakuudeksi, jolloin yhtiön velvoitteiden täyttämiseen käytetään myös osakkeenomistajan henkilökohtaista omaisuutta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi määrätä osakkeenomistajan velvollisuudesta maksaa erityisiä maksuja yhtiölle. Poikkeuksellisesti osakkeenomistaja voi joutua vastuuseen, jos konsernirakennetta, yhtiöiden välisiä suhteita tai määräysvaltaa on selvästi käytetty keinotekoisella ja moitittavalla tavalla siten, että siitä on seurannut velkojien vahingoittaminen tai lakisääteisen vastuun kiertäminen (yhtiöoikeudellinen vastuun samastaminen) (Yritysjuridiikka, luku 4.11.1).

36. Mitkä ovat osakeyhtiön pakolliset toimielimet ja miten ne jakavat tehtävät? Vastaus (mallivastaus): Osakeyhtiöllä on kaksi pakollista toimielintä: yhtiökokous ja hallitus. Yhtiökokous on ylin toimielin, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa ja jossa muun muassa vahvistetaan tilinpäätös, päätetään taseen osoittaman voiton käyttämisestä, myönnetään vastuuvapaus ja valitaan hallitus. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, ja sillä on yleistoimivalta niissä asioissa, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty; hallitus vastaa myös kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto eivät ole pakollisia, ja toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden mukaisesti (Yritysjuridiikka, luvut 4.11.16–4.11.19).

37. Mitä varojenjako tarkoittaa ja milloin se on laitonta? Vastaus (mallivastaus): Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin osakeyhtiölaissa säädetään: voitonjakona eli osinkona ja varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääoman alentamisena, omien osakkeiden hankkimisena ja lunastamisena sekä yhtiön purkamisena. Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Varoja ei saa jakaa ennen yhtiön rekisteröimistä eikä silloin, kun jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden; laittomasti jaetut varat on palautettava, jos saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen lainvastaisuudesta (Yritysjuridiikka, luku 4.11.32).

38. Mikä on osuuskunta ja mitä sille on tunnusomaista? Vastaus (mallivastaus): Osuuskunta on taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys, jonka jäsenmäärä, osuuksien määrä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Sen tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita; pääasiallisena tarkoituksena ei siis yleensä ole voiton hankkiminen jäsenille. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista, mutta jokaisen on otettava vähintään yksi osuus ja maksettava sen merkintähinta. Osuuskunnassa on kaksi pakollista toimielintä, hallitus ja osuuskunnan kokous, jonka voi korvata edustajiston kokous, ja kullakin jäsenellä on lähtökohtaisesti vain yksi ääni (Yritysjuridiikka, luku 4.12).

39. Mitä asunto-osakeyhtiössä on erityistä verrattuna tavalliseen osakeyhtiöön? Vastaus (mallivastaus): Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa, jossa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Kunnossapitovastuu jakautuu osakkeenomistajan ja yhtiön kesken: osakkeenomistaja pitää kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat ja yhtiö muun muassa rakenteet ja perusjärjestelmät, eikä osakkeenomistaja vastaa tavanomaisesta kulumisesta. Yhtiöllä ei voi olla hallintoneuvostoa, ja tilintarkastaja on valittava, kun yhtiössä on vähintään 30 osakashallinnassa olevaa huoneistoa; jos tilintarkastajaa ei ole, on valittava toiminnantarkastaja (Yritysjuridiikka, luvut 4.13–4.13.6).

40. Millä perusteilla yritysmuoto kannattaa valita, ja miten verotus eroaa eri muodoissa? Vastaus (mallivastaus): Valintaan vaikuttavat muun muassa liiketoiminnan laajuus, perustajien lukumäärä, päätöksenteko, alkupääoman tarve, riskit ja vastuukysymykset, varojenjako, lopettamisen muodollisuudet sekä verotus. Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen, vaan sen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona, kun taas osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jonka verokanta on 20 prosenttia ja jonka voittoja verotetaan toiseen kertaan osinkoina nostettaessa. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat verotuksessa laskentayksikköjä: yhtiön verotettava tulo verotetaan kokonaisuudessaan yhtiömiesten henkilökohtaisena tulona, vaikka yhtiömies ei olisi nostanut varoja yhtiöstä (Verkkoaineisto Mikä yhtiömuoto yritykselle?, luvut 1 ja 8).

Vahingonkorvausoikeus

41. Miten tuottamus eli huolimattomuus määritellään? Vastaus (mallivastaus): Tuottamus määritellään huolimattomaksi tai varomattomaksi menettelyksi, jolloin joko teolla tai laiminlyönnillä aiheutetaan tietty vahinko. Tuottamukseen syyllistyvä rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Vaadittava huolellisuus vaihtelee tilanteittain, ja sen määrittäminen edellyttää olosuhteiden kokonaisarviointia; tuottamus kattaa sekä tahallisuuden että huolimattomuuden, ja tuottamus yksin riittää korvausvelvollisuuden perustaksi (Juridiikan perusteet s.385).

42. Mitä ankara vastuu tarkoittaa ja mihin se perustuu? Vastaus (mallivastaus): Tuottamukseton eli ankara vastuu merkitsee poikkeusta tuottamusperiaatteesta: tuottamusvastuu on tekoperusteista, kun taas ankaraa eli objektiivista vastuuta voidaan pitää toimintaperusteisena. Ankarasta vastuusta ei ole säännöksiä vahingonkorvauslaissa, vaan se perustuu osin erityislainsäädäntöön, kuten tuotevastuulakiin ja ympäristövahinkolakiin, ja osin oikeuskäytäntöön. Esimerkiksi KKO:2001:61:ssä kaupunki oli ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain tarkoittamana toiminnan harjoittajana tuottamuksesta riippumatta vastuussa kadun päällystämisen tärinästä aiheutuneesta vahingosta, vaikka työn oli suorittanut itsenäinen urakoitsija (Juridiikan perusteet s.385).

43. Mitä henkilövahingossa korvataan ja mitä kärsimyksellä tarkoitetaan? Vastaus (mallivastaus): Henkilövahingolla tarkoitetaan lääketieteellisin keinoin todettavissa olevaa fyysistä tai psyykkistä terveydentilan häiriötä, ja korvattavia ovat tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut, ansionmenetys, kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta ja pysyvä haitta. Kivusta ja särystä sekä pysyvästä haitasta maksettava korvaus on luonteeltaan hyvitystä elämänlaadun heikentymisestä, ja sen määrään vaikuttavat vahingon tyyppi ja vaikeusaste, hoidon kesto sekä vahinkoa kärsineen ikä. Lisäksi henkilöön kohdistuneessa loukkauksessa voi saada korvausta kärsimyksestä (VahL 5:6), ja oikeus molempiin voi tulla kysymykseen esimerkiksi ryöstörikoksissa (Juridiikan perusteet s.387–388).

44. Mitä isännänvastuu ja kanavointisääntö tarkoittavat? Vastaus (mallivastaus): Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssään aiheuttaa, eikä isännänvastuun toteutuminen edellytä, että työnantaja olisi itse syyllistynyt tuottamukseen; vastuu koskee myös julkisyhteisöjä ja virkasuhteessa olevia. Työntekijän vastuu on toissijaista yhteisvastuuta: hän korvaa tuottamuksellaan aiheuttamastaan vahingosta yleensä kohtuullisen määrän, lievästä tuottamuksesta ei lainkaan ja tahallisesta vahingosta yleensä kokonaan. Kanavointisääntö ohjaa korvausvastuun jakautumista siten, että työntekijä vastaa vain siitä osasta, jota ei saada perityksi työnantajalta (VahL 3 luku; Juridiikan perusteet s.391–392).

45. Missä rajoissa vastuuta voidaan rajoittaa sopimusehdoilla? Vastaus (mallivastaus): Sopimusperusteisen vahingonkorvausvastuun erityispiirre on mahdollisuus rajoittaa vastuuta etukäteen sopimusehdoilla, esimerkiksi välillisten vahinkojen tai korvauksen enimmäismäärän osalta. Yleisen periaatteen mukaan etukäteen ei kuitenkaan ole mahdollista vapautua tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettujen vahinkojen korvausvastuusta. Jos esimerkiksi yritys A:n toimitusjohtaja lähettää salassa pidettäviä tietoja kolmannelle, vastuunrajoitusehto ei päde, koska toiminta oli tahallista (Juridiikan perusteet s.393–394).

46. Mitä tuotevastuu koskee ja mitä sen soveltamisen edellytyksenä on? Vastaus (mallivastaus): Tuotevastuulaissa (694/1990) keskeisiä ovat tilanteet, joissa esineen virheellisyys aiheuttaa henkilö- tai esinevahingon; laki koskee tuotteesta henkilölle tai yksityiseen käyttöön tarkoitetulle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa, ja tuotteella tarkoitetaan irtainta esinettä sekä sähköä. Laki ei koske tilanteita, joissa tuote aiheuttaa vahinkoa itselleen, sillä niitä arvioidaan irtaimen kaupan sääntöjen perusteella. Korvausta on maksettava vahingosta, joka on johtunut siitä, ettei tuote ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa, ja vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä niiden välinen syy-yhteys; korvausvastuuta ei ole alle 395 euron vahingosta (Juridiikan perusteet s.395–396).

Oikeuden olemus ja oikeusjärjestys

47. Mitä oikeuslähteitä Suomessa käytetään ja miten ne suhtautuvat toisiinsa? Vastaus (mallivastaus): Keskeisin oikeuslähde on kirjoitettu laki, ja myös lain esitöitä käytetään oikeuslähteenä erityisesti laintulkintaongelmien ratkaisemiseksi. Oikeuskäytännöllä tarkoitetaan ensisijaisesti ylimpien tuomioistuinten ratkaisuja: romaanis-germaanisessa järjestelmässä tuomioistuimet eivät ole sidottuja ennakkopäätöksiin, mutta käytännössä niillä on merkittävä asema, ja yhdenvertaisuus lain edessä edellyttää, että alemmat oikeusasteet ottavat ne huomioon. Lisäksi oikeuslähteisiin kuuluvat tavanomainen oikeus (esimerkiksi oikeusvoima ja jokamiehenoikeudet) ja vakiintuneet kauppatavat; oikeustiedettä ei lueta varsinaisiin oikeuslähteisiin, mutta sillä on keskeinen merkitys lainkäytössä (Juridiikan perusteet s.36–37).

48. Miten laki syntyy? Vastaus (mallivastaus): Lain säätäminen käynnistyy yleensä hallituksen esityksellä, joka sisältää lakiehdotuksen ja koostuu yleis- ja yksityiskohtaisista perusteluista; harvinaisempaa on, että lainsäädäntöön ryhdytään kansanedustajan lakialoitteen tai vähintään 50 000 äänioikeutetun kansalaisen kansalaisaloitteen johdosta. Merkittävissä uudistuksissa valmistelu alkaa usein työryhmä- tai komiteatyöskentelynä, jonka tulokset kirjataan mietintöön. Lakiehdotus käsitellään lähetekeskustelussa, siirtyy toimialan mukaiseen erikoisvaliokuntaan ja otetaan sen jälkeen täysistunnossa kahteen käsittelyyn, joista toisessa päätetään hyväksymisestä yksinkertaisella äänten enemmistöllä (Juridiikan perusteet s.31–32).

49. Miten tuomioistuinlaitos jakaantuu? Vastaus (mallivastaus): Yleisiin tuomioistuimiin kuuluvat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus, ja ne harjoittavat tuomiovaltaa kaikissa oikeusasioissa, joita ei ole nimenomaisesti jätetty niiden toimivallan ulkopuolelle. Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus, jotka ratkaisevat hallintoviranomaisen ja kansalaisen välisiä erimielisyyksiä. Erityistuomioistuimilla on erityistä ammattitietoa omalla alallaan, ja niitä ovat työtuomioistuin, vakuutusoikeus, markkinaoikeus ja valtakunnanoikeus. Tuomioistuinten tulee olla laillisesti perustettuja, vakinaisia ja riippumattomia (Juridiikan perusteet s.40–44).

50. Mitkä ovat tuomioistuimen toimivallan kolme ulottuvuutta? Vastaus (mallivastaus): Toimivalta jakautuu asialliseen, asteelliseen ja alueelliseen toimivaltaan. Asiallinen toimivalta määrittelee, millaisia asioita tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään, ja sen perusteella erotetaan yleiset tuomioistuimet ja erityistuomioistuimet. Asteellinen toimivalta tarkoittaa tuomioistuinten keskinäistä hierarkiajärjestystä: asia aloitetaan ensimmäisessä oikeusasteessa, josta voidaan edetä valitusteitse ylempiin, eikä ylempi tuomioistuin voi yleensä ottaa asiaa käsiteltäväkseen, ellei sitä ole ratkaistu alemmassa tuomioistuimessa. Alueellinen toimivalta tarkoittaa kullekin tuomioistuimelle määriteltyä maantieteellistä aluetta, kuten käräjäoikeuden tuomiopiiriä (Juridiikan perusteet s.41).

51. Mikä ero on asetuksella ja direktiivillä? Vastaus (mallivastaus): Asetukset ovat kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan ja välittömästi sovellettavaa oikeutta, eikä niiden voimaantulo edellytä jäsenvaltioissa mitään toimenpiteitä, minkä vuoksi niillä voidaan tehokkaasti luoda ylikansallista oikeutta. Direktiivit eivät ole sellaisenaan velvoittavaa ja jäsenmaissa sovellettavaa oikeutta, vaan ne velvoittavat jäsenmaan muuttamaan lainsäädäntöään direktiivin mukaiseksi tai säätämään sen mukaisen uuden lain; Suomessa direktiivien toimeenpano tapahtuu lailla tai asetuksella. Direktiiviin voi liittyä merkittäviä oikeusvaikutuksia myös silloin, ettei jäsenvaltio ole määräajassa saattanut sitä voimaan, ja yksityisellä saattaa tietyin edellytyksin olla oikeus vaatia korvausta tästä aiheutuneesta vahingosta (Juridiikan perusteet s.56–57).

Henkilöoikeus

52. Mikä ero on oikeuskelpoisuudella ja toimintakelpoisuudella? Vastaus (mallivastaus): Oikeuskelpoisuus kuvaa oikeussubjektin passiivista asemaa eli kelpoisuutta olla oikeuksien ja velvollisuuksien haltijana, kun taas toimintakelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tehdä itsenäisesti oikeustoimia, kuten solmia sopimuksia. Luonnollinen henkilö saavuttaa toimintakelpoisuuden tullessaan täysi-ikäiseksi eli täyttäessään 18 vuotta, ja se puuttuu vajaavaltaisilta, joskin vajaavaltaisillakin on rajoitettu oikeus tehdä oikeustoimia. Oikeushenkilöt ovat toimintakelpoisia syntymisensä jälkeen, mutta ne toimivat aina edustajan välityksellä, ja oikeushenkilöltä puuttuu toimintakelpoisuus, ellei sillä ole nimenkirjoitukseen oikeutettua hallitusta (Juridiikan perusteet s.66–67).

53. Mitkä ovat valtuutuksen eri muodot? Vastaus (mallivastaus): Valtuutus voi perustua valtakirjaan, jossa yksilöidään oikeustoimi, jonka tekemiseen valtuutettu oikeutetaan, tai erityiseen tiedonantoon, jolla valtuuttaja ilmoittaa valtuutuksesta suoraan kolmannelle. Asemavaltuutus ilmenee ulkoisesti havaittavien olosuhteiden perusteella, kun toisen palveluksessa olevalla on asemansa perusteella oikeus tehdä työnantajaansa sitovia oikeustoimia. Toleranssi- eli sallimisvaltuutuksessa päämies sallii toisen jatkuvasti toimia puolestaan ja nimissään, jolloin kolmannelle syntyy käsitys valtuutuksesta, ja tilanne- eli kombinaatiovaltuutuksessa useat valtuutusta puoltavat seikat saavat aikaan sitovuuden. Toimeksiantovaltuutuksessa kolmas ei saa lainkaan tietoa valtuutuksen olemassaolosta eikä nauti vilpittömän mielen suojaa (Juridiikan perusteet s.73–75).

54. Miten valtuutus lakkaa ja mitä ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa? Vastaus (mallivastaus): Valtuutus lakkaa ilman erillistä irtisanomista, kun määräaika on kulunut umpeen tai kun oikeustoimet on suoritettu, ja useimmiten se päättyy päämiehen toimittamaan peruuttamiseen. Valtuutus on peruutettava samalla tai muutoin yhtä tehokkaalla tavalla kuin se on perustettu: asemavaltuutus peruutetaan poistamalla valtuutettu asemastaan, valtakirjaan perustuva valtuutus ottamalla valtakirja pois tai hävittämällä se. Jos valtuuttajalla on erityinen aihe epäillä, että valtuutettu tekee peruutuksesta huolimatta oikeustoimen tietyn kolmannen kanssa, hänen on ilmoitettava peruuttamisesta tälle; jos hän laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa ja kolmas on vilpittömässä mielessä, valtuuttaja tulee sidotuksi oikeustoimeen (OikTL 12–19 §; Juridiikan perusteet s.75–76).

55. Mitkä ovat edunvalvojan keskeiset velvollisuudet ja mitä eturistiriita tarkoittaa? Vastaus (mallivastaus): Edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta siten, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja hänen henkilökohtaisten tarpeidensa tyydyttämiseen, ja hänen on tunnollisesti huolehdittava päämiehen oikeuksista ja edistettävä tämän parasta. Edunvalvojan on annettava holhousviranomaiselle omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta, pidettävä kirjaa varoista ja veloista sekä annettava vuosittain vuositili. Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään asiassa, jossa vastapuolena on hän itse tai hänen edustamansa toinen henkilö taikka hänen läheisensä; tällöin tuomioistuin voi määrätä edunvalvojalle sijaisen (Juridiikan perusteet s.80–82).

56. Milloin oikeushenkilö syntyy ja miten se toimii? Vastaus (mallivastaus): Yhdistys ja osakeyhtiö syntyvät sillä hetkellä, kun ne merkitään rekisteriin, eikä rekisteröimätön yhdistys ole itsenäinen oikeussubjekti, joka voisi esimerkiksi avata pankkitilin. Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus päättyy, kun oikeushenkilö lakkaa, yleensä selvitystila- tai konkurssimenettelyn jälkeen purettuna ja rekisteriviranomaiselle ilmoitettuna. Oikeushenkilö toimii aina edustajan välityksellä, ja edustajan asema voi perustua lakiin, organisaation sääntöihin tai valtuutukseen; esimerkiksi osakeyhtiötä edustaa osakeyhtiölain mukaan hallitus. Oikeushenkilöt kantavat siviilioikeudellisen vastuun nimissään tehdyistä, ulkopuolisille vahinkoa aiheuttavista toimista, ja rikosoikeudellinen vastuu tulee kysymykseen vain sellaisissa rikoksissa, joista on säädetty yhteisösakko (Juridiikan perusteet s.65–68).

Kuluttajansuojalaki

57. Mihin kuluttajansuojalakia sovelletaan ja mitä pakottavuus tarkoittaa? Vastaus (mallivastaus): Laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille, ja sitä sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille; kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita nämä olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten. Kuluttajansuoja on pääosin pakottavaa: kuluttajankaupan säännöksistä kuluttajan vahingoksi poikkeava ehto on mitätön, eikä kuluttaja voi edes suostumuksellaan luopua lain suomasta vähimmäissuojasta. Kuluttajalle edullisemmista ehdoista voidaan sen sijaan aina sopia (KSL 1:1–1:5 ja 5:2; Juridiikan perusteet s.189).

58. Miten kuluttajasopimuksen ehtoja voidaan sovitella ja tulkita? Vastaus (mallivastaus): Jos kuluttajansuojalain tarkoittaman sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta; sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot, olojen muuttuminen sekä muut seikat (KSL 4:1). Jos etukäteen laaditun, kuluttajan vaikuttamismahdollisuuden ulkopuolella olevan ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi, ja elinkeinonharjoittajan on näytettävä väitteensä toteen siitä, onko ehto laadittu etukäteen (KSL 4:3–4:4).

Oikeustoimilaki

59. Mikä on oikeustoimilain asema ja rakenne? Vastaus (mallivastaus): Oikeustoimilaki eli laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929) on yleislaki, joka sisältää säännökset sopimuksen synnystä, pätemättömyydestä ja kohtuullistamisesta sekä sopimussuhteisiin liittyvästä valtuutuksesta. Laki jakautuu siten, että 1 luku käsittelee sopimuksen tekemistä, 2 luku valtuutusta, 3 luku oikeustointen pätemättömyyttä ja sovittelua sekä 4 luku erinäisiä määräyksiä. Yleislakia, joka sääntelisi sopimusvelvoitteiden sisältöä tai sopimusrikkomuksia ja niihin liittyviä oikeuskeinoja, ei Suomessa ole, minkä vuoksi oikeustoimilain merkitys on edelleen keskeinen (Juridiikan perusteet s.130).

60. Mitä petollinen viettely tarkoittaa ja miten se eroaa kiskonnasta? Vastaus (mallivastaus): Oikeustoimi ei ole sitova, jos toinen on petollisesti vietellyt sen tekemiseen; petollinen viettely voi olla oikeustoimeen liittyvien valheellisten asioiden kertomista tai tosiasioiden vääristämistä taikka salaamista, eli kyse on toisen erehdyttämisestä tai tämän erehdyksen hyväksikäyttämisestä (OikTL 30 §). Petollinen viettely muistuttaa petosta, mutta pätemättömyysperuste ei edellytä, että erehdyttäjän tarkoituksena olisi ollut hankkia oikeudetonta taloudellista hyötyä. Kiskonnassa (OikTL 31 §) puolestaan käytetään hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa ja hankitaan aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa vastikkeeseen (Juridiikan perusteet s.155–156).

Osa 3: Oikeustapausharjoitukset (12 kpl)

Tapaus 1. Konepaja Teräsranta Oy lähettää 3.3.2026 muovialan yritys Muovi-Karhu Oy:lle tarjouksen pursotuskoneesta. Tarjouksessa sanotaan: "Tarjouksemme on voimassa 31.3.2026 saakka." Muovi-Karhu päättää hyväksyä tarjouksen ja postittaa vastauksensa 28.3.2026. Postileiman mukaan kirje on lähtenyt liikkeelle samana päivänä, mutta se saapuu Teräsrannalle vasta 4.4.2026. Teräsranta on sillä välin myynyt koneen toiselle ostajalle eikä reagoi vastaukseen mitenkään. Muovi-Karhu vaatii konetta tarjouksen hintaan 85 000 eurolla. Kysymys: Syntyikö sopimus, ja miten asia ratkaistaan oikeustoimilain säännösten nojalla? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: OikTL 2 § (määräaika) ja OikTL 4 § (liian myöhään saapunut vastaus) sekä oikeustoimilain esityöt ja oikeuskäytäntö poikkeuksesta. 2) Tunnusmerkistö: Tarjouksessa on asetettu määräaika, joten vastauksen oli saavuttava Teräsrannalle 31.3. mennessä; se saapui 4.4., joten pääsäännön mukaan vastaus katsotaan uudeksi tarjoukseksi. Poikkeus täyttyy kuitenkin siltä osin kuin vastauksen lähettäjä on olettanut vastauksen tulleen perille oikeaan aikaan ja vastauksen saajan on täytynyt se käsittää: postileima 28.3. osoittaa, että vastaus on lähetetty hyvissä ajoin, ja Teräsrannan oli postileimasta pääteltävissä, että kysymys on postin viivytyksestä. Tällöin vastauksen saajalle syntyy toimimisvelvollisuus: hänen on ilmoitettava lähettäjälle, että vastaus saapui liian myöhään. 3) Lopputulos: Koska Teräsranta laiminlyö reklamaatiovelvollisuutensa eikä reagoi vastaukseen, sopimus syntyy vastauksen myöhästymisestä huolimatta, ja Teräsranta on sidottu kauppaan 85 000 euron hintaan. Ellei poikkeusedellytys olisi täyttynyt, myöhään saapunut vastaus olisi ollut uusi tarjous, jonka Teräsranta olisi voinut vapaasti hylätä (Juridiikan perusteet s.133).

Tapaus 2. Maalitehdas Väri-Valo Oy lähettää sähköpostitse tarjouksen lateksimaalista: hinnaksi on ilmoitettu 15 euroa litralta, vaikka hinnaston mukainen hinta on 150 euroa litralta. Tarjous on laadittu kiireessä, ja desimaalipilkku on jäänyt pois. Rautakauppa Pihlaja Ky:n kauppias perehtyy tarjoukseen ja tilaa samana päivänä 200 litraa eli yhteensä 3 000 eurolla. Väri-Valon myyntineuvottelija huomaa virheen vasta viikon kuluttua ja ilmoittaa, ettei voi toimittaa tavaraa ilmoitettuun hintaan. Pihlaja vetoaa siihen, että tarjous on sitova. Kysymys: Sitooko tarjous Väri-Valoa 15 euron litrahintaan? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: OikTL 32 § (ilmaisuerehdys) sekä sopimuksen tulkintaa koskevat säännöt. 2) Tunnusmerkistö: Tahdonilmaisu on erehdyksen vuoksi saanut toisen sisällön kuin sen antaja on tarkoittanut, joten se ei sellaisenaan sido antajaansa, jos vastaanottaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, oliko virhe vastaanottajan kannalta havaittavissa: kymmenkertainen hintaero alan tavanomaiseen hintatasoon verrattuna on sellainen seikka, jonka ammattimaisen rautakauppiaan on täytynyt havaita. KKO:2008:57:ssä vastaavanlainen laskentavirhe ei johtanut pätemättömyyteen, koska tarjouksen saaja oli nimenomaisesti kiinnittänyt huomiota tarjoajan hinnoitteluperusteisiin ja tarjoajan olisi pitänyt itse tarkistaa hinnasto. 3) Lopputulos: Koska Pihlaja on elinkeinonharjoittaja ja virhe on ollut ilmeinen, sen olisi pitänyt tietää erehdyksestä, eikä tarjous sido Väri-Valoa 15 euron hintaan. Sopimuksen sisältö ratkaistaan tulkinnalla tarkoitetun hinnan mukaiseksi, jolloin Pihlaja voi joko hyväksyä 150 euron litrahinnan tai luopua kaupasta (Juridiikan perusteet s.157 ja s.159–160).

Tapaus 3. Huonekaluliike Sohva & Sisustus Oy:n prokuristi Matti Meikäläinen allekirjoittaa ilman erityistä valtuutusta kauppakirjan, jolla yhtiö myy omistamansa varastokiinteistön Kiinteistö-Kolmio Oy:lle 420 000 eurolla. Yhtiön hallitus saa kaupasta tiedon vasta kolme viikkoa myöhemmin ja ilmoittaa, ettei yhtiö ole sidottu kauppaan, koska prokuristilla ei ollut oikeutta luovuttaa kiinteää omaisuutta. Kiinteistö-Kolmio oli tarkastanut prokuran kaupparekisteristä ja pitänyt kauppaa pätevänä. Kysymys: Sitooko kiinteistön kauppa Sohva & Sisustus Oy:tä, ja mitä seuraamuksia tilanteesta aiheutuu? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: OikTL 10 § (valtuutuksen vaikutus), prokuraa koskevat säännöt (kaupparekisteristä sekä toiminimestä ja prokurasta annettu asetus; OikTL 27 §) sekä OikTL 25 § (valtuutettuna esiintyminen). 2) Tunnusmerkistö: Prokuristilla on yleensä oikeus edustaa yhtiötä kaikessa sen liiketoiminnassa, mutta hän ei saa luovuttaa tai kiinnittää päämiehen kiinteää omaisuutta ilman erityistä valtuutusta. Koska erityistä valtuutusta ei ollut, prokuristi ylitti kelpoisuutensa, eikä oikeustoimi sido päämiestä, vaikka kolmas olisi vilpittömässä mielessä; kolmannella on tältä osin selonottovelvollisuus valtuutuksen laajuudesta. 3) Lopputulos: Kauppa ei sido Sohva & Sisustus Oy:tä. Prokuristi joutuu yleensä korvaamaan kolmannelle vahingon, jonka tämä kärsii sen vuoksi, ettei oikeustoimi sido päämiestä (OikTL 25 §), ja hän saattaa olla korvausvelvollinen myös päämiestä kohtaan, jos hän toimi vastoin saamiaan ohjeita (Juridiikan perusteet s.72 ja s.76).

Tapaus 4. Rakennusliike Kulmakivi Oy on velkaa raaka-ainetoimittaja Teräsmarket Oy:lle 180 000 euroa. Teräsmarketin myyntijohtaja ilmoittaa Kulmakiven toimitusjohtajalle, että yrityksen asiakkaille tullaan kertomaan Kulmakiven käyttämien komponenttien valmistusvirheestä, ellei Kulmakiven pääomistaja allekirjoita henkilökohtaista takausta yhtiön veloista. Pääomistaja allekirjoittaa takauksen, jotta tieto virheestä ei leviäisi. Myöhemmin Kulmakivi menee konkurssiin, ja Teräsmarket vaatii pääomistajalta 180 000 euroa takauksen perusteella. Kysymys: Onko takaus pätevä, ja millä perusteella asia ratkaistaan? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: OikTL 29 § (lievä pakko). 2) Tunnusmerkistö: Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on toisen oikeudenvastaisesti pakottanut käyttämättä OikTL 28 §:n tarkoittamaa törkeää pakkoa, ei sido pakotettua, jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on itse pakkoa käyttänyt tai tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää pakottamisesta. Lievä pakko on kyseessä, jos uhkaus on lainvastainen, vaatimus perusteeton tai sallitun painostuskeinon ja oikeutetun vaatimuksen välillä ei ole hyväksyttävää yhteyttä. Tässä Teräsmarketilla oli oikeus vaatia saatavansa maksamista ja käyttää laillisia perintäkeinoja, mutta vaatimus siitä, että pääomistaja – joka ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa velasta – antaa takauksen, on perusteeton; lisäksi uhkaus tiedottaa valmistusvirheestä asiakkaille ei ole hyväksyttävässä yhteydessä tähän vaatimukseen. 3) Lopputulos: Takaus ei sido pääomistajaa, koska lievä pakko täyttyy ja Teräsmarket itse käytti pakkoa. Lievä pakko on heikko pätemättömyysperuste, mutta se menestyy, kun pakottaja on itse sopimuskumppani (OikTL 29 §; Juridiikan perusteet s.153–155).

Tapaus 5. Leipomo Omenankukka Oy sitoutuu helmikuussa toimitussopimuksessa ostamaan vehnäjauhoa 0,45 euroa kilolta koko vuodeksi, yhteensä 120 000 kiloa. Elokuussa vehnän maailmanmarkkinahinta nousee valtiovallan vientirajoitusten vuoksi yllättäen niin, että jauhon hankintahinta nousee 0,45 eurosta 0,98 euroon kilolta. Toimittaja Myllly Oy ilmoittaa, ettei se voi toimittaa sovittuun hintaan, ja vaatii hinnantarkistusta. Omenankukka kieltäytyy ja vaatii toimitusta sovittuun hintaan uhkaamalla vahingonkorvauskanteella. Kysymys: Voidaanko sopimuksen hintaehtoa sovitella, ja miten asia ratkaistaan? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: OikTL 36 § (oikeustoimen ehdon sovittelu). 2) Tunnusmerkistö: Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta; arvioinnissa otetaan huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, tekohetkellä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Sovittelu on poikkeus pacta sunt servanda -periaatteesta, ja oikeuskäytännössä sovitteluvaatimukset menestyvät harvoin: ratkaisevaa on, onko olosuhteiden muutos ollut ennalta arvaamaton ja onko sen vaikutus ollut kohtuullisesti ennakoitavissa. 3) Lopputulos: Valtiovallan toimista johtunut yli kaksinkertainen hinnannousu on tullut yllättävän nopeasti eikä sitä ole voitu kohtuudella ennakoida, ja sovittu hinta ei enää kata hankintakustannuksia, joten hintaehdon soveltaminen on ilmeisen kohtuutonta ja ehtoa voidaan sovitella. Käytännössä sovittelu voi tarkoittaa hinnankorotusta tai sitä, että ostajan vahingonkorvausvaatimusta sovitellaan, kuten KKO:1982-II-141:ssä tehtiin (Juridiikan perusteet s.141–143).

Tapaus 6. Rakennusliike Graniitti Oy ja asunto-osakeyhtiö Kalliorinne tekevät julkisivuremontista urakkasopimuksen, jossa todetaan: "Urakkahinta on 240 000 euroa." Sopimus ei mainitse arvonlisäveroa. Urakan valmistuttua Graniitti laskuttaa 240 000 euroa lisättynä arvonlisäverolla 57 600 euroa. Kalliorinne kiistää lisälaskun ja vetoaa siihen, että hinta oli sovittu kokonaishinnaksi. Neuvotteluissa Graniitti oli esittänyt laskelman, jossa arvonlisäverottomaksi hinnaksi oli merkitty 240 000 euroa, mutta tämä laskelma ei tullut sopimusasiakirjaan. Kysymys: Kumpi osapuoli voittaa riidan, ja millä tulkintaperusteilla? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: sopimuksen tulkintaa koskevat säännöt (osapuolisuuntautunut tulkinta, tulkinta-aineisto) sekä epäselvyyssääntö. 2) Tunnusmerkistö: Sopimuksen sanamuoto on epäselvä, joten tulkinnassa otetaan huomioon sanamuodon ohella kaikki muu tulkinta-aineisto, kuten sopimukseen johtaneet neuvottelut. Lähtökohtana on, että myyjän ilmoittamaan myyntihintaan sisältyy myös valtiolle tilitettävä arvonlisävero, jollei muuta ole sovittu tai kauppatavasta muuta johdu; se, joka väittää sanamuodosta poikkeavaa tarkoitusta, joutuu näyttämään väitteensä toteen korkealla näyttökynnyksellä. 3) Lopputulos: Graniitti ei ole näyttänyt, että osapuolet olisivat sopineet arvonlisäverottomasta urakkasummasta, koska sen oma laskelma jäi sopimusasiakirjan ulkopuolelle eikä sitä voitu osoittaa kummankin osapuolen tarkoitukseksi. Urakkahinta 240 000 euroa sisältää siis arvonlisäveron, ja lisälasku on perusteeton. Ratkaisu vastaa KKO:2001:34:n periaatteita, joissa tosin päädyttiin päinvastaiseen lopputulokseen nimenomaan neuvotteluaineiston perusteella (Juridiikan perusteet s.126–127 ja s.161–162).

Tapaus 7. Elintarviketehdas Salaatti & Kansa Oy ostaa konepaja Metalli-Mäki Oy:ltä pakkauskoneen 45 000 eurolla. Koneen laakeri rikkoutuu kolmen viikon kuluttua käyttöönotosta, ja tuotanto seisoo neljä päivää. Korjaus maksaa 6 000 euroa ja tuotannon keskeytyksestä aiheutuu 30 000 euron menetys. Salaatti & Kansa ilmoittaa virheestä Metalli-Mäelle kymmenen päivän kuluttua vian havaitsemisesta. Tutkinnassa ilmenee, että Metalli-Mäen asentaja oli asentanut koneeseen väärän laakerin. Metalli-Mäki vetoaa siihen, ettei se vastaa ostajan tuotannon keskeytyksestä. Kysymys: Mitä Salaatti & Kansa voi vaatia ja miltä osin? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: kauppalaki (irtaimen kauppa elinkeinonharjoittajien välillä): tavaran virhettä ja virheen seuraamuksia koskevat säännökset, välittömien ja välillisten vahinkojen jako sekä reklamaatiosäännös. 2) Tunnusmerkistö: Tavarassa on virhe, jos se ei laadultaan vastaa sitä, mitä on sovittu, ja myyjä vastaa myös piilevistä virheistä, jotka ilmenevät vasta käytön aikana; ratkaisevaa on tavaran kunto vaaranvastuun siirtymishetkellä. Reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta, ja kymmenen päivää on tässä selvästi kohtuullinen aika. Korjauskustannus 6 000 euroa on välitön vahinko, josta myyjä vastaa kontrollivastuun perusteella eli käytännössä aina. Tuotannon keskeytyksestä johtuva 30 000 euron menetys on välillinen vahinko, jonka korvaaminen edellyttää, että vahinko johtuu myyjän puolella olevasta huolimattomuudesta. 3) Lopputulos: Koska virhe johtui myyjän asentajan toiminnasta eli huolimattomuudesta myyjän puolella, Metalli-Mäki on velvollinen korvaamaan sekä korjauskustannukset 6 000 euroa että tuotannon keskeytyksestä aiheutuneen 30 000 euron välillisen vahingon. Ostajalla on lisäksi oikeus vaatia virheen korjaamista ja pidättyä maksusta virhettä vastaavalta osalta. Jos reklamaatio olisi tehty vasta kuukausien kuluttua, ostaja olisi voinut menettää vaatimuksensa kokonaan (Juridiikan perusteet s.193–195, s.199 ja s.203).

Tapaus 8. Kuluttaja Aino Aalto ostaa 12.1.2026 kodinkoneliikkeestä pyykinpesukoneen 699 eurolla. Kone alkaa vuotaa vettä 20.5.2026, eli noin neljän kuukauden kuluttua kaupasta, ja kylpyhuoneen parketti vaurioituu 1 200 euron arvosta. Aino ilmoittaa asiasta liikkeelle heti seuraavana päivänä ja vaatii uutta konetta sekä korvausta parketista. Liike tarjoutuu korjaamaan koneen ja vetoaa siihen, että koneen takuu on yksi vuosi ja että Ainon olisi pitänyt tarkastaa kone heti oston jälkeen. Kysymys: Miten asia ratkaistaan kuluttajansuojalain säännösten nojalla? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: kuluttajansuojalain 5 luvun virhesäännökset, kuuden kuukauden sääntö, virheen seuraamukset sekä takuuta koskevat säännökset. 2) Tunnusmerkistö: Tavaran on oltava kestävyydeltään sellainen kuin kuluttajalla on yleensä perusteltua aihetta odottaa, ja pesukoneen osalta on vakiintuneesti katsottu, että koneen on kestettävä yli kaksi vuotta. Koska virhe ilmeni alle kuuden kuukauden kuluttua vaaranvastuun siirtymisestä, oletetaan, että virhe oli tavarassa jo luovutushetkellä, ja myyjä vastaa siitä, ellei hän osoita tavaraa virheettömäksi. Takuu on vain lisäetuus eikä sillä voida rajoittaa lakisääteistä virhevastuuta. 3) Lopputulos: Myyjä on virhevastuussa. Ensisijaisesti myyjällä on oikeus korjata virhe, jos se on korjattavissa, joten Aino ei voi vaatia suoraan uutta konetta; jos korjaus ei onnistu kohtuullisessa ajassa, hän voi vaatia hinnanalennusta tai purkaa kaupan, koska virhe on vähäistä suurempi. Parketin 1 200 euron vahinko kohdistuu muuhun omaisuuteen kuin myytyyn tavaraan, joten sitä ei korvata välittömänä vahinkona vaan se arvioidaan tuotevastuun ja välillisten vahinkojen sääntöjen mukaan, jolloin korvaaminen edellyttää myyjän puolella olevaa huolimattomuutta (Juridiikan perusteet s.196–202 ja s.395–396).

Tapaus 9. Ystävykset Jari ja Petri suunnittelevat kahvilatoimintaa. Jari on valmis sijoittamaan 20 000 euroa mutta haluaa rajoittaa vastuunsa tähän summaan eikä osallistua toiminnan pyörittämiseen. Petri puolestaan hoitaisi kahvilaa täysipäiväisesti mutta haluaisi välttää osakeyhtiön hallinnollisen työn ja kirjanpitovaatimukset. Kahvila perustetaan kommandiittiyhtiönä, jossa Petri on vastuunalainen ja Jari äänetön yhtiömies. Vuotta myöhemmin kahvila jää velkaa tavarantoimittajalle 34 000 euroa, eikä yhtiöllä ole varoja. Kysymys: Miten tavarantoimittajan saatava peritään, ja oliko yhtiömuoto sopiva valinta? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) sekä yhtiömuodon valintaa koskevat perusteet. 2) Tunnusmerkistö: Kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti ja täysimääräisesti kaikista yhtiön velvoitteista, kun taas äänetön yhtiömies vastaa vain sijoittamallaan omaisuuspanoksella, joka merkitään rahassa kaupparekisteriin. Velkoja voi vaatia suoritusta suoraan yhtiöltä tai vastuunalaiselta yhtiömieheltä ilman, että sen tarvitsee osoittaa yhtiön maksukyvyttömyyttä; äänettömältä yhtiömieheltä velkoja ei voi vaatia panoksen maksamatonta osaa, vaan sen periminen on yhtiön asia. 3) Lopputulos: Tavarantoimittaja voi periä koko 34 000 euroa Petriltä henkilökohtaisesti, ja Jarin vastuu rajoittuu hänen 20 000 euron panokseensa. Yhtiömuoto vastasi Jarin tavoitetta rajoitetusta vastuusta, mutta ei Petrin tavoitetta hallinnon keveydestä ja riskien rajaamisesta; Petrin asemassa osakeyhtiö olisi ollut johdonmukaisempi vaihtoehto (Yritysjuridiikka, luvut 4.10, 4.10.5 ja 4.6).

Tapaus 10. Ohjelmistoyhtiö Koodikulma Oy:n yhtiökokous päättää 20.3.2026 jakaa osinkoa 60 000 euroa. Yhtiön viimeksi vahvistetun taseen mukaan vapaa oma pääoma on 22 000 euroa ja osakepääoma 2 500 euroa. Yhtiöllä on lisäksi erääntyneitä ostovelkoja 40 000 euroa, eikä yhtiön kassavirran arvioida riittävän niiden maksamiseen jaon jälkeen. Vähemmistöosakas, joka omistaa 12 prosenttia osakkeista, vastustaa jakoa. Kysymys: Onko osinkopäätös pätevä, ja mitä seuraamuksia siitä aiheutuu? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: osakeyhtiölain varojenjakoa koskevat säännöt, yhdenvertaisuusperiaate (OYL 1:7) sekä vähemmistöosinkoa koskeva säännös. 2) Tunnusmerkistö: Yhtiö saa jakaa vain sellaisia varoja, joita ei tarvita sidotun oman pääoman katteeksi, eli käytännössä vapaan oman pääoman. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Jaossa on lisäksi otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset. 3) Lopputulos: Jakopäätös on laiton siltä osin kuin se ylittää vapaan oman pääoman 22 000 euroa, ja lisäksi se aiheuttaisi yhtiön maksukyvyttömyyden, joten jakoa ei olisi saanut tehdä lainkaan tässä muodossa. Laittomasti jaetut varat on palautettava, jos saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen lainvastaisuudesta, ja palautettavalle määrälle on maksettava viitekorkoa vastaava vuotuinen korko. Jakopäätöksen tehneet hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja voivat joutua korvausvastuuseen yhtiötä kohtaan (Yritysjuridiikka, luku 4.11.32).

Tapaus 11. Asiakas Liisa Laine liukastuu rakennustarvikeliike Rauta-Romu Oy:n myymälässä. Lattialle oli valunut vettä kastelukannusta, jonka liikkeen työntekijä oli jättänyt hyllyn viereen. Liisa juoksi kohti kassaa kiirehtiäkseen bussiin, eikä hän havainnut märkää kohtaa. Hän kaatuu ja murtaa ranteensa, mistä aiheutuu 3 200 euron sairaanhoitokulut, 2 800 euron ansionmenetys ja 1 500 euron korvaus kivusta ja särystä. Liike kiistää vastuunsa vedoten siihen, että asiakas juoksi myymälässä. Kysymys: Kuka vastaa vahingosta ja miten korvaus jaetaan? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: vahingonkorvauslain tuottamusperiaate (VahL 2:1), työnantajan isännänvastuu (VahL 3 luku) sekä vahingonkärsijän myötävaikutusta koskeva sovittelusäännös (Juridiikan perusteet s.395). 2) Tunnusmerkistö: Työnantaja vastaa vahingosta, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssään aiheuttaa, eikä vastuu edellytä työnantajan omaa tuottamusta. Liikkeen on pidettävä myymälätilat turvallisina, ja veden valuminen kulkureitille on huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönti. Vahingonkärsijän on kuitenkin ryhdyttävä toimiin vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi; jos hän on myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, korvausta voidaan kohtuuden mukaan sovitella, jolloin tekijä vastaa vain siitä osasta, joka on hänen toimintansa tulosta. 3) Lopputulos: Rauta-Romu Oy vastaa vahingosta isännänvastuun perusteella, mutta Liisan juokseminen myymälässä ja märän kohdan havaitsematta jättäminen ovat myötävaikutusta. Vahinko on yhteensä 7 500 euroa, ja se jaetaan kohtuuden mukaan esimerkiksi siten, että liike vastaa 70 prosentista (5 250 euroa) ja Liisa 30 prosentista. Vastaava jako tehtiin KKO:2003:70:ssä, jossa vastuuosuudet olivat 60 ja 40 prosenttia (Juridiikan perusteet s.386–387 ja s.395).

Tapaus 12. Maija ja Mikko Myyrä ostavat 15.6.2021 omakotitalon 240 000 eurolla. Kauppakirjassa ei mainita kosteusvaurioista. Talossa havaitaan keväällä 2024, eli noin kolme vuotta kaupan jälkeen, laaja yläpohjan kosteusvaurio, jonka korjauskustannukset ovat 18 000 euroa. Kuntotarkastusraportissa, jonka ostajat olivat teettäneet ennen kauppaa, oli todettu vesikatteen poimuja ja mainittu, että vesikatteen uusimista kannattaa harkita muutaman vuoden aikajänteellä, mutta yläpohjan kosteusvauriosta ei ollut havaintoa. Ostajat reklamoivat myyjälle kuukauden kuluttua havainnosta ja vaativat hinnanalennusta. Kysymys: Onko ostajilla oikeus hinnanalennukseen, ja miten asia ratkaistaan? Ratkaisu: 1) Sovellettava säännös: maakaaren virhesäännökset (laatuvirhe ja salainen virhe), ostajan selonottovelvollisuus sekä reklamaatiota ja virheeseen vetoamisen määräaikaa koskevat säännökset. 2) Tunnusmerkistö: Kiinteistössä on laatuvirhe, jos se ei ole ominaisuuksiltaan sellainen kuin on sovittu, ja ostaja voi vedota salaiseen virheeseen, jos kiinteistö poikkeaa merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinnan ja muiden olosuhteiden pohjalta aiheellisesti edellyttää. Ostajalla ei ole ilman erityistä syytä velvollisuutta ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen vaatii teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä, eikä hänen tarvitse lähteä selvittämään myyjän antamien tietojen paikkansapitävyyttä. Reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa havaitsemisesta, ja oikeus vedota laatuvirheeseen päättyy pääsääntöisesti viiden vuoden kuluttua hallinnan luovuttamisesta. 3) Lopputulos: Kosteusvaurio on salainen virhe, josta myyjä vastaa, vaikkei hän olisi ollut siitä tietoinen. Kuntotarkastusraportin havainnot eivät antaneet erityistä syytä epäillä yläpohjan kosteusvauriota, eikä ostajilta voitu edellyttää rakenteiden purkamista, joten he eivät laiminlyöneet selonottovelvollisuuttaan. Reklamaatio tehtiin kuukauden kuluttua havainnosta eli kohtuullisessa ajassa, ja vaatimus esitettiin kolmen vuoden kuluessa, joten se on viiden vuoden aikarajan puitteissa. Ostajilla on oikeus hinnanalennukseen, jonka määrä arvioidaan virheen kiinteistön arvoa alentavan vaikutuksen mukaan – KKO:2009:31:ssä vastaavassa tilanteessa hinnanalennus oli 15 000 euroa, kun kauppahinta oli 127 500 euroa (Juridiikan perusteet s.235–239).

HARJOITUSKOE 1 — Liiketoiminnan juridiikka

Lapin AMK · Juridiikan perusteet (luvut 1–4 ja 6) + OikTL 228/1929 + KSL 38/1978 Aika: 90 minuuttia · Yhteensä 45 pistettä · Suljettu kirja

OHJEET

• Koe koostuu neljästä osasta. Osa A ja B tehdään ilman apuvälineitä; lakitietoa ei saa hakea.
• Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Osassa A vain yksi vaihtoehto on oikein; väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä.
• Osassa B ja C vastaa täydellisin virkkein. Pelkkä lakipykälän numero ei riitä: kerro, mitä säännös tarkoittaa ja miten se vaikuttaa lopputulokseen.
• Merkitse jokaisen vastauksen alkuun kysymyksen numero.
• Suositeltu ajankäyttö: Osa A 25 min · Osa B 25 min · Osa C 30 min · Osa D 10 min.

Pisteytys

OSA A — MONIVALINTA (20 × 1 p = 20 p)

Valitse yksi vaihtoehto (a, b, c tai d).

1. Mikä seuraavista on Suomen oikeusjärjestyksen keskeisin oikeuslähde? a) ylimpien tuomioistuinten ennakkopäätökset b) kirjoitettu laki c) tavanomainen oikeus d) oikeustieteellinen kirjallisuus

2. Laki ja asetus ovat ristiriidassa keskenään. Mitä sovelletaan? a) asetusta, koska se on täsmällisempi b) kumpaa tahansa, tuomioistuimen harkinnan mukaan c) EU-oikeutta, koska se on aina etusijalla d) lakia, koska normihierarkiassa ylempi säännös syrjäyttää alemman

3. Käräjäoikeuden ratkaisusta riita-asiassa valitetaan lähtökohtaisesti: a) korkeimpaan oikeuteen b) hallinto-oikeuteen c) markkinaoikeuteen d) hovioikeuteen

4. EU-asetus (esim. GDPR) jäsenvaltiossa: a) on saatettava voimaan kansallisella lailla ennen kuin sitä voidaan soveltaa b) on vain suositus, jonka noudattaminen on vapaaehtoista c) soveltuu sellaisenaan ja on kaikilta osiltaan velvoittava d) koskee vain julkisia viranomaisia

5. Rekisteröimätön yhdistys: a) on oikeushenkilö, kun perustamiskokous on pidetty b) on oikeushenkilö, kun säännöt on allekirjoitettu c) voi tehdä sitovia sopimuksia, mutta ei omistaa omaisuutta d) ei ole itsenäinen oikeussubjekti, koska se syntyy vasta yhdistysrekisteriin merkitsemisellä

6. 16-vuotias Aada ostaa tavaratalosta 24 euron kuulokkeet. Kauppa on: a) pätemätön, koska Aada on alaikäinen b) pätevä vain, jos huoltaja hyväksyy sen jälkikäteen c) pätevä, koska oikeustoimi on olosuhteisiin nähden tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen d) pätevä vain, jos Aada on ansainnut rahat itse

7. 13-vuotias aiheuttaa huolimattomuudellaan 4 000 euron vahingon. Hänen korvausvastuunsa: a) on täysimääräinen, koska vahingonkorvausvastuulle ei ole alaikärajaa b) on olematon, koska alle 15-vuotias ei ole rikoskelpoinen c) siirtyy aina kokonaan huoltajalle d) määräytyy kohtuullisena ottaen huomioon ikä ja kehitystaso

8. Valtuutettu ylittää päämiehen antamat toimiohjeet mutta pysyy valtakirjansa mukaisen kelpoisuuden rajoissa. Oikeustoimi ei sido päämiestä, jos: a) kolmas osapuoli oli vilpittömässä mielessä b) aina, koska toimiohjeita on aina noudatettava c) ei koskaan, koska kelpoisuus ratkaisee sitovuuden d) kolmas osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä

9. Prokuristista sanotaan oikein, että hän: a) saa luovuttaa päämiehen kiinteän omaisuuden ilman erityistä valtuutusta b) saa siirtää prokuran vapaasti toiselle henkilölle c) ei saa luovuttaa eikä kiinnittää päämiehen kiinteää omaisuutta ilman erityistä valtuutusta d) ei voi edustaa yhtiötä tuomioistuimessa

10. Oikeustoimilain 1 §:n mukaan tarjous ja siihen annettu vastaus: a) sitovat lähtökohtaisesti antajaansa lain 1 luvun säännösten mukaisesti b) eivät sido antajaansa, vaan ne ovat vain neuvottelukannanottoja c) sitovat vain, jos ne on tehty kirjallisesti d) sitovat vain elinkeinonharjoittajia

11. Tarjouksen tekijä voi peruuttaa tarjouksensa: a) milloin tahansa tarjouksen voimassaoloajan kuluessa b) siihen saakka, kunnes vastaanottaja on ottanut tarjouksesta selon tai samaan aikaan c) vain, jos vastaanottaja suostuu peruutukseen d) ei lainkaan, koska tarjous on heti sitova

12. Hyväksyvä vastaus saapuu tarjouksen tekijälle voimassaoloajan jälkeen. Pääsäännön mukaan: a) sopimus syntyy, koska vastaus oli hyväksyvä b) vastaus katsotaan uudeksi, vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi c) tarjous raukeaa eikä vastauksella ole oikeudellista merkitystä d) sopimus syntyy, jos vastaus on postitettu ajoissa

13. Vastauksessa sanotaan "hyväksymme tarjouksenne, mutta toimitusehdon on oltava toinen". Vastaus: a) katsotaan kieltäväksi vastaukseksi, johon liittyy uusi tarjous b) synnyttää sopimuksen alkuperäisin ehdoin c) on mitätön d) katkaisee neuvottelut lopullisesti

14. Tarjoukseen on erehdyksessä merkitty hinnaksi 50 euroa, vaikka tarkoitus oli 500 euroa, ja vastaanottajan olisi pitänyt ymmärtää erehdys. Tarjous: a) ei sido sellaisenaan, koska kyse on ilmaisuerehdyksestä b) sitoo tarjouksen tekijää 50 eurolla c) on mitätön kokonaan d) sitoo 500 eurolla, koska hinta oli tarkoitettu

15. Oikeustoimen ehto on kohtuuton. Oikeustoimilain 36 §:n mukaan: a) ehto on aina mitätön b) ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta c) ehtoa voidaan sovitella vain kuluttajakaupassa d) ehtoa ei voida sovitella, koska sopimukset on pidettävä

16. Kuluttajansuojalain mukaan ehto, joka on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja jonka merkityksestä syntyy epätietoisuutta, tulkitaan: a) sen laatijan hyväksi b) ilmaisujen yleiskielen mukaisesti c) kuluttajan hyväksi d) kuluttaja-asiamiehen ohjeiden mukaisesti

17. Etämyynnissä kuluttajan peruuttamisaika on pääsääntöisesti: a) 7 päivää b) 14 päivää c) 30 päivää d) 3 kuukautta

18. Myyjä luovuttaa tavaran ulkopuoliselle rahdinkuljettajalle (kauppalaki). Vaaranvastuu siirtyy ostajalle: a) kun myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle b) kun ostaja saa tavaran haltuunsa c) kun kauppahinta on maksettu d) vasta, kun ostaja on tarkastanut tavaran

19. Puhdas varallisuusvahinko korvataan vahingonkorvauslain nojalla: a) vain erityistilanteissa, muun muassa erittäin painavista syistä b) aina täysimääräisesti c) ei koskaan d) vain, jos vahinko ylittää 395 euroa

20. Yhtiön veloista vastaavat henkilökohtaisesti: a) osakeyhtiön osakkeenomistajat b) kommandiittiyhtiön äänettömät yhtiömiehet c) avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet d) osuuskunnan jäsenet

OSA B — LYHYET AVOKYSYMYKSET (6 × 2 p = 12 p)

Vastaa 3–6 virkkeellä. Perustele vastauksesi.

B1. Mitä tarkoitetaan asemavaltuutuksella? Anna esimerkki tilanteesta, jossa se syntyy.

B2. Mitä tarkoitetaan tahdonvaltaisella (dispositiivisella) sääntelyllä? Anna esimerkki oikeustoimilaista.

B3. Selitä vahvan ja heikon pätemättömyysperusteen ero ja anna kummastakin yksi esimerkki.

B4. Mitä tarkoitetaan kanavointisäännöllä työnantajan ja työntekijän välisessä vahingonkorvausvastuussa?

B5. Avoin yhtiö on päätetty perustaa. Miksi perustaminen on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa, ja mitä tapahtuu, jos ilmoitus laiminlyödään?

B6. Selitä epäselvyyssääntö ja kerro, mihin sen taustalla oleva ajatus perustuu.

OSA C — OIKEUSTAPAUKSET (4 + 3 + 3 = 10 p)

Vastaa tapauskohtaisesti. Käytä vastauksessa rakennetta: 1) sovellettava sääntö – 2) soveltaminen tosiseikkoihin – 3) johtopäätös.

C1. Tarjous ja vastaus (4 p)

Rovaniemen Rakennustarvike Ky lähettää 12.3. Kolarin Konepaja Oy:lle tarjouksen 200 litrasta teollisuusmaalia hintaan 8 400 euroa. Tarjouksessa todetaan: "Tarjous on voimassa 10 päivää."

Kolarin Konepaja Oy vastaa 20.3. sähköpostilla: "Hyväksymme tarjouksenne edellyttäen, että toimitus tapahtuu viikolla 15 ja hinta on 7 900 euroa."

Rovaniemen Rakennustarvike Ky ei vastaa viestiin. Kolarin Konepaja Oy ilmoittaa 28.3., että se hyväksyy alkuperäisen tarjouksen sellaisenaan ja vaatii toimitusta.

Onko sitovaa kauppasopimusta syntynyt? Perustele vastauksesi säännöksillä.

C2. Edustus ja toimivalta (3 p)

Pohjois-Suomen Kaluste Oy:n myyntipäällikkö Ilkka Rehn on neuvotellut kauppakeskus Remeksen kanssa 45 000 euron arvoisesta kaluste- ja sisustustoimituksesta. Yhtiön sisäisissä toimiohjeissa Rehnin oikeus tehdä sopimuksia on rajattu 20 000 euroon. Rehn allekirjoittaa sopimuksen kauppakeskuksen edustajan kanssa.

Kauppakeskuksen hankintapäällikkö ei ole nähnyt toimiohjeita. Yhtiön käytäntönä on ollut, että Rehn on aiemmin allekirjoittanut kaupat yhtiön nimissä, ja yhtiö on hyväksynyt ne.

Sitooko sopimus Pohjois-Suomen Kaluste Oy:tä? Perustele.

C3. Vahingonkorvaus (3 p)

Tunturi Kiinteistöhuolto Oy:n työntekijä Jani Kallio unohtaa sulkea Levi Center Oy:n liiketilan vesihanan remontin yhteydessä. Yön aikana vettä valuu liiketilaan ja aiheutuu 18 000 euron vahinko. Kallion huolimattomuus on lievä; hän oli noudattanut yhtiön työohjeita muuten asianmukaisesti.

Levi Center Oy vaatii korvausta sekä Tunturi Kiinteistöhuolto Oy:ltä että Jani Kalliolta.

Kuka vastaa vahingosta ja miksi? Voiko Levi Center Oy periä koko summan Kalliolta?

OSA D — ESSEE (3 p)

Kirjoita jäsennelty essee (noin 1 sivu, 250–350 sanaa) otsikolla:

"Sopimusvapaus ja sen rajat yritystoiminnassa"

Käsittele esseessä vähintään:

• sopimusvapauden sisältö ja pacta sunt servanda -periaate,
• kaksi sopimusvapautta rajoittavaa tekijää (esim. pakottava sääntely ja sopimuspakko),
• mitä seuraa, jos sopimus on pätemätön.

Kokeen vastaukset ja pisteytys: ks. luku VASTAUKSET tämän tiedoston lopusta.

VASTAUKSET

Osa A — oikeat vastaukset (1 p / oikea, 0 p / väärä tai tyhjä)

Osan A pistemäärä: ___ / 20

Osa B — mallivastaukset (2 p / kysymys)

B1. Asemavaltuutus (2 p)

Asemavaltuutus tarkoittaa valtuutusta, joka ilmenee ulkoisesti havaittavista olosuhteista: toisen palveluksessa olevalla henkilöllä on asemansa perusteella oikeus tehdä työnantajaansa sitovia oikeustoimia. Asemaan liittyvä edustusvalta voi perustua sopimukseen, lakiin tai yleiseen tapaan. Esimerkki: kaupan myyjä saa asemansa perusteella tehdä myyntituotteita koskevia kauppasopimuksia työnantajayritystään sitovasti, ja virheestä vastaa yritys, ei myyjä.

Pisteytys: 2 p = määritelmä (asema + ulkoinen havaittavuus) ja toimiva esimerkki; 1 p = vain toinen; 0 p = väärä käsite (esim. sekoitus valtakirjaan).

B2. Tahdonvaltainen (dispositiivinen) sääntely (2 p)

Tahdonvaltaisesta sääntelystä on kyse, kun laki antaa osapuolille mahdollisuuden sopia toisin kuin lain säännöksessä sanotaan; säännös täyttää siis aukon vain, jos muuta ei ole sovittu. Vastakohta on pakottava (indispositiivinen) sääntely, josta ei voi poiketa sopimuksella. Esimerkki: OikTL:n 1 luvun säännökset sopimuksen synnystä ovat voimassa vain, mikäli tarjouksesta, vastauksesta tai kauppatavasta ei muuta johdu (OikTL 1 §); tarjouksen tekijä voi myös varata lain sallimaa laajemman peruutusoikeuden.

Pisteytys: 2 p = käsite + oikea esimerkki ja maininta pakottavasta sääntelystä; 1 p = käsite ilman esimerkkiä tai epätäsmällinen esimerkki.

B3. Vahva ja heikko pätemättömyysperuste (2 p)

Vahvaan pätemättömyysperusteeseen voi vedota aina, riippumatta siitä, oliko toinen osapuoli vilpittömässä vai vilpillisessä mielessä – esimerkiksi törkeä pakko (OikTL 28 §) tai muotovirhe. Heikkoon perusteeseen vetoaminen onnistuu vain, jos sopimuskumppani oli tekohetkellä vilpillisessä mielessä eli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää perusteesta – esimerkiksi lievä pakko (OikTL 29 §). Jos kumppani oli bona fide, heikko peruste ei kaada sopimusta.

Pisteytys: 2 p = molemmat käsitteet oikein + yksi esimerkki kummastakin; 1 p = ero selitetty mutta esimerkit puuttuvat tai vain toinen peruste.

B4. Kanavointisääntö (2 p)

Työnantaja vastaa isännänvastuun perusteella ensisijaisesti vahingosta, jonka työntekijä aiheuttaa työssään virheellään tai laiminlyönnillään (VahL 3 luku). Työntekijän vastuu on toissijaista yhteisvastuuta: hän korvaa yleensä vain kohtuullisen määrän, ja jos tuottamus on lievä, hän ei vastaa lainkaan; tahallisesta vahingosta hän vastaa yleensä kokonaan. Kanavointisääntö ohjaa siis korvausvastuun jakautumista työnantajan ja työntekijän kesken mutta ei poista työntekijän vastuuta kokonaan.

Pisteytys: 2 p = isännänvastuu + toissijaisuus/kohtuullinen määrä; 1 p = vain isännänvastuu mainittu.

B5. Avoimen yhtiön rekisteröinti (2 p)

Avoin yhtiö syntyy oikeushenkilönä vasta kaupparekisteriin merkitsemisellä, ja perustaminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta. Jos ilmoitus laiminlyödään, yhtiön perustaminen raukeaa, eikä yhtiö voi hankkia oikeuksia, tehdä sitoumuksia eikä olla asianosaisena (Yritystoiminta 4.9.1–4.9.2). Ennen rekisteröintiä tehdyt toimet sitovat niistä päättäneitä ja niihin osallistuneita yhteisvastuullisesti, ja vastuu siirtyy yhtiölle vasta rekisteröinnin jälkeen.

Pisteytys: 2 p = 3 kk + raukeaminen + (mielellään) vastuu ennen rekisteröintiä; 1 p = vain määräaika tai vain seuraus.

B6. Epäselvyyssääntö (2 p)

Epäselvyyssäännön mukaan epäselvää sopimusehtoa tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Taustalla on ajatus siitä, että laatijalla on ollut sopimuskumppaniaan paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ehtojen muotoiluun, joten huolimattomasti laaditun ehdon epäedullinen tulkinta on kohtuullista kohdistaa häneen. Säännöllä on erityistä merkitystä vakioehtojen yhteydessä, ja kuluttajakaupassa se ilmenee KSL 4:3 §:n säännöksenä ehdon tulkitsemisesta kuluttajan hyväksi.

Pisteytys: 2 p = sääntö + perustelu (laatijan vaikutusmahdollisuus) + viittaus vakioehtoihin tai KSL 4:3 §:ään; 1 p = pelkkä sääntö.

Osan B pistemäärä: ___ / 12

Osa C — mallivastaukset

C1. Tarjous ja vastaus (4 p) — ei synny sitovaa sopimusta

1) Sääntö. Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan samansisältöinen, hyväksyvä ja oikea-aikainen vastaus (OikTL 1 §). Vastaus, jossa tarjous hyväksytään mutta johon on tehty lisäys, rajoitus tai ehto, katsotaan kieltäväksi vastaukseksi, johon liittyy uusi tarjous (OikTL 6 §). Kun tarjous hylätään, se raukeaa, vaikka voimassaoloaika ei olisi kulunut umpeen (OikTL 5 §). Myöhään saapunut hyväksyvä vastaus on uusi tarjous (OikTL 4 §).

2) Soveltaminen. Kolarin Konepaja Oy:n 20.3. antama vastaus ei vastannut tarjousta, koska siihen oli liitetty sekä toimitusaikaa että hintaa koskevat ehdot. Kyse on siis modifioidusta vastauksesta: se oli kieltävä vastaus ja samalla uusi tarjous (7 900 €, viikko 15). Rovaniemen Rakennustarvike Ky ei hyväksynyt vastatarjousta, joten sopimusta ei syntynyt. Alkuperäinen tarjous oli tullut hylätyksi ja raukesi OikTL 5 §:n nojalla. Kun Konepaja Oy 28.3. ilmoitti hyväksyvänsä alkuperäisen tarjouksen, kyse oli tarjouksesta, jota ei enää ollut olemassa – ilmoitus on lähinnä uusi tarjous, jonka myyjä voi hyväksyä tai hylätä. Tarjouksen 10 päivän voimassaolo ei pelasta tilannetta, koska hylkäys raukaisi tarjouksen voimassaolosta riippumatta.

3) Johtopäätös. Sitovaa kauppasopimusta ei ole syntynyt. Konepaja Oy ei voi vaatia toimitusta alkuperäisen tarjouksen ehdoin, ellei myyjä erikseen suostu siihen.

Pisteytys (4 p): 1 p = OikTL 6 § (modifioitu vastaus) tunnistettu; 1 p = OikTL 5 § (hylkäys → raukeaminen) tai 4 § (myöhäinen vastaus) sovellettu; 1 p = tosiseikkojen soveltaminen (hinta ja toimitusaika = lisäyksiä); 1 p = selkeä johtopäätös "ei sopimusta". Pelkkä lopputulos ilman sääntöä → 0–1 p.

C2. Edustus ja toimivalta (3 p) — sopimus sitoo yhtiötä

1) Sääntö. Valtuutettu voi tehdä päämiehen puolesta oikeustoimia kelpoisuutensa (edustusvaltansa) rajoissa; kelpoisuus ilmenee valtakirjasta, asemasta tai olosuhteista (OikTL 10 §). Päämiehen antamat toimiohjeet rajaavat valtuutetun toimivaltaa, ja jos valtuutettu ylittää toimivaltansa, oikeustoimi ei sido päämiestä, jos kolmas tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää ylityksestä (OikTL 11 §). Asemavaltuutus perustuu ulkoisesti havaittaviin olosuhteisiin, ja sallimis- eli toleranssivaltuutuksessa päämies sallii toisen jatkuvasti toimia puolestaan, jolloin kolmannelle syntyy käsitys valtuutuksen olemassaolosta.

2) Soveltaminen. Ilkka Rehn on myyntipäällikkönä asemansa perusteella kelpoinen tekemään yhtiötä sitovia kauppasopimuksia; 45 000 euron kauppa on hänen asemaansa ja toimialaansa kuuluva. Sisäinen 20 000 euron raja on toimiohje, joka rajaa toimivaltaa mutta ei näy ulospäin. Kauppakeskuksen hankintapäällikkö ei tiennyt rajoituksesta, eikä hänen olisi pitänytkään tietää sitä, koska rajoitusta ei ollut saatettu hänen tietoonsa. Lisäksi yhtiö on aiemmin hyväksynyt Rehnin tekemät kaupat, mikä vahvistaa käsitystä hänen edustusvallastaan (sallimisvaltuutus).

3) Johtopäätös. Sopimus sitoo Pohjois-Suomen Kaluste Oy:tä, koska kolmas oli vilpittömässä mielessä eikä ylityksestä tiedetty. Yhtiöllä voi olla sisäinen vahingonkorvausvaatimus Rehniä kohtaan toimiohjeiden rikkomisesta.

Pisteytys (3 p): 1 p = kelpoisuuden ja toimivallan ero + OikTL 11 §; 1 p = vilpittömän mielen arviointi (ei tietoa rajoituksesta, aiempi käytäntö); 1 p = johtopäätös "sitoo" ja mahdollinen regressiovaatimus.

C3. Vahingonkorvaus (3 p) — työnantaja ensisijaisesti, työntekijä ei lainkaan

1) Sääntö. Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssään aiheuttaa (isännänvastuu, VahL 3 luku); vastuu ei edellytä työnantajan omaa tuottamusta. Työntekijä vastaa tuottamuksellaan aiheuttamastaan vahingosta yhdessä työnantajan kanssa ja korvaa siitä yleensä kohtuullisen määrän; jos tuottamus on lievä, hänellä ei ole lainkaan korvausvastuuta (kanavointisääntö). Vahingonkorvaus edellyttää tuottamusta eli tahallisuutta tai huolimattomuutta.

2) Soveltaminen. Jani Kallio on aiheuttanut vahingon työssään huolimattomuudella (vesihanan sulkematta jättäminen), joten tuottamus on olemassa ja syy-yhteys on selvä. Asiassa ei ole esitetty, että Levi Center Oy olisi myötävaikuttanut vahinkoon. Koska Kallion tuottamus on lievä ja hän on muuten noudattanut työohjeita, kanavointisäännön mukaan hän ei vastaa vahingosta lainkaan; vastuu keskittyy työnantajalle.

3) Johtopäätös. Tunturi Kiinteistöhuolto Oy vastaa 18 000 euron vahingosta isännänvastuun perusteella. Levi Center Oy ei voi periä korvausta Jani Kalliolta, koska tuottamus on lievä.

Pisteytys (3 p): 1 p = isännänvastuu (VahL 3 luku) ja tuottamuksen toteaminen; 1 p = kanavointisääntö ja lievän tuottamuksen merkitys; 1 p = johtopäätös kummankin osalta.

Osa D — esseen mallirunko (3 p)

Otsikko: Sopimusvapaus ja sen rajat yritystoiminnassa

1. Johdanto. Sopimusvapaus on sopimusoikeuden lähtökohta: henkilöllä on oikeus valita sopimuskumppaninsa, päättää sopimuksenteosta ja sen sisällöstä. Siihen liittyy sitovuuden periaate pacta sunt servanda – tehdyt sopimukset on pidettävä.
2. Sitovuus ja seuraamukset. Jos velvoite laiminlyödään, kyse on sopimusrikkomuksesta, josta seuraa sanktioita: sopimussakko, vahingonkorvaus (positiivinen sopimusetu) tai kaupan purku.
3. Rajat 1: pakottava sääntely. Sisältövapautta rajoittavat pakottavat normit, joista poikkeavat ehdot ovat mitättömiä. Esimerkki: kuluttajansuojalaki on pakottavaa oikeutta kuluttajan vahingoksi poikkeavilta ehdoilta (KSL 5 luku), ja OikTL:n pätemättömyysperusteet ovat pakottavaa oikeutta (OikTL 28–33 §).
4. Rajat 2: sopimuspakko ja hyvän tavan vastaisuus. Sopimusvapautta voidaan rajoittaa velvollisuudella tehdä sopimus (sopimuspakko) sekä sillä, etteivät lain tai hyvän tavan vastaiset sopimukset sido (esim. rikoksen tekemistä koskeva sopimus on pätemätön).
5. Rajat 3: sovittelu ja tulkinta. Kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella (OikTL 36 §), ja epäselvää ehtoa tulkitaan laatijansa vahingoksi; kuluttajakaupassa KSL 4:3 §:n mukaan kuluttajan hyväksi.
6. Pätemättömyyden seuraukset. Pätemättömään sopimukseen ei liity suoritusvelvollisuutta eikä sen perusteella voi vaatia vahingonkorvausta laiminlyönnistä. Jos suoritukset on jo tehty, ne on palautettava vastavuoroisesti, ja lisäksi voi syntyä velvollisuus hyvitykseen saadusta hyödystä. Pätemättömyys on useimmiten korjauskelpoista (loukattu voi hyväksyä sopimuksen), mutta muotovirheisiin perustuva pätemättömyys on lopullista ja vaatii uuden sopimuksen.

Pisteytys (3 p): 1 p = jäsennelty rakenne (johdanto, käsittely, johtopäätös) ja käsitteiden (sopimusvapaus, pacta sunt servanda) oikea käyttö; 1 p = vähintään kaksi rajoitustekijää perusteltu säännöksin; 1 p = pätemättömyyden seurausten (palautusvelvollisuus, ei suoritusvelvollisuutta) oikea kuvaus.

Osan C pistemäärä: ___ / 10 · Osan D pistemäärä: ___ / 3

PISTEIDEN YHTEENVETO

Arvosanan määrittäminen: ks. 11_ARVIOINTI.md.

HARJOITUSKOE 2 — Liiketoiminnan juridiikka

Lapin AMK · Painotus: sopimuksen synty ja pätemättömyys, edustus ja valtuutus, kuluttajansuoja, vahingonkorvauksen vastuuperusteet sekä yhtiömuodot Aika: 90 minuuttia · Yhteensä 45 pistettä · Suljettu kirja

OHJEET

• Koe koostuu neljästä osasta. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
• Osassa A vain yksi vaihtoehto on oikein; väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä.
• Osissa B, C ja D vastaa täydellisin virkkein ja perustele väitteesi säännöksellä tai oikeusperiaatteella.
• Merkitse jokaisen vastauksen alkuun kysymyksen numero.
• Suositeltu ajankäyttö: Osa A 25 min · Osa B 20 min · Osa C 35 min · Osa D 10 min.

Pisteytys

Huom. Tämä koe painottaa niitä alueita, joissa vastaukset ovat aiempina vuosina olleet heikoimpia: sopimuksen synty ja pätemättömyys, valtuutus ja edustus, kuluttajansuoja, vahingonkorvauksen vastuuperusteet sekä yhtiömuotojen vastuu ja perustaminen.

OSA A — MONIVALINTA (20 × 1 p = 20 p)

1. Suullisesti tehty tarjous hyväksytään. Vastaus on annettava: a) 14 päivän kuluessa b) kohtuullisen ajan kuluessa c) heti, ellei vastauksen antamiseen ole varattu aikaa d) kirjallisesti

2. Tarjouksessa on merkintä "sitoumuksetta". Merkintä tarkoittaa, että: a) tarjous sitoo tavallista pidempään b) tarjous on mitätön c) tarjous sitoo vain elinkeinonharjoittajia d) kyse ei ole tarjouksesta sen oikeudellisessa merkityksessä vaan kehotuksesta tehdä tarjous

3. Hyväksyvä vastaus saapuu myöhässä, mutta vastauksen lähettäjä on olettanut sen tulleen perille ajoissa ja saajan oli täytynyt se käsittää. Mitä seuraa? a) Saajan on ilmoitettava viivytyksestä, ja jos hän laiminlyö sen, sopimus syntyy b) Sopimus ei synny koskaan c) Vastaus on mitätön d) Tarjous jatkuu automaattisesti 30 päivällä

4. Myyjä käyttää hyväkseen ostajan taloudellista ahdinkoa ja vaatii tavarasta moninkertaisen hinnan. Kyse on todennäköisesti: a) petollisesta viettelystä b) törkeästä pakosta c) ilmaisuerehdyksestä d) kiskonnasta (OikTL 31 §)

5. Myyjä antaa ostajalle tietoisesti väärän tiedon asunnon kunnosta saadakseen kaupan syntymään. Kyse on: a) motiivierehdyksestä b) kiskonnasta c) petollisesta viettelystä (OikTL 30 §) d) sopimuspakosta

6. Pakottaminen, jossa käytetään väkivaltaista pitelemistä tai pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta, on: a) törkeä pakko (OikTL 28 §) b) lievä pakko c) kunnianvastaista menettelyä d) sallittua painostusta

7. Lievään pakkoon (OikTL 29 §) vetoaminen onnistuu vain, jos: a) pakotettu itse oli huolimaton b) sopimuskumppani käytti pakkoa tai tiesi/hänen olisi pitänyt tietää siitä c) pakko kohdistui terveyteen d) sopimus oli tehty kirjallisesti

8. Käytännössä yleisin sopimuksen pätemättömyysperuste on: a) törkeä pakko b) kunnianvastainen ja arvoton menettely (OikTL 33 §) c) kiskonta d) muotovirhe

9. Ostaja luulee virheellisesti, että käytetty auto on uudempi kuin se todellisuudessa on. Kyse on motiivierehdyksestä, joka: a) tekee sopimuksesta aina pätemättömän b) on törkeä pakko c) oikeuttaa aina kaupan purkuun d) ei yleensä tee sopimuksesta pätemätöntä

10. Oikeustoimilain 28–33 §:n mukaisiin pätemättömyysperusteisiin voi vedota: a) lähtökohtaisesti vain loukattu osapuoli b) kumpi tahansa osapuoli aina c) kuka tahansa sivullinen d) vain tuomioistuin viran puolesta

11. Kiinteistön kauppa on pätevä vain, jos: a) kauppahinta on maksettu käteisellä b) kumpikin osapuoli on elinkeinonharjoittaja c) kauppa on rekisteröity kaupparekisteriin d) kauppa on tehty maakaaressa säädetyssä muodossa ja kaupanvahvistaja on vahvistanut sen

12. Valtuutuksesta sanotaan oikein, että: a) sekä valtuuttajan että valtuutetun on oltava täysivaltaisia b) valtuutus on aina kirjallinen c) valtuuttajan on oltava oikeustoimikelpoinen, mutta valtuutettu voi olla vajaavaltainen d) valtuutus velvoittaa valtuutetun aina toimimaan

13. Valtakirjaan perustuva valtuutus peruutetaan: a) ilmoittamalla siitä sanomalehdessä b) ottamalla valtakirja takaisin tai hävittämällä se c) ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä d) sillä, että valtuutettu lopettaa toimintansa

14. Päämies on peruuttanut valtuutuksen, mutta ei ole ilmoittanut siitä kolmannelle, vaikka hänellä on erityinen aihe epäillä, että valtuutettu toimii vielä tämän kanssa. Jos kolmas on vilpittömässä mielessä: a) päämies ei voi vedota valtuutuksen lakkaamiseen b) oikeustoimi on mitätön c) kolmas vastaa vahingosta d) valtuutus jatkuu automaattisesti

15. Toimeksiantovaltuutuksessa: a) kolmas saa aina vilpittömän mielen suojan b) valtuutus on aina kirjallinen c) kolmas ei saa vilpittömän mielen suojaa, vaan kantaa riskin valtuutuksen olemassaolosta ja toimivallan ylityksestä d) valtuutettu ei voi tehdä sopimuksia

16. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttaja on: a) kuka tahansa ostaja b) luonnollinen henkilö, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten c) vain kotitalous d) myös osakeyhtiö, joka ostaa tavaraa omaan käyttöönsä

17. Kuluttajansuojalain 2 luvun markkinointikieltojen osalta kiellon määrää: a) käräjäoikeus b) kuluttaja-asiamies yksin c) korkein oikeus d) markkinaoikeus

18. Elinkeinonharjoittaja ei saa kulutushyödykkeitä tarjotessaan käyttää sopimusehtoa, joka on kuluttajien kannalta kohtuuton. Tämä ilmenee: a) KSL 3:1 §:stä b) KSL 1:1 §:stä c) KSL 6:14 §:stä d) OikTL 36 §:stä

19. Ankarasta vastuusta sanotaan oikein, että: a) siitä säädetään kattavasti vahingonkorvauslaissa b) se edellyttää aina tahallisuutta c) se ei perustu vahingonkorvauslakiin vaan osin erityislainsäädäntöön ja osin oikeuskäytäntöön d) se koskee vain työnantajan vastuuta

20. Osakeyhtiön osakkeenomistaja: a) vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisesti, jos yhtiö on pieni b) ei vastaa yhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti, mutta voi yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla olla maksuvelvollinen yhtiötä kohtaan c) vastaa aina yhdessä hallituksen kanssa d) vastaa vain, jos hän on hallituksen jäsen

OSA B — LYHYET AVOKYSYMYKSET (6 × 2 p = 12 p)

B1. Selitä kelpoisuuden ja toimivallan ero valtuutustilanteessa. Kumpi ratkaisee sen, sitooko oikeustoimi päämiestä suhteessa kolmanteen?

B2. Miten valtakirjaan perustuva valtuutus peruutetaan, ja mitä valtuutetun on tehtävä peruuttamisen jälkeen?

B3. Mitä tarkoitetaan toleranssi- eli sallimisvaltuutuksella? Mihin sitovuus perustuu?

B4. Missä tilanteissa kuluttajalla ei ole peruuttamisoikeutta etä- tai kotimyynnissä? Mainitse vähintään kaksi esimerkkiä.

B5. Mitä tarkoitetaan ekskulpaatiovastuulla, ja miten se eroaa kontrollivastuusta?

B6. Vertaa yksityistä osakeyhtiötä ja julkista osakeyhtiötä kolmen seikan osalta: osakepääoma, toiminimi ja osakkeiden kaupankäynti.

OSA C — OIKEUSTAPAKSAUKSET (4 + 3 + 3 = 10 p)

C1. Kuluttajakauppa ja virhe (4 p)

Mimmi Halonen ostaa Kodin Kone Oy:n verkkokaupasta 1 290 euron pyykinpesukoneen. Tilausvahvistuksessa on ehto: "Ostajan on ilmoitettava virheestä 14 päivän kuluessa sen havaitsemisesta; muuten oikeus virheen seuraamuksiin menetetään. Tuote myydään sellaisena kuin se on."

Pesukone rikkoutuu 14 kuukautta käyttöönoton jälkeen. Mimmi havaitsee vian 3.3., mutta ilmoittaa siitä Kodin Kone Oy:lle vasta 20.4. Myyjä vetoaa 14 päivän ehtoonsa ja siihen, että takuuaika on päättynyt, eikä suostu korjaamaan konetta. Mimmi vaatii hinnanalennusta.

Arvioi, onko Mimmillä oikeus vaatia hinnanalennusta. Perustele säännöksillä.

C2. Prokuristi ja valtuuden rajat (3 p)

Lapin Lasi Oy:n prokuristi Sari Niemi ostaa yhtiölle 120 000 euron tuotantolinjan ja allekirjoittaa kaupan yhtiön nimissä "p.p." -merkinnällä. Samana päivänä hän myy myös yhtiön omistaman varastokiinteistön ulkopuoliselle ostajalle ilman, että asiasta on keskusteltu hallituksen kanssa.

Sitovatko molemmat oikeustoimet yhtiötä? Perustele.

C3. Yhtiömuoto ja vastuu (3 p)

Ystävykset Matti ja Jussi perustavat avoimen yhtiön "M&J Remontit". He laativat kirjallisen yhtiösopimuksen 1.2. ja aloittavat työt heti. He ostavat yhtiön nimiin rakennustarvikkeita 40 000 eurolla, mutta ilmoittavat yhtiön kaupparekisteriin vasta 1.7.

Yritys ajautuu vaikeuksiin, eikä tarviketoimittaja saa saatavaansa. Toimittaja vaatii koko summaa Matti Jokiselta henkilökohtaisesti. Matti vastaa, että hän on vain "osakas" ja että yhtiö on erillinen oikeushenkilö.

Arvioi Matin väite. Vastaisiko Matti saatavasta myös, jos yhtiömuoto olisi osakeyhtiö?

OSA D — ESSEE (3 p)

Kirjoita jäsennelty essee (noin 1 sivu, 250–350 sanaa) otsikolla:

"Vastuu yhtiön velvoitteista eri yhtiömuodoissa – miksi yhtiömuodon valinta on riskienhallintaa?"

Käsittele esseessä vähintään:

• yksityisliike, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö,
• vastuun erot ja mitä "rajoitettu vastuu" käytännössä tarkoittaa,
• yksi vastuuta koskeva poikkeus (esim. henkilökohtainen takaus tai vastuun samastaminen).

Kokeen vastaukset ja pisteytys: ks. luku VASTAUKSET tämän tiedoston lopusta.

VASTAUKSET

Osa A — oikeat vastaukset (1 p / oikea, 0 p / väärä tai tyhjä)

Osan A pistemäärä: ___ / 20

Osa B — mallivastaukset (2 p / kysymys)

B1. Kelpoisuus ja toimivalta (2 p)

Kelpoisuus (edustusvalta) kertoo, mitä valtuutettu voi sitovasti tehdä päämiehen puolesta suhteessa kolmanteen; se ilmenee valtakirjasta, asemasta tai olosuhteista. Toimivalta puolestaan määräytyy päämiehen antamista toimiohjeista, jotka sääntelevät päämiehen ja valtuutetun välistä suhdetta eivätkä yleensä näy kolmannelle. Sitovuus ratkeaa ensisijaisesti kelpoisuuden perusteella: jos valtuutettu ylittää kelpoisuutensa, oikeustoimi ei sido päämiestä edes vilpittömän kolmannen osalta (OikTL 10 §), kun taas pelkkä toimivallan ylitys ei sido päämiestä vain, jos kolmas tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää siitä (OikTL 11 §).

Pisteytys: 2 p = molemmat käsitteet ja sitovuuden ero (OikTL 10 vs. 11 §); 1 p = käsitteet mutta ei eroa sitovuudessa.

B2. Valtakirjaan perustuvan valtuutuksen peruuttaminen (2 p)

Valtuutus on peruutettava samalla tai muutoin yhtä tehokkaalla tavalla kuin se on perustettu (OikTL 15 §). Käytännössä valtakirja on otettava valtuutetulta pois tai hävitettävä; valtuutettu on velvollinen palauttamaan valtakirjan päämiehen pyynnöstä. Jos valtuutus on annettu erityisellä kolmannelle osoitetulla tiedonannolla, se peruuntuu, kun peruuttamista koskeva tiedonanto saapuu kolmannelle (OikTL 12 §). Kolmas ei saa vilpittömän mielen suojaa, jos oikeustoimi tehdään sen jälkeen, kun päämies on peruuttanut valtuutuksen.

Pisteytys: 2 p = peruutustapa (takaisinotto/hävittäminen) + valtuutetun palautusvelvollisuus; 1 p = vain toinen.

B3. Toleranssi- eli sallimisvaltuutus (2 p)

Toleranssivaltuutuksessa päämies sallii toisen jatkuvasti toimia puolestaan ja nimissään, jolloin kolmannelle syntyy päämiehen sallivan käyttäytymisen perusteella käsitys valtuutuksen olemassaolosta. Sitovuus perustuu siihen, että päämies tietää oikeustoimista mutta ei ilmoita kolmannelle pitävänsä niitä itseään sitomattomina – päämies on siis hyväksynyt toiminnan, vaikka varsinainen valtuutustoimi puuttuu. Valtuutus peruutetaan ilmoittamalla siitä sille, jonka kanssa valtuutetun on sallittu tehdä päämiestä sitovia oikeustoimia.

Pisteytys: 2 p = määritelmä + sitovuuden perustelu (salliva käyttäytyminen, ei ilmoitusta); 1 p = pelkkä määritelmä.

B4. Milloin peruuttamisoikeutta ei ole (2 p)

Peruuttamisoikeutta ei ole esimerkiksi silloin, kun sopimus koskee hyödykettä, joka on valmistettu kuluttajan toiveiden mukaisesti tai jolla on selvästi henkilökohtainen luonne, kun kyse on helposti pilaantuvasta tavarasta tai kun sinetöity terveyden- tai hygieniasuojatuote on avattu. Peruuttamisoikeutta ei myöskään ole sellaisissa palveluissa, jotka on suoritettu kokonaan ennen peruuttamisajan päättymistä kuluttajan nimenomaisella suostumuksella, eikä digitaalisessa sisällössä, jonka toimitus on aloitettu suostumuksella. Rajoitukset luetellaan KSL 6:16 §:ssä.

Pisteytys: 2 p = kaksi oikeaa esimerkkiä ja viittaus KSL 6:16 §:ään; 1 p = yksi esimerkki.

B5. Ekskulpaatio- ja kontrollivastuu (2 p)

Ekskulpaatiovastuu on sopimusperusteisen vahingonkorvauksen perusmuoto: kyse on tuottamusvastuusta, jossa todistustaakka on käännetty – vahingonaiheuttajan on näytettävä toimineensa huolellisesti vapautuakseen vastuusta. Kontrollivastuu on tätä ankarampi, tuottamuksesta riippumaton vastuuperuste: siitä vapautuu vain osoittamalla, että vahinko aiheutui vahingonaiheuttajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta ennakoimattomasta tapahtumasta. Ankarin muoto on ankara eli ehdoton vastuu, josta ei yleensä voi vapautua millään perusteella.

Pisteytys: 2 p = käännetty todistustaakka + kontrollivastuun vapautumisperuste; 1 p = vain toinen.

B6. Yksityinen ja julkinen osakeyhtiö (2 p)

Osakepääoma: julkisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 80 000 euroa, yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole minimiosakepääomavaatimusta. Toiminimi: julkisen yhtiön nimessä on oltava "julkinen osakeyhtiö" tai lyhenne "oyj", yksityisen nimessä "osakeyhtiö" tai "oy". Kaupankäynti: julkisen yhtiön osakkeet voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla (pörssissä), yksityisen yhtiön osakkeilla ei voida käydä kauppaa säännellyllä markkinalla, vaan vaihdanta tapahtuu luovuttajan ja luovutuksensaajan välisin sopimuksin.

Pisteytys: 2 p = kaikki kolme eroa oikein; 1 p = kaksi kolmesta.

Osan B pistemäärä: ___ / 12

Osa C — mallivastaukset

C1. Kuluttajakauppa ja virhe (4 p) — hinnanalennukseen on oikeus

1) Sääntö.

• Pakottavuus. Kuluttajansuojalain 5 luku on pakottavaa oikeutta: ehto, joka poikkeaa lain säännöksestä kuluttajan vahingoksi, on mitätön, eikä kuluttaja voi edes suostumuksellaan luopua hänelle suodusta vähimmäissuojasta (KSL 5:2 §; kirja s. 189). Kirjassa annettu esimerkki on suoraan sovellettavissa: kahden viikon reklamaatioehto on KSL 5:16 §:n vastainen ja siten mitätön.
• Reklamaatio. Virheestä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa havaitsemisesta; kuluttajakaupassa reklamaatio voidaan aina tehdä kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta (KSL 5:16 §; kirja s. 203). Laiminlyönti johtaa oikeuden menettämiseen, paitsi jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
• Virhe ja kestävyys. Virheen olemassaoloa arvioidaan abstraktin virhearvioinnin ja tavaran kestävyyden perusteella: kodinkoneen on kestettävä yli kaksi vuotta, ja 2–4 vuoden välillä kuluttaja osallistuu yleensä korjauskuluihin (kirja s. 196).
• "Sellaisena kuin se on" ja takuu. Ehto ei automaattisesti vapauta myyjää virhevastuusta, ja takuulla ei voida rajoittaa kuluttajan oikeuksia (kirja s. 197–198).

2) Soveltaminen.

• 14 päivän reklamaatioehto on mitätön, koska se heikentää kuluttajan asemaa lain pakottavaan säännökseen verrattuna. Sovellettavaksi tulee siis kahden kuukauden määräaika, ei 14 päivää.
• Vika ilmeni 14 kuukautta käyttöönotosta eli alle kahden vuoden kuluessa, joten pesukoneessa on virhe kestävyysvaatimuksen perusteella. Myöskään "sellaisena kuin se on" -ehto tai takuuajan päättyminen ei poista virhevastuuta.
• Mimmi havaitsi vian 3.3. ja ilmoitti 20.4. eli 48 päivää myöhemmin. Kahden kuukauden määräaika päättyi 3.5., joten reklamaatio oli ajoissa – 20.4. on ennen 3.5.:ttä. (Jos ilmoitus olisi tehty vasta 3.5. jälkeen, Mimmi olisi lähtökohtaisesti menettänyt oikeutensa virheseuraamuksiin.)

3) Johtopäätös. Mimmillä on oikeus vaatia hinnanalennusta. Korjaus ja uusi toimitus ovat ensisijaisia keinoja, mutta koska myyjä kieltäytyy korjaamasta, Mimmi voi vaatia hinnanalennusta virheen arvon alennuksen mukaisesti (KSL 5 luku; kirja s. 200–201). Myyjän vetoaminen 14 päivän ehtoon ja takuuajan päättymiseen ei menesty.

Pisteytys (4 p): 1 p = 14 päivän ehdon mitättömyys ja KSL:n pakottavuus; 1 p = virheen toteaminen (kestävyys / 6 kk–2 v) ja "sellaisena kuin se on" -ehdon merkityksettömyys; 1 p = reklamaatioajan oikea laskenta (2 kk, ei 14 pv); 1 p = johtopäätös (hinnanalennus) ja seuraamusjärjestys. Huom. Jos vastaaja laskee reklamaation myöhässä, hän saa reklamaatio-osiosta 0 p mutta muista osista pisteet, jos perustelut ovat oikein.

C2. Prokuristi ja valtuuden rajat (3 p) — toinen sitoo, toinen ei

1) Sääntö. Prokuristi voi edustaa yhtiötä ja kirjoittaa toiminimen kaikessa yhtiön liiketoiminnassa, mutta hän ei saa luovuttaa eikä kiinnittää päämiehen kiinteää omaisuutta ilman erityistä valtuutusta eikä siirtää prokuraa toiselle (kirja s. 76). Valtuutettu sitoo päämiehen vain kelpoisuutensa rajoissa (OikTL 10 §), ja kelpoisuuden ylitys estää sitovuuden, vaikka kolmas olisi vilpittömässä mielessä (kirja s. 70).

2) Soveltaminen. Tuotantolinjan osto kuuluu yhtiön liiketoimintaan ja on prokuristin toimialaan kuuluva tavanomainen toimi, joten se sitoo yhtiötä; "p.p." -merkintä osoittaa aseman asianmukaisesti. Varastokiinteistön myynti sen sijaan on kiinteän omaisuuden luovutus, joka edellyttää erityistä valtuutusta. Sellaista ei ollut, joten prokuristi ylitti kelpoisuutensa – kyse ei ole vain toimiohjeiden ylityksestä.

3) Johtopäätös. Tuotantolinjan kauppa sitoo Lapin Lasi Oy:tä. Kiinteistökauppa ei sido yhtiötä, ja ostaja jää ilman vilpittömän mielen suojaa; hän voi vaatia vahingonkorvausta prokuristilta (OikTL 25 §).

Pisteytys (3 p): 1 p = prokuran sisältö ja kiinteää omaisuutta koskeva rajoitus; 1 p = ero kelpoisuuden ylityksen ja toimivallan ylityksen välillä; 1 p = johtopäätökset molempien kauppojen osalta.

C3. Yhtiömuoto ja vastuu (3 p) — Matti vastaa henkilökohtaisesti

1) Sääntö. Avoin yhtiö syntyy oikeushenkilönä, kun se merkitään kaupparekisteriin; perustaminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta, tai perustaminen raukeaa (Yritystoiminta 4.9.1–4.9.2). Yhtiön puolesta ennen rekisteröintiä tehdyistä toimista vastaavat toimesta päättäneet ja siihen osallistuneet yhteisvastuullisesti. Avoimen yhtiön yhtiömies vastaa lisäksi kaikista yhtiön velvoitteista kuin omistaan, eikä vastuuta voi rajoittaa keskinäisellä sopimuksella (Yritystoiminta 4.9 ja 4.9.5).

2) Soveltaminen. Yhtiösopimus allekirjoitettiin 1.2. ja rekisteri-ilmoitus tehtiin 1.7. eli noin viisi kuukautta myöhemmin, joten kolmen kuukauden määräaika ylittyi ja perustaminen raukesi. Tarviketilaus tehtiin ennen rekisteröintiä, joten siitä vastaavat yhteisvastuullisesti ne, jotka päättivät toimesta ja osallistuivat siihen – eli käytännössä Matti ja Jussi. Matti ei voi vedota siihen, että hän on "vain osakas": avoimessa yhtiössä ei ole osakkaita vaan yhtiömiehiä, ja heidän vastuunsa on henkilökohtainen ja rajoittamaton.

3) Johtopäätös. Matin väite ei pidä paikkaansa: hän vastaa tarviketoimittajan saatavasta henkilökohtaisesti. Jos yhtiömuoto olisi ollut osakeyhtiö, osakkeenomistaja ei lähtökohtaisesti vastaisi yhtiön velvoitteista lainkaan (Yritystoiminta 4.11.1), paitsi jos hän on antanut henkilökohtaisen takauksen tai jos kyse olisi vastuun samastamisesta.

Pisteytys (3 p): 1 p = 3 kk määräaika ja perustamisen raukeaminen; 1 p = vastuu ennen rekisteröintiä / yhtiömiehen henkilökohtainen vastuu; 1 p = vertailu osakeyhtiöön ja selkeä johtopäätös.

Osa D — esseen mallirunko (3 p)

Otsikko: Vastuu yhtiön velvoitteista eri yhtiömuodoissa

1. Johdanto. Yhtiömuodon valinta on samalla riskinvalintaa: se ratkaisee, kuka vastaa, jos liiketoiminta epäonnistuu. Keskeiset vaihtoehdot ovat yksityisliike, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö.
2. Yksityisliike. Ei ole itsenäinen oikeushenkilö; omistaja vastaa kaikella omaisuudellaan liikkeen sitoumuksista, ja myös yksityisvelkojiin voidaan käyttää liikevarallisuutta. Yksinkertainen ja halpa, mutta riski on täysimääräinen.
3. Avoin yhtiö. Itsenäinen oikeushenkilö, mutta jokainen yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista kuin omistaan, myös toisten yhtiömiesten aiheuttamista. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta; vastuuta ei voi rajoittaa keskinäisellä sopimuksella.
4. Kommandiittiyhtiö. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat täysimääräisesti, äänetön yhtiömies vain sijoittamallaan panoksella. Äänettömällä ei ole asemaansa perustuvaa oikeutta edustaa yhtiötä.
5. Osakeyhtiö. Osakkeenomistaja ei vastaa yhtiön velvoitteista; yhtiö on osakkeenomistajista erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä. Tämä on yhtiömuodon keskeinen etu, ja se mahdollistaa pääoman keräämisen ja omistuspohjan muutokset.
6. Rajoitetun vastuun rajat. Vastuu ei ole absoluuttinen: pienissä yhtiöissä luotonantajat vaativat usein osakkaan henkilökohtaisen takauksen, jolloin vastuu palaa tosiasiallisesti osakkaalle. Lisäksi yhtiöoikeudellinen vastuun samastaminen voi tulla kysymykseen, jos määräysvaltaa on käytetty keinotekoisesti ja moitittavasti velkojien vahingoittamiseksi.
7. Johtopäätös. Mitä riskialttiimpaa ja pääomavaltaisempaa toiminta on, sitä perustellumpaa on valita osakeyhtiö. Yhtiömuoto ei kuitenkaan poista riskiä, vaan siirtää sen hinnan, hallinnon ja rahoituksen ehtoihin.

Pisteytys (3 p): 1 p = kaikki neljä yhtiömuotoa käsitelty ja vastuut erotettu oikein; 1 p = "rajoitetun vastuun" sisältö ja vähintään yksi poikkeus (takaus tai vastuun samastaminen); 1 p = jäsennelty, perusteleva johtopäätös.

Osan C pistemäärä: ___ / 10 · Osan D pistemäärä: ___ / 3

PISTEIDEN YHTEENVETO

Arvosanan määrittäminen: ks. 11_ARVIOINTI.md.

Pisteytysohje ja itsearviointi

Liiketoiminnan juridiikka (Lapin AMK) · Harjoituskokeet 1 ja 2 Tämä ohje koskee tiedostoja 09_HARJOITUSKOE_1.md ja 10_HARJOITUSKOE_2.md. Molemmat kokeet ovat rakenteeltaan ja pisteytykseltään samanlaisia, joten samaa ohjetta voi käyttää kumpaankin.

1. Kokeen rakenne ja pisteytys

Kokeen enimmäispistemäärä on 45 pistettä. Arvosana määräytyy prosenttiosuudesta, jotta 45 pisteen harjoituskoe ja 100 pisteen kurssikoe ovat vertailukelpoisia.

2. Miten kukin osa pisteytetään

Osa A — monivalinta (20 × 1 p)

• 1 p oikeasta vastauksesta, 0 p väärästä tai tyhjästä.
• Ei miinuspisteitä arvaamisesta.
• Jos vastaus on epäselvä (esim. kaksi vaihtoehtoa ympyröity), pisteytetään 0 p.
• Tavoite: 16/20 tai enemmän. Alle 12/20 kertoo, että käsitteet on opittava uudelleen, ei pelkästään kerrattava.

Osa B — lyhyet avokysymykset (6 × 2 p)

Jokaisessa kysymyksessä on kaksi ainesta: käsite ja perustelu/esimerkki.

Tyypillinen puolen pisteen menetys: vastaus on oikea mutta yleiskielinen ("sopimus on pakko pitää") ilman oikeudellista käsitettä (pacta sunt servanda) tai lähdettä.

Osa C — oikeustapaukset (4 + 3 + 3 p)

Arvostelussa käytetään neliportaista rakennetta. Jokainen porras on yksi piste (3 p tapauksissa kolme porrasta, 4 p tapauksessa neljä).

Pisteytysohje tapauskohtaisesti:

Tärkeä sääntö: oikea lopputulos väärällä perusteella ei ansaitse täysiä pisteitä. Juridiikassa arvioidaan päättelyä, ei arvausta.

Osa D — essee (3 p)

3. Arvosana-asteikko

Kurssin arviointi noudattaa AMK-asteikkoa. Prosenttirajat ovat kiinteät; harjoituskoepisteet muunnetaan prosenteiksi kaavalla pisteet ÷ 45 × 100.

Vastaavuustaulukko 45 pisteen kokeelle

Esimerkkejä.

• 18 p → 40 % → hylätty. Tyypillisesti Osa A on mennyt hyvin mutta Osa C on jäänyt yritykseksi.
• 27 p → 60 % → arvosana 2. Perusasiat hallussa, tapausvastauksista puuttuu vastapuolen argumentti.
• 36 p → 80 % → arvosana 4. Vain yksittäisiä käsitevirheitä ja yksi puutteellinen perustelu.
• 41 p → 91 % → arvosana 5. Kaikki osat johdonmukaisia, säännökset ja poikkeukset hallussa.

4. Miten korjaat vastauksesi

Käy jokainen väärä tai vajaa vastaus läpi tämän neljän kysymyksen listan avulla. Jokainen "ei" osoittaa, mistä pisteet jäivät puuttumaan.

Korjauslista (käy läpi jokainen vastaus)

• [ ] 1. Nimesinkö säännöksen?

Onko vastauksessa mainittu konkreettinen sääntö tai periaate – esimerkiksi "OikTL 11 §", "VahL 2:2", "isännänvastuu" tai "pacta sunt servanda"? Pelkkä "lain mukaan" ei riitä.

• [ ] 2. Viittasinko lähteeseen?

Onko sääntö yksilöity niin, että sen voi tarkistaa (lakipykälä, lain nimi ja luku, tai kirja ja sivu)? Jos et ollut varma pykälästä, merkitsitkö lähdekseen kirjan sivun etkä keksinyt numeroa?

• [ ] 3. Sovelsinko sääntöä juuri näihin tosiseikkoihin?

Onko vastauksessa lause, joka yhdistää säännön tapauksen yksityiskohtiin ("koska Rehn oli myyntipäällikkö ja aiemmat kaupat oli hyväksytty, kolmannella oli perusteltu käsitys edustusvallasta")? Pelkkä säännön referointi ei ole soveltamista.

• [ ] 4. Esitinkö johtopäätöksen?

Onko vastauksen lopussa yksiselitteinen vastaus kysymykseen: syntyykö sopimus, kuka vastaa, onko ehto mitätön? Epämääräinen "asia riippuu olosuhteista" ilman omaa ratkaisua ei ansaitse johtopäätöspistettä.

Viisi yleisintä pistemenetystä

1. Käsitteiden sekoittaminen. Kelpoisuus ja toimivalta, tuottamus ja ankara vastuu, mitättömyys ja pätemättömyys, purku ja hinnanalennus. Korjaa kirjoittamalla kummankin käsitteen määritelmä vierekkäin ja erottelemalla, mikä ratkaisee sitovuuden.
2. Säännön sivuuttaminen. Vastaus alkaa suoraan lopputuloksesta ("sopimus ei sido, koska valtuutus ylitettiin"). Ilman säännöstä vastaus on vain mielipide.
3. Vastapuolen argumentin unohtaminen. Tapauksissa on aina kaksi intressiä. Jos vastustaja vetoaa vilpittömään mieleen, reklamaatioon tai takuuaikaan, se on käsiteltävä – myös silloin kun se ei menesty.
4. Aikarajojen ja määrämuotojen unohtaminen. 3 kuukautta (yhtiön rekisteröinti), 2 kuukautta (kuluttajan reklamaatio), 14 päivää (etämyynnin peruuttaminen), 3 kuukautta (yhtiökokouksen päätöksen moite), 2/3 enemmistö (yhtiöjärjestyksen muutos). Kirjoita nämä erilliselle muistilistalle.
5. Keksitty pykälänumero. Väärä pykälä on pahempi kuin puuttuva pykälä, koska se osoittaa, ettei lähdettä ole tarkistettu. Jos et muista numeroa, kirjoita säännön sisältö ja lähde muodossa "ks. kirja s. 76".

5. Itsearvioinnin eteneminen

1. Tee koe ajastettuna (90 min) ilman kirjaa ja lakia. Kirjaa vastaukset erilliselle paperille tai tiedostoon.
2. Pisteytä Osa A ensin. Kirjaa väärät vastaukset ja merkitse jokaisen kohdalle, mihin lukuun tai sääntöön se liittyy.
3. Pisteytä Osa B ja C porras kerrallaan. Kirjoita jokaisen vastauksen viereen, mitkä neljästä kohdasta (sääntö, lähde, soveltaminen, johtopäätös) toteutuivat.
4. Laske kokonaispisteet ja katso arvosana taulukosta.
5. Tee korjausmuistio. Kirjoita jokaisesta 0–1 pisteen vastauksesta yhden virkkeen korjattu versio. Tämä on tehokkaampaa kuin kokeen tekeminen uudelleen.
6. Tee koe 2 vasta 3–7 päivän kuluttua. Jos sama virhe toistuu, kyse ei ole huolimattomuudesta vaan puuttuvasta käsitteestä – palaa silloin kyseiseen lukuun.
7. Vertaa kokeiden tuloksia osittain. Jos Osa A paranee mutta Osa C ei, ongelma on soveltamisessa, ei muistamisessa. Silloin harjoittele tapausvastausten rakennetta, et monivalintaa.

Itsearviointilomake

Kolme kysymystä itselle:

1. Missä osassa menetin eniten pisteitä suhteessa sen painoarvoon?
2. Oliko menetys tietämättömyyttä (en tiennyt sääntöä) vai huolimattomuutta (tiesin säännön mutta en soveltanut)?
3. Mikä on yksi asia, jonka korjaan ennen seuraavaa koetta?

6. Arvioijan muistilista

• Arvioi päättelyä, ei lopputuloksen osumista. Oikea vastaus väärin perustein = 1 p, ei täysiä pisteitä.
• Anna pisteet jokaisesta oikeasta portaasta erikseen; älä "pyöristä" kokonaisarvosanaa osavastauksen perusteella.
• Jos vastaus on oikea mutta käyttää eri säädöstä kuin mallivastaus (esim. KSL 4:1 § OikTL 36 §:n sijaan kuluttajakaupassa), hyväksy se, jos perustelu on oikea ja säännös osuu asiaan.
• Jos vastaus sisältää keksityn pykälänumeron mutta oikean sisällön, anna sisältöpisteet mutta vähennä lähdepiste.
• Kirjaa jokaisesta hylätystä kokeesta kolme konkreettista korjauskohdetta – yleisluonteinen "lue lisää" ei auta.

Harjoituskokeet: 09_HARJOITUSKOE_1.md ja 10_HARJOITUSKOE_2.md. Vastaukset löytyvät kummankin tiedoston lopusta luvusta VASTAUKSET.