Juridiikka · äänikurssi

**Osa yksi. Oikeuden olemus ja henkilöoikeus.**

Hei Mimmi. Tämä on tenttivalmennus. Kuuntele tämä autossa, keittiössä tai vaunuja työntäessä. Kaikki, mitä tarvitset, on tässä äänessä.
Miten tätä kannattaa kuunnella? Niin, että kun kuulet kysymyksen, vastaat ääneen. Et mielessäsi, vaan oikeasti ääneen. Sitten kuulet oikean vastauksen ja vertaat. Tämä on koko menetelmän salaisuus: ääneen vastaaminen muistetaan, pelkkä kuunteleminen ei.
Kaksi varoitusta alkuun. Ensimmäinen: tentti on kirjatentti, eli luentokalvot eivät tule tenttiin. Toinen: näitä äänitteitä ei ole tarkoitettu tenttivastauksiksi. Ne ovat lukemisen tuki. Vastaukset ja oppimispäiväkirjan kirjoitat itse omin sanoin.
Tässä osassa on kaksi aihetta: oikeuden olemus eli koko kurssin kartta, ja henkilöoikeus eli se, kuka saa tehdä oikeustoimia ja kenen puolesta.

**Oikeus-sanan kolme merkitystä.**

Ensimmäinen asia, joka tentissä kysytään, on yllättävän yksinkertainen: mitä oikeus tarkoittaa? Sillä on ainakin kolme eri merkitystä.
Ensimmäinen on oikeusjärjestys. Se on yhteiskunnan sääntöjen kokonaisuus, kaikille yhteiset pelisäännöt. Kun sanotaan, että Suomen oikeus muodostuu laista ja muista oikeuslähteistä, puhutaan juuri tästä.
Toinen on subjektiivinen oikeus. Se on henkilölle oikeusjärjestyksen mukaan kuuluva valta. Esimerkiksi: minulla on oikeus vahingonkorvaukseen. Tässä oikeus on jonkun oma.
Kolmas on arkikielen merkitys: tuomioistuin. Asia menee oikeuteen. Tämä ei ole juridinen termi, mutta se on hyvä tunnistaa.
Ja muista vielä tämä: yhden henkilön oikeutta vastaa usein toisen velvollisuus. Oikeus ja velvollisuus ovat saman kolikon kaksi puolta. Tämä on oikeussuhteen perusrakenne.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä tarkoitetaan subjektiivisella oikeudella?

_VASTAUS:_ Subjektiivinen oikeus on henkilölle oikeusjärjestyksen mukaan kuuluva valta, esimerkiksi oikeus vahingonkorvaukseen. Se eroaa oikeusjärjestyksestä, joka on koko sääntökokonaisuus.


**Oikeusvaltio ja vallan kolmijako.**

Suomi on oikeusvaltio. Se tarkoittaa, että julkinen valta käytetään lain nojalla. Kukaan ei ole lain yläpuolella, ei edes eduskunnan enemmistö. Perustuslaki on kaiken yläpuolella.
Valta jaetaan kolmeen osaan, jotta se ei keskittyisi yhdelle taholle. Tämä on vallan kolmijako.
Lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle. Hallitusvalta eli toimeenpanovalta kuuluu tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille.
Muistisääntö: laki, hallitus, tuomio. Eduskunta säätää, hallitus panee täytäntöön, tuomioistuin ratkaisee.
Tuomioistuimen riippumattomuus on oikeusvaltion ydin. Tuomari ei saa ohjeita poliitikolta. Jos tämä kohta unohtuu, palaa tähän: kolmijako on vallan hajauttamista, ei vain hallinnon järjestelyä.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Kuka käyttää tuomiovaltaa Suomessa?

_VASTAUS:_ Riippumattomat tuomioistuimet. Lainsäädäntövalta on eduskunnalla ja hallitusvalta presidentillä ja valtioneuvostolla.


**Oikeuslähteet. Tämä on tentin varmin aihe.**

Oikeuslähde tarkoittaa sitä, mistä oikeusjärjestyksen sisältö löytyy. Suomen oikeudessa tärkein on laki.
Oikeuslähteet jaetaan kolmeen koriin. Ensimmäinen kori on vahvasti velvoittavat. Niitä on pakko noudattaa. Ne ovat laki, asetus ja viranomaismääräys.
Laki on eduskunnan säätämä. Asetus tulee valtioneuvostolta, ministeriöltä tai presidentiltä, ja se annetaan lain nojalla. Viranomaismääräys on esimerkiksi Ruokaviraston määräys, joka perustuu lain valtuutukseen.
Toinen kori on heikosti velvoittavat. Ne pitää ottaa huomioon, mutta ne eivät sido samalla tavalla. Niitä ovat lainvalmisteluaineisto, tuomioistuinratkaisut ja oikeustiede.
Lainvalmisteluaineisto eli esityöt kertoo, mitä lailla on haluttu. Tärkein on hallituksen esitys. Tuomioistuinratkaisuista tärkein on korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Oikeustiede on lainoppineiden tulkintaa siltä varalta, ettei muuta ole.
Kolmas kori on sallitut. Niitä saa käyttää. Niitä ovat maantapa eli vakiintunut käytäntö, kansainväliset sopimukset ja EU-oikeus sekä yleiset oikeusperiaatteet kuten kohtuus ja vilpittömän mielen suoja.
Muistisääntö on kolme kovaa, kolme pehmeää, loput vapaaehtoisia. Kovat: laki, asetus, viranomaismääräys. Pehmeät: esityöt, oikeuskäytäntö, oikeustiede.
Yksi tärkeä nyanssi. Laki ei pysty eikä aina edes halua säännellä kaikkea tyhjentävästi. Siksi maantavalla, ennakkopäätöksillä ja oikeustieteellä on käytännössä suuri merkitys. Lain sanamuoto on lähtökohta, ei aina lopputulos.
Ja ristiriidasta: EU-oikeus menee kansallisen lain edelle. Perustuslaki on kaiken yläpuolella. Asetus ei saa olla lain vastainen.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Luettele oikeuslähteet järjestyksessä ja kerro, mikä niistä on vahvin.

_VASTAUS:_ Vahvasti velvoittavat: laki, asetus ja viranomaismääräys. Heikosti velvoittavat: lainvalmisteluaineisto, tuomioistuinratkaisut ja oikeustiede. Sallitut: maantapa, EU-oikeus ja kansainväliset sopimukset sekä oikeusperiaatteet. Vahvin on laki.


**Tuomioistuimet. Kolme ryhmää.**

Yleiset tuomioistuimet käsittelevät riita- ja rikosasioita. Ensimmäinen aste on käräjäoikeus, toinen aste hovioikeus ja ylin on korkein oikeus. Korkein oikeus antaa ennakkopäätöksiä ohjatakseen lainkäyttöä, ja sinne tarvitaan valituslupa.
Yleiset hallintotuomioistuimet käsittelevät julkisen vallan ja yksityisen välisiä asioita. Ensimmäinen aste on hallinto-oikeus ja ylin on korkein hallinto-oikeus.
Erityistuomioistuimet ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus. Markkinaoikeus käsittelee muun muassa kilpailu- ja markkinaoikeudellisia asioita ja kuluttajansuoja-asioita. Työtuomioistuin tulkitsee työehtosopimuksia. Vakuutusoikeus käsittelee sosiaalivakuutusasioita.
Muistisääntö: käräjä, hovi, korkein. Hallinnossa hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Erityiset: markkina, työ, vakuutus. Kolme kirjainta, kolme tuomioistuinta.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mihin tuomioistuimeen mennään, jos riita koskee julkisen vallan päätöstä?

_VASTAUS:_ Hallinto-oikeuteen. Yleiset hallintotuomioistuimet käsittelevät julkisen vallan ja yksityisen välisiä asioita, ja ylin aste on korkein hallinto-oikeus.


**Laintulkinta. Kun sanamuoto ei ratkaise.**

Kun lain sanamuoto on epäselvä, käytetään tulkintamenetelmiä, usein yhdessä. Sanamuodon mukainen tulkinta kysyy, mitä sanoilla sanotaan. Systemaattinen tulkinta kysyy, miten säännös sopii muuhun lainsäädäntöön. Historiallinen tulkinta katsoo esitöistä, mitä on haluttu. Teleologinen tulkinta kysyy, mikä on lain tarkoitus ja mitä sillä suojataan.
Näiden lisäksi voidaan käyttää analogiaa eli soveltaa sääntöä samankaltaiseen tapaukseen varoen, ja supistavaa tai laajentavaa tulkintaa.
Tenttivastauksessa tämä kannattaa sanoa näin: säännöksen sanamuoto ei suoraan ratkaise asiaa, joten tulkinnassa on otettava huomioon lain tarkoitus ja oikeuskäytäntö. Se on pisteitä tuottava lause.

**Henkilöoikeus. Kolme käsitettä, jotka menevät sekaisin.**

Nyt siirrytään henkilöoikeuteen ja sivuihin kuusikymmentäkolme – kahdeksankymmentäneljä. Tässä osassa on kolme käsitettä, jotka menevät todella helposti sekaisin. Opettele ne nyt kunnolla.
Oikeussubjekti on taho, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia. Se voi olla luonnollinen henkilö eli ihminen, tai oikeushenkilö eli yhtiö, yhdistys tai säätiö.
Oikeuskelpoisuus vastaa kysymykseen: voiko tällä taholla ylipäätään olla oikeuksia ja velvollisuuksia? Se on passiivinen ominaisuus. Kaikilla luonnollisilla henkilöillä on se. Se alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Sikiöllä voi olla oikeuskelpoisuus tietyin edellytyksin jo ennen syntymää, esimerkiksi perintöoikeus, jos hän elää syntymän jälkeen.
Oikeustoimikelpoisuus eli toimintakelpoisuus vastaa kysymykseen: voiko tämä taho itse pätevästi tehdä oikeustoimia? Se on aktiivinen kyky. Se saavutetaan kahdeksantoista vuoden iässä, kun henkilöstä tulee täysivaltainen.
Muistisääntö: kelpoisuus kertoo, kykeneekö omistamaan. Toimintakelpoisuus kertoo, kykeneekö tekemään. Vastasyntynyt lapsi omistaa, mutta ei tee kauppaa.
Ja vielä kattokäsite: oikeudellinen toimintakyky. Se tarkoittaa toimintakelpoisuutta ja oikeudellista vastuunalaisuutta yhdessä.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä eroa on oikeuskelpoisuudella ja oikeustoimikelpoisuudella?

_VASTAUS:_ Oikeuskelpoisuus on passiivinen: taholla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia. Oikeustoimikelpoisuus on aktiivinen: taho voi itse pätevästi tehdä oikeustoimia, ja se saavutetaan kahdeksantoistavuotiaana.


**Alaikäisen oikeustoimet. Tentin klassikko.**

Vajaavaltainen on alle kahdeksantoistavuotias tai vajaavaltaiseksi julistettu. Vajaavaltaiseksi julistaminen on poikkeuksellista ja vaatii tuomioistuimen päätöksen. Nykyisin suositaan lievempää keinoa: edunvalvojan määräämistä.
Alaikäinen voi tehdä pätevän oikeustoimen, jos se on yhtä aikaa kaksi asiaa: olosuhteisiin nähden tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen.
Esimerkki. Seitsemänvuotias ostaa kolmen euron tarrapakkauksen. Se on ikään nähden tavanomainen ja vähäinen, joten kauppa on pätevä.
Sama lapsi haluaa ostaa tuhannen neljänsadan euron sähkörummut. Rummut voivat olla ikätasoon nähden tavanomainen harrastus, mutta hinta ei ole vähäinen. Siksi kauppa ei ole pätevä ilman huoltajan lupaa. Jos lapsi olisi ansainnut rahat omalla työllään ja olisi viisitoista, hän voisi ostaa ne itse.
Ansa on tässä: tavanomainen ei riitä yksin. Tarvitaan molemmat, tavanomainen ja vähäinen.
Ikärajat lyhyesti: viisitoista vuotta on työsopimus ja rikosvastuu. Kahdeksantoista on täysivaltaisuus, avioliitto ja testamentti.
Vastuunalaisuudesta vielä tärkeä ero. Siviilioikeudellisella vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa. Myös lapsi voi joutua korvaamaan vahingon, mutta korvausta sovitellaan iän ja kehitystason mukaan. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa viidestätoista vuodesta. Alle viisitoistavuotiasta ei syytetä eikä rangaista, vaan häneen voidaan kohdistaa lastensuojelutoimenpiteitä.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Milloin alaikäisen tekemä kauppa on pätevä?

_VASTAUS:_ Kun se on sekä olosuhteisiin nähden tavanomainen että merkitykseltään vähäinen. Molemmat ehdot tarvitaan. Muuten tarvitaan huoltajan suostumus.


**Edustus ja valtuutus.**

Edustus tarkoittaa, että joku toimii toisen puolesta niin, että oikeusvaikutukset syntyvät päämiehen nimiin.
Välittömässä eli suorassa edustuksessa päämies käy ilmi heti, ja sopimuspuoli on päämies. Esimerkiksi toimitusjohtaja on yrityksen välitön edustaja.
Välillisessä eli epäsuorassa edustuksessa edustaja itse on sopimuspuoli, ja oikeudet siirretään erikseen kolmannelle. Esimerkiksi komissionsaaja.
Kolmas rooli on välittäjä. Välittäjä saattaa osapuolet yhteen ja välittää tahdonilmaisuja, mutta ei tee sopimusta kenenkään puolesta. Jos välittäjälle annetaan valtuutus tehdä sopimus, hänestä tulee edustaja.
Edustajalla on huolellisuusvelvoite. Jos edustaja toimii velvollisuuksiensa vastaisesti ja aiheuttaa päämiehelle vahingon, hän on vahingonkorvausvelvollinen. Edustaja ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jonka päämies itse aiheuttaa sopimuskumppanilleen.
Valtuutuksen perussäännös on oikeustoimilain kymmenes pykälä. Kun valtuutettu tekee oikeustoimen valtuutuksen rajoissa valtuuttajan nimessä, oikeustoimi sitoo valtuuttajaa, ei valtuutettua.
Sitten ero, joka kysytään: kelpoisuus ja toimivalta. Kelpoisuuden ylitys tarkoittaa, ettei valtuutetulla ole lainkaan oikeutta tehdä sellaista oikeustointa. Silloin oikeustoimi ei sido.
Toimivallan ylitys tarkoittaa, että valtuutettu sai valtuutuksen mutta toimi ohjeiden vastaisesti. Oikeustoimilain yhdestoista pykälä sanoo: oikeustoimi ei sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutettu ylitti toimivaltansa. Jos kolmas oli vilpittömässä mielessä, oikeustoimi sitoo valtuuttajaa, ja valtuuttaja voi vaatia korvausta valtuutetulta.
Muistisääntö: kelpoisuus, ei saa lainkaan. Toimivalta, sai mutta ylitti ohjeen. Vilpitön kolmas voittaa.
Valtuutus lakkaa peruutuksella, ja tapa riippuu siitä, miten valtuutus on annettu. Erityinen tiedonanto peruutetaan ilmoituksella samalle henkilölle. Sanomalehdessä julkaistu peruutetaan samassa lehdessä. Asiakirjaan perustuva peruutetaan ottamalla asiakirja takaisin tai julistamalla se tehottomaksi.
Valtuuttajan kuolema ei lähtökohtaisesti lakkauta valtuutusta, ellei erityisistä syistä muuta johdu.
Prokura on kaupparekisteriin merkittävä laaja valtuutus edustaa elinkeinonharjoittajaa. Prokuran peruuttamisessa, kun se on ilmoitettu kaupparekisteriin, noudatetaan erityissäännöksiä.
Ja vielä yksi pykälä: jos joku esiintyy toisen valtuutettuna voimatta näyttää valtuutusta, eikä päämies hyväksy oikeustointa, hän on velvollinen korvaamaan kolmannelle aiheutuneen vahingon. Tämä on oikeustoimilain kahdeskymmenesviides pykälä.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Milloin valtuuttaja voi vedota siihen, että valtuutettu ylitti toimivaltansa?

_VASTAUS:_ Silloin, kun kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä. Jos kolmas oli vilpittömässä mielessä, oikeustoimi sitoo valtuuttajaa.


**Kertaus. Kolme asiaa tästä osasta.**

Ensimmäinen: oikeuslähteet kolmessa korissa. Kovat, pehmeät ja sallitut. Tentissä kysytään aina, mikä sitoo ja mikä ei.
Toinen: kelpoisuus ja toimintakelpoisuus. Omistaminen ja tekeminen. Alaikäisen kauppa vaatii kaksi ehtoa.
Kolmas: valtuutus. Oikeustoimilain kymmenes pykälä sitoo valtuuttajan, yhdestoista suojaa vilpitöntä kolmatta. Kelpoisuus, ei saa lainkaan. Toimivalta, ylitti ohjeen.
Seuraavassa osassa mennään sopimuksen syntyyn. Se on tentin suurin aihe. Jos tämä osa tuntui helpolta, hyvä. Jos ei, kuuntele tämä vielä kerran ennen seuraavaa.

**Osa kaksi. Sopimuksen syntyminen ja tulkinta.**

Nyt mennään tentin suurimpaan aiheeseen. Sopimusoikeus on noin kolmannes koko tentistä, ja tässä osassa opit sen ytimen: miten sopimus syntyy, milloin se ei synny, miten sitä tulkitaan ja mitä seuraa, kun jompikumpi rikkoo sen.
Muista sama tapa: kun kysyn, vastaa ääneen ennen kuin kuulet vastauksen.

**Sopimusvapaus ja sen rajat.**

Sopimusvapaus tarkoittaa, että osapuolet saavat vapaasti päättää, kenen kanssa he sopivat, mistä he sopivat ja millä ehdoilla. Se on markkinatalouden perusta, ja se on lähtökohta myös silloin, kun tentissä kysytään mitä tahansa sopimuksesta.
Sopimusvapautta rajoittavat pakottava lainsäädäntö ja erityisesti kuluttajansuoja. Kuluttajan asemaa ei saa heikentää. Toinen rajoitus on kohtuuttomien ehtojen kielto. Kolmas on kilpailulainsäädäntö, joka kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Neljäs on yleinen hyvä tapa ja kunnia. Ja viides on lojaliteettivelvollisuus eli velvollisuus ottaa huomioon sopimuskumppanin etu.
Sopimusvapauden parina kulkee toinen periaate: pacta sunt servanda. Sopimukset on pidettävä. Kun sopimus on tehty, osapuolet täyttävät sen. Laiminlyönti on sopimusrikkomus, josta seuraa seuraamuksia.
Tenttivastaus alkaa usein juuri näin: sopimusvapauden periaatteen mukaan osapuolet saavat vapaasti sopia ehdoista, mutta kuluttajakaupassa pakottava lainsäädäntö rajoittaa tätä.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä tarkoittaa pacta sunt servanda ja miten se liittyy sopimusvapauteen?

_VASTAUS:_ Se tarkoittaa, että sopimukset on pidettävä: osapuolet täyttävät sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Se täydentää sopimusvapautta: kun olet vapaasti sopinut, olet myös sidottu siihen.


**Sopimuksen syntyminen. Oikeustoimilain yhdeksän ensimmäistä pykälää.**

Sopimus syntyy tarjouksesta ja sitä vastaavasta hyväksyvästä vastauksesta. Tämä on koko sopimusoikeuden ydin, ja siitä kysytään lähes varmasti.
Ensimmäinen pykälä sanoo perusasian: tarjous ja hyväksyvä vastaus sitovat antajaansa. Sitovuus on lähtökohta.
Toinen pykälä: jos tarjouksessa on määräaika, vastauksen on saavuttava siinä ajassa. Ei riitä, että sen lähettää ajoissa. Sen pitää tulla perille.
Kolmas pykälä: suulliseen tarjoukseen on annettava vastaus heti, ellei aikaa ole varattu. Jos vastausta ei tule heti, tarjous katsotaan hylätyksi.
Neljäs pykälä: liian myöhään saapunut hyväksyvä vastaus katsotaan uudeksi tarjoukseksi, jonka vastauksen antaja on tehnyt.
Viides pykälä: hylätty tarjous on rauennut. Sitä ei voi enää hyväksyä, vaikka määräaika ei olisi kulunut umpeen.
Kuudes pykälä: vastaus, jossa tarjous sanotaan hyväksytyksi mutta jossa on lisäys, rajoitus tai ehto, katsotaan kieltäväksi vastaukseksi, johon liittyy uusi tarjous. Tämä on tentin tärkein yksittäinen pykälä.
Seitsemäs pykälä: peruutettu tarjous tai vastaus ei ole sitova, jos peruutus saapuu perille ennen kuin vastaanottaja on ottanut selon tarjouksesta tai samaan aikaan.
Kahdeksas pykälä: jos tarjouksen tekijä ei vaadi nimenomaista vastausta, vastaanottajan on kysyttäessä ilmoitettava, hyväksyykö hän tarjouksen. Jos hän ei ilmoita, tarjous raukeaa. Hiljaisuus ei siis sido.
Yhdeksäs pykälä koskee huutokauppaa: tehty tarjous sitoo, kunnes kauppa päättyy tai tulee korkeampi tarjous.
Muistisääntö tähän: yksi sitoo, kuusi muuttaa, neljä myöhästyy, viisi kuolee. Ykkönen on sitovuus. Kuutonen tekee muutetusta vastauksesta uuden tarjouksen. Nelonen tekee myöhässä tulleesta vastauksesta uuden tarjouksen. Viitonen tappaa hylätyn tarjouksen.

**Esimerkki, joka kannattaa muistaa.**

Yritys A tarjoaa tavaraa kymmenellä tuhannella eurolla, vastausaika seitsemän vuorokautta. Yritys B vastaa kuudentena päivänä: hyväksymme, mutta hinta on yhdeksäntuhattaviisisataa euroa.
Mitä tapahtuu? Kuudes pykälä: vastaus ei vastaa tarjousta, koska siinä on rajoitus. Se on siis kieltävä vastaus, johon liittyy uusi tarjous yhdeksästätuhannesta viidestäsadasta. Nyt A voi hyväksyä tai hylätä. Sopimusta ei vielä synny.
Tämä on klassinen tenttitilanne, ja vastauksen rakenne on aina sama: ensin tarjous, sitten vastaus, sitten kysymys siitä, vastaako vastaus tarjousta, ja lopuksi johtopäätös: syntyykö sopimus vai uusi tarjous.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Asiakas vastaa tarjoukseen: hyväksyn, jos toimitus tapahtuu ensi viikolla. Syntyykö sopimus?

_VASTAUS:_ Ei synny. Vastauksessa on ehto, joten se ei vastaa tarjousta. Kuudennen pykälän mukaan se on kieltävä vastaus, johon liittyy uusi tarjous. Alkuperäinen tarjoaja voi nyt hyväksyä tai hylätä sen.


**Sopimuksen muoto.**

Lähtökohta on vapaamuotoisuus. Suullinenkin sopimus on pätevä. Kirjallisuus ja sähköinen muoto ovat nykyisin rinnastettavissa kirjalliseen, jos tunnistaminen ja allekirjoitus täyttyvät.
Määrämuoto vaaditaan silloin, kun laki niin säätää. Kolme tärkeintä: kiinteistön kauppa vaatii kirjallisen kauppakirjan ja kaupanvahvistajan. Testamentti vaatii kirjallisen muodon ja kaksi esteetöntä todistajaa. Avioehto on kirjallinen ja rekisteröitävä.
Ansa: jos kiinteistön kaupan muoto puuttuu, kauppa on mitätön. Tämä on yksi niistä harvoista kohdista, joissa muoto ratkaisee kaiken.

**Sopimuksen tulkinta.**

Kun sopimusteksti on epäselvä, sitä tulkitaan. Järjestys on tämä.
Ensin sanamuoto: mitä teksti sanoo. Sitten sopimuksen kokonaisuus ja systematiikka: yhtä lausetta ei lueta irrallaan. Sitten olosuhteet ja tausta: neuvotteluaineisto, kirjeenvaihto ja alan tapa. Sitten sopimuksen tarkoitus: mitä osapuolet tavoittelivat.
Ja lopuksi epäselvyyssääntö: epäselvä ehto tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Kuluttajasopimuksissa se tulkitaan kuluttajan hyväksi.
Vakioehtojen ongelma on erilainen: ovatko ne ylipäätään tulleet osaksi sopimusta? Edellytyksenä on, että toinen osapuoli on saanut ne tietoonsa ennen sopimusta tai mahdollisuuden tutustua niihin, ja hyväksynyt ne. Yllättävät ja ankarat ehdot eivät tule osaksi sopimusta ilman nimenomaista huomiota.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Miten epäselvä ehto tulkitaan kuluttajasopimuksessa?

_VASTAUS:_ Kuluttajan hyväksi. Yleisesti epäselvä ehto tulkitaan sen laatijan vahingoksi, mutta kuluttajasuhteessa tulkinta tehdään aina kuluttajan hyväksi.


**Entä ennen sopimusta? Aiesopimus, esisopimus ja tukikirje.**

Aiesopimus eli letter of intent ei lähtökohtaisesti sido sopimukseen, mutta se voi sitoa neuvotteluvelvollisuuteen. Esisopimus sitoo: siinä sitoudutaan tekemään pääsopimus myöhemmin. Tukikirje on emoyhtiön ilmoitus tukea tytäryhtiötä, ja sen sitovuus vaihtelee sanamuodon mukaan.
Näitä kysytään yleensä muodossa: mikä näistä sitoo jo ennen varsinaista sopimusta? Vastaus: esisopimus sitoo, aiesopimus ei lähtökohtaisesti sido.

**Sopimusrikkomus ja seuraamukset.**

Sopimusrikkomus on joko viivästys tai virhe. Viivästys tarkoittaa, että suoritus on myöhässä. Virhe tarkoittaa, että suoritus ei vastaa sovittua.
Seuraamuksia voi vaatia tässä järjestyksessä: täytäntöönpano, hinnanalennus, vahingonkorvaus, purkaminen ja viivästyskorko.
Muistisääntö: tä, hi, va, pu, ko. Täytäntöönpano, hinnanalennus, vahinko, purku, korko.
Purkaminen on poikkeus: se vaatii olennaisen sopimusrikkomuksen. Pientä virhettä ei pureta, se hyvitetään hinnanalennuksella.
Vahingonkorvaus sopimussuhteessa perustuu sopimusrikkomukseen, ei tuottamukseen kuten sopimuksen ulkopuolinen vastuu. Korvataan välitön vahinko ja tietyin edellytyksin välillinen vahinko. Vastuuta rajoittavat ylivoimainen este eli force majeure, sovitut vastuunrajoitukset ja vahingonkärsijän myötävaikutus.
Yrittäjien välisissä kaupoissa vastuuta rajataan usein sopimuksella. Kuluttajakaupassa rajoitukset eivät pääsääntöisesti päde.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Missä järjestyksessä sopimusrikkomuksen seuraamuksia voi vaatia?

_VASTAUS:_ Täytäntöönpano, hinnanalennus, vahingonkorvaus, purkaminen ja viivästyskorko. Purkaminen edellyttää kuitenkin olennaista sopimusrikkomusta.


**Lisää syvyyttä. Verkkokauppa ja vakioehdot.**

Yksi käytännön tilanne, joka tentissä esiintyy usein: sopimus syntyy verkkokaupassa. Kun asiakas klikkaa tilaa, hän antaa hyväksyvän vastauksen verkkokaupan tarjoukseen. Mutta jos verkkokaupan ehdoissa on virhe hinnassa, esimerkiksi tuote on myynnissä nollahintaan, syntyykö sopimus?
Lähtökohta on, että tarjous sitoo. Jos hinta on selvästi virheellinen ja ostaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää virheestä, myyjä voi vedota erehdykseen. Kolmaskymmenestoinen pykälä: tahdonilmaisu, joka on erehdyksen johdosta saanut toisen sisällön, ei sido antajaansa, jos vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pätemättömyys ja sopimuksen synty kytkeytyvät toisiinsa. Sopimus voi syntyä, mutta olla pätemätön. Ne ovat eri kysymyksiä.
Vakioehdoista vielä yksi asia, joka kannattaa sanoa tentissä: ehto, joka on erityisen ankara ja yllättävä, ei tule osaksi sopimusta ilman, että siihen on erikseen kiinnitetty huomiota. Tämä on niin sanottu yllättävän ehdon sääntö. Ja jos vakioehto on kohtuuton, sitä voidaan sovitella kolmaskymmeneskuudennen pykälän nojalla.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Verkkokaupassa tuotteen hinnaksi on merkitty vahingossa nolla euroa. Syntyykö sopimus, kun asiakas tilaa?

_VASTAUS:_ Sopimus voi syntyä, koska tarjous ja vastaus ovat olemassa. Mutta myyjä voi vedota erehdykseen kolmannenkymmenennentoista toisen pykälän nojalla, jos ostaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää virheestä. Selvästi virheellinen hinta on tyypillinen esimerkki.


**Lisää syvyyttä. Sopimusneuvottelut ja lojaliteetti.**

Yksi kohta, joka nostaa arvosanaa: lojaliteettivelvollisuus. Sopimusneuvotteluissa osapuolen on otettava kohtuudella huomioon toisen etu. Suppeimmillaan se on kielto käyttää oikeuksia yksinomaan toisen vahingoittamiseen. Laajemmin se tarkoittaa velvollisuutta estää ja rajoittaa sopimuskumppanille aiheutuvia vahinkoja.
Tämä liittyy myös neuvotteluvaiheen vastuuseen: jos neuvottelut katkaistaan ilman hyväksyttävää syytä tilanteessa, jossa toinen on jo luottanut sopimuksen syntymiseen, voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Tätä kutsutaan joskus neuvotteluvastuuksi, ja se on hyvä mainita, jos tentissä kysytään aiesopimuksesta ja neuvotteluista.

**Kertaus. Kolme asiaa tästä osasta.**

Ensimmäinen: kuudes pykälä. Muutettu vastaus on kieltävä vastaus ja uusi tarjous. Tämä toistuu tentistä toiseen.
Toinen: sopimusvapaus on lähtökohta, mutta kuluttajansuoja, kohtuuttomien ehtojen kielto ja lojaliteetti rajaavat sitä.
Kolmas: tulkinta etenee sanamuodosta kokonaisuuteen, olosuhteisiin ja tarkoitukseen, ja epäselvä ehto tulkitaan laatijan vahingoksi.
Seuraavassa osassa mennään siihen, mikä tekee sopimuksesta pätemättömän, ja sen jälkeen erityiseen sopimusoikeuteen: kauppa, palvelu, luotto, kiinteistö ja vuokra.

**Osa kolme. Pätemättömyys ja erityinen sopimusoikeus.**

Tässä osassa on kaksi puoliskoa. Ensin se, milloin sopimus ei sido eli pätemättömyys ja sovittelu. Sitten erityinen sopimusoikeus: kauppa, palvelu, luotto, kiinteistö ja vuokra.

**Viisi pätemättömyysperustetta.**

Oikeustoimilain kolmas luku luettelee perusteet, joilla oikeustoimi ei sido. Tentissä kysytään: millä perusteilla oikeustoimi voi olla pätemätön? Vastaa aina pykälillä.
Kaksikymmeneskahdeksas pykälä on pakko. Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä tai pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta.
Kaksikymmenesyhdeksäs pykälä on lievempi pakko. Silloin pakottamiseen ei tarvita väkivaltaa, mutta vastapuolen on itse käytettävä pakkoa tai tiedettävä siitä.
Kolmaskymmenes pykälä on petollinen viettely. Jos vastapuoli on saanut oikeustoimen aikaan petollisella viettelyllä tai tiesi siitä, oikeustoimi ei sido vieteltyä. Esimerkki: myyjä kertoo auton ajomääräksi kahdeksankymmentätuhatta kilometriä, vaikka mittarissa on kaksisataaneljäkymmentätuhatta. Ostaja ei ole sidottu kauppaan.
Kolmaskymmenesensimmäinen pykälä on kiskonta. Siinä käytetään hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa, ja otetaan etu, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä itse antaa. Tunnusmerkit ovat siis kaksi: hyväksikäyttö ja ilmeinen epäsuhta.
Kolmaskymmenestoinen pykälä on erehdys. Jos tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun erehdyksen johdosta saanut toisen sisällön kuin oli tarkoitettu, se ei sido antajaansa, jos vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
Kolmaskymmeneskolmas pykälä on kunnianvastainen ja arvoton menettely. Oikeustointa ei saateta voimaan, jos olosuhteet ovat sellaiset, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota siihen. Tämä on ikään kuin viimeinen turvaverkko, jota käytetään, kun muu ei riitä.
Muistisääntö: pa, pe, ki, er, ku. Pakko, petos, kiskonta, erehdys, kunnianvastaisuus. Viisi perustetta ja yksi sovittelusäännös.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä kiskonta vaatii, jotta oikeustoimi ei sido?

_VASTAUS:_ Kaksi asiaa: että toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa käytetään hyväksi, ja että saatu etu on ilmeisessä epäsuhteessa vastikkeeseen.


**Kolmaskymmeneskuudes pykälä. Sovittelu.**

Tämä on tärkein yksittäinen pykälä koko pätemättömyysluvussa. Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se kokonaan huomioon ottamatta.
Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Ansa: kolmaskymmeneskuudes pykälä ei tee sopimuksesta pätemätöntä. Se sovittelee ehdon. Koko sopimus voi kaatua vain, jos sovittelu ei riitä.
Seuraukset kannattaa erottaa. Pätemätön oikeustoimi ei sido lainkaan, ja silloin syntyy palautusvelvollisuus: rahat ja tavara palautetaan. Soviteltu oikeustoimi sitoo muutettuna, ja vain se ehto kaatuu, muu sopimus jää voimaan.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä eroa on pätemättömällä ja sovitellulla oikeustoimella?

_VASTAUS:_ Pätemätön ei sido lainkaan, ja osapuolet palauttavat saamansa. Soviteltu sitoo muutettuna: vain kohtuuton ehto kaatuu tai sitä muutetaan, ja muu sopimus jää voimaan.


**Erityinen sopimusoikeus. Kuka suojaa ketä.**

Nyt siirrytään erityiseen sopimusoikeuteen. Tässä osassa tentti kysyy yleensä kaksi asiaa: mitä lakia sovelletaan ja onko se pakottava.
Tärkein ero on tämä. Yritysten välisessä irtaimen kaupassa sovelletaan kauppalakia, ja se on tahdonvaltainen: siitä saa sopia toisin. Kuluttajakaupassa sovelletaan kuluttajansuojalakia, ja se on pakottava kuluttajan hyväksi. Kuluttaja ei voi edes suostumuksellaan luopua lain suomasta suojasta.
Tämä yksi lause tuottaa usein pisteet: yritysten välillä tahdonvaltainen, kuluttajakaupassa pakottava.

**Irtaimen kauppa. Vaaranvastuu ja virhe.**

Vaaranvastuu kertoo, kuka kantaa riskin tavaran tuhoutumisesta kuljetuksen aikana. Lähtökohta: myyjä kantaa riskin siihen asti, kun tavara luovutetaan ostajalle. Noutokaupassa riski siirtyy, kun tavara asetetaan ostajan saataville. Kuljetuskaupassa riski voi siirtyä jo luovutettaessa rahdinkuljettajalle, ja se riippuu sovitusta toimitusehdosta.
Virhe tarkoittaa, että tavara ei vastaa sitä, mitä voidaan pitää sovittuna: laatu, kunto, määrä, pakkaus tai tiedot. Ostajan on ilmoitettava virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa havaitsemisesta. Tämä on reklamaatio.
Kuluttajakaupassa kaksi kuukautta katsotaan kohtuulliseksi reklamaatioajaksi, ja virhevastuu kestää kaksi vuotta. Yritysten välisessä kaupassa reklamaatioaika arvioidaan tapauskohtaisesti.
Seuraamukset ovat samat kuin yleisessä sopimusoikeudessa: hinnanalennus, purku olennaisesta virheestä, vahingonkorvaus ja täytäntöönpano. Kuluttajariitalautakunta antaa suosituksia, ei sitovia tuomioita.
Ansa: sellaisena kuin se on -ehto. Ostaja hyväksyy tavaran virheineen, mutta ei silloin, jos myyjä on salannut virheen tai toiminut vilpillisesti.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Ostaja huomaa virheen kuukauden kuluttua kuluttajakaupassa. Onko hän reklamoinut ajoissa?

_VASTAUS:_ Kyllä. Kuluttajakaupassa kahden kuukauden katsotaan olevan kohtuullinen reklamaatioaika, ja virhevastuu kestää kaksi vuotta. Kuukausi on siis selvästi ajoissa.


**Palvelu ja luotto.**

Kuluttajapalvelusopimusta sääntelee kuluttajansuojalaki, ja se on pakottava. Palvelu tehdään kuluttajalle, esimerkiksi remontti, siivous tai korjaus. Virhe syntyy, jos palvelu ei vastaa sovittua tai ammattitaitoista tasoa. Myös tiedonantovirhe ja viivästys ovat virheitä. Jos hintaa ei ole sovittu, maksetaan kohtuullinen hinta.
Kuluttajaluottoa sääntelee kuluttajansuojalain seitsemäs luku. Ennen sopimusta on annettava tiedot muun muassa todellisesta vuosikorosta ja luoton määrästä. Kuluttajalla on neljäntoista päivän peruuttamisoikeus.

**Kiinteistön kauppa. Muoto ratkaisee.**

Kiinteistön kauppa ei ole irtaimen kauppaa, joten kauppalaki ei sovellu. Sitä sääntelee maakaari.
Muoto on pakollinen: kauppakirja on kirjallinen, ja kaupanvahvistaja vahvistaa kaupan. Jos muoto puuttuu, kauppa on mitätön. Tämä on tentin suosikkiansa.
Virheitä ovat vallintavirhe, eli myyjä ei omista tai ei saa pätevää oikeutta, laatuvirhe, tiedonantovirhe ja rasitusvirheet. Ostajan on tarkastettava kiinteistö ja reklamoitava kohtuullisessa ajassa. Seuraamuksia ovat hinnanalennus, vahingonkorvaus ja vakavassa tapauksessa purku.

**Vuokra. Purku ja irtisanominen.**

Asuinhuoneiston vuokrausta sääntelee asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki. Vuokrasopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.
Vuokranantajan velvollisuus on luovuttaa sovittu huoneisto, tehdä korjaukset eikä häiritä käyttöä. Vuokralaisen velvollisuus on hoitaa huoneistoa huolellisesti, ja hän vastaa aiheuttamastaan vahingosta, myös niiden vahingosta, jotka hän on päästänyt huoneistoon.
Ero, joka pitää muistaa: irtisanominen on normaali lopettamistapa, johon ei tarvita erityistä syytä. Purkaminen vaatii laissa mainitun purkuperusteen, esimerkiksi vuokrien laiminlyönnin tai häirinnän. Vuokralainen saa purkaa vuokrasopimuksen muun muassa silloin, jos huoneisto on terveydelle vaarallinen.
Vuokraoikeuden siirtoon eli alivuokraukseen tarvitaan pääsäännön mukaan vuokranantajan lupa.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä eroa on vuokrasopimuksen irtisanomisella ja purkamisella?

_VASTAUS:_ Irtisanominen on normaali lopettamiskeino eikä vaadi erityistä syytä. Purkaminen vaatii laissa säädetyn purkuperusteen, kuten vuokrien laiminlyönnin tai häirinnän, ja se lopettaa sopimuksen heti.


**Lisää syvyyttä. Kaupan virheet ja seuraamukset tarkemmin.**

Palataan hetkeksi irtaimen kauppaan, koska siitä kysytään paljon. Virheen seuraamukset kannattaa osata järjestyksessä ja perustella.
Hinnanalennus lasketaan virheen suhteessa: tavaran arvo virheellisenä verrattuna siihen, mitä sen olisi pitänyt olla. Käytännössä hinnanalennus on se osuus kauppahinnasta, joka vastaa arvon alenemista.
Purku edellyttää, että virhe on olennainen. Arvioinnissa otetaan huomioon virheen laatu ja laajuus, tavaran käyttötarkoitus ja se, onko ostajalla kohtuullista mahdollisuutta hyödyntää tavaraa. Pieni kosmeettinen virhe ei oikeuta purkuun.
Vahingonkorvaus kattaa välittömän vahingon, kuten kuljetus- ja asennuskulut. Välillinen vahinko, kuten tuotannon keskeytyksestä johtuva menetys, korvataan vain, jos myyjä on ollut huolimaton. Tämä jako on tentissä tärkeä.
Ja muista: ostajan on reklamoitava kohtuullisessa ajassa. Jos hän jättää reklamoimatta, hän voi menettää oikeutensa vedota virheeseen. Reklamaatio ei tarvitse olla muodollinen, mutta sen pitää olla selvästi havaittavissa.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Milloin ostaja voi purkaa kaupan virheen perusteella?

_VASTAUS:_ Vain silloin, kun virhe on olennainen. Silloin otetaan huomioon virheen laatu ja laajuus, tavaran käyttötarkoitus ja ostajan mahdollisuus hyödyntää tavaraa. Pienestä virheestä seuraa hinnanalennus.


**Lisää syvyyttä. Vuokra ja kiinteistö käytännössä.**

Vuokrasopimuksessa on kolme kohtaa, jotka tentissä toistuvat. Ensimmäinen: vuokran tarkistus. Jos vuokraa korotetaan indeksiehdon perusteella, korotus lasketaan sovitusta indeksistä. Kohtuuton korotus voidaan sovitella.
Toinen: vahingot. Vuokralainen vastaa huoneistossa aiheutetuista vahingoista, myös niiden henkilöiden osalta, jotka hän on päästänyt huoneistoon. Tämä on vastuun laajennus, joka yllättää monet.
Kolmas: siirto. Vuokraoikeuden siirtäminen eli alivuokraus vaatii pääsäännön mukaan vuokranantajan luvan. Ilman lupaa siirto voi johtaa purkuperusteeseen.
Kiinteistökaupassa tärkein yksittäinen asia on muoto. Kauppakirja on kirjallinen ja kaupanvahvistaja vahvistaa sen. Virheistä yleisin on tiedonantovirhe: myyjä on antanut virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon esimerkiksi kunnosta, kaavoituksesta tai rasituksista. Silloin ostajalla on oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen, ja vakavassa tapauksessa purkuun.
Ja muista ostajan selonottovelvollisuus: ostajan on tarkastettava kiinteistö ja selvitettävä sen olosuhteet. Siksi ostaja ei voi vedota virheeseen, jonka hänen olisi pitänyt havaita.

**Kertaus. Kolme asiaa tästä osasta.**

Ensimmäinen: viisi pätemättömyysperustetta ja sovittelu. Pa, pe, ki, er, ku, plus kolmaskymmeneskuudes pykälä.
Toinen: kauppalaki on tahdonvaltainen yritysten välillä, kuluttajansuojalaki on pakottava. Kiinteistön kauppa vaatii muodon ja kaupanvahvistajan.
Kolmas: purku vaatii aina olennaisen virheen tai laissa säädetyn perusteen. Pienestä virheestä seuraa hinnanalennus.
Seuraavassa osassa mennään yritystoimintaan ja yhtiömuotoihin. Se on tentin toiseksi suurin aihe, ja siinä on paljon muistettavaa. Jakso on tavallista pidempi, joten pidä tauko ennen sitä.

**Osa neljä. Yritystoiminta ja yhtiömuodot.**

Tämä on tentin toiseksi suurin aihe ja samalla se, josta kysytään eniten käytännön kysymyksiä. Kuuntele tämä rauhassa, ja pidä tauko, jos alkaa väsyttää. Tässä on paljon lukuja, joten toistan tärkeimmät.

**Elinkeinonvapaus. Kolme lajia.**

Elinkeinonvapaus tarkoittaa oikeutta harjoittaa haluamaansa laillista elinkeinoa. Se on Suomessa perustuslaillinen oikeus.
Elinkeinoja on kolmenlaisia. Ensimmäinen on vapaa elinkeino: siihen ei tarvita ilmoitusta eikä lupaa. Esimerkiksi monet palvelut ja käsityö.
Toinen on ilmoitusvelvollinen elinkeino: siitä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin tai viranomaiselle. Esimerkiksi ravintola tai rakennusliike.
Kolmas on ohjesääntöinen elinkeino: siihen tarvitaan lupa viranomaiselta. Esimerkiksi alkoholilupa, pankkitoiminta tai vartiointiliike.
Muistisääntö: vapaa, ilmoitus, lupa. Aina kun tentissä kysytään, tarvitaanko lupaa, vastaa tällä asteikolla.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Tarvitseeko kahvilan pitäminen ilmoituksen, luvan vai ei mitään?

_VASTAUS:_ Ilmoituksen. Ravintolatoiminta on ilmoitusvelvollinen elinkeino, ja ilmoitus tehdään viranomaiselle. Alkoholin anniskelu vaatisi lisäksi erillisen luvan.


**Kaupparekisteri.**

Kaupparekisteri on Patentti- ja rekisterihallituksen pitämä julkinen rekisteri elinkeinonharjoittajista. Kun yritys aloittaa, tehdään perusilmoitus. Siihen merkitään toiminimi ja yritysmuoto, kotipaikka, toimiala, vastuunalaiset henkilöt ja osakeyhtiössä osakepääoma. Muutoksista tehdään muutosilmoitus.
Miksi rekisteri on tärkeä? Se on julkisen luotettavuuden perusta. Kolmas henkilö voi luottaa siihen, mitä rekisterissä lukee. Siksi esimerkiksi prokuran peruuttaminen pitää ilmoittaa rekisteriin.
Tentissä toistuva luku: yhtiön perustaminen on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamis- tai yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta. Muuten perustaminen raukeaa.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä tapahtuu, jos yhtiötä ei ilmoiteta kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa?

_VASTAUS:_ Perustaminen raukeaa. Yhtiötä ei synny, ja perustaminen on aloitettava uudelleen.


**Toiminimi.**

Toiminimi on nimi, jolla elinkeinonharjoittaja toimii. Sen muodostamisessa on kolme vaatimusta: sen on oltava erottuva, se ei saa olla harhaanjohtava eikä se saa loukata toisen oikeutta. Lisäksi osakeyhtiön toiminimessä on oltava sana osakeyhtiö tai lyhenne oy, avoimessa yhtiössä avoin yhtiö tai ay, ja kommandiittiyhtiössä kommandiittiyhtiö tai ky.
Toiminimen suojamuotoja on useita. Aputoiminimi on sivutoiminnan nimi, ja se rekisteröidään erikseen. Toissijainen tunnus on vieraskielinen tai muu rinnakkainen nimi. Rinnakkaistoiminimi on sama nimi toisella toimialalla.
Yksinoikeus toiminimeen syntyy joko rekisteröinnillä, joka on vahvin, tai vakiinnuttamisella eli vakiintuneella käytöllä markkinoilla.

**Yritysmuodon valinta.**

Valintaan vaikuttavat liiketoiminnan laajuus ja kasvusuunnitelmat, perustajien lukumäärä, päätöksenteko, alkupääoman tarve, riskit ja vastuu, verotus, hallinnon raskaus ja omistuspohjan muutosten helppous.
Nyrkkisääntö: yksinkertaisemman voi aina vaihtaa monimutkaisempaan. Moni aloittaa toiminimellä ja muuttaa osakeyhtiöksi, kun toiminta kasvaa.

**Yksityisliike eli toiminimi-yrittäjä.**

Yksityisliikkeessä on yksi perustaja, tai aviopuolisot. Pääomavaatimusta ei ole, hallinto on kevyt eikä pakollisia kokouksia ole. Yrittäjä tekee kaikki päätökset.
Tärkein asia: yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti kaikista veloista ja velvoitteista, koko omaisuudellaan. Se on helppo ja halpa perustaa, mutta riski on aina yrittäjän henkilökohtainen riski.
Verotuksessa toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen. Tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona.

**Avoin yhtiö.**

Henkilöyhtiöitä ovat avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Molempiin tarvitaan vähintään kaksi henkilöä.
Avoimessa yhtiössä tehdään yhtiösopimus, jonka kaikki yhtiömiehet allekirjoittavat. Perustaminen on rekisteröitävä kolmen kuukauden kuluessa, muuten perustaminen raukeaa. Ennen rekisteröintiä yhtiötä ei ole syntynyt, ja yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti.
Yhtiömiesten keskinäiset suhteet määräytyvät yhtiösopimuksen ja lain mukaan. Päätökset tehdään lähtökohtaisesti yksimielisesti, ellei toisin sovita. Voitonjako sovitaan yhtiösopimuksessa.
Vastuu on tärkein: kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Yksi yhtiömies voi siis joutua maksamaan koko velan.
Avoin yhtiö vaatii erittäin suurta luottamusta. Siksi se sopii perheyritykselle, ei puolitutun kanssa.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Miten avoimen yhtiön vastuu jakautuu?

_VASTAUS:_ Kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti, eli velkoja voi vaatia koko summaa keneltä tahansa yhtiömieheltä.


**Kommandiittiyhtiö.**

Kommandiittiyhtiö eroaa avoimesta yhtiöstä siinä, että siinä on kahdenlaisia yhtiömiehiä. Vastuunalainen yhtiömies vastaa henkilökohtaisesti ja rajoittamattomasti, kuten avoimessa yhtiössä. Äänetön yhtiömies vastaa vain panoksensa määrään asti.
Vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön. Äänetön yhtiömies ei yleensä osallistu toimintaan, eikä voi ottaa vastaan haastetta yhtiölle eikä edustaa yhtiötä. Hän voi kuitenkin toimia toimitusjohtajana, jos hänet siihen erikseen valitaan.
Muistisääntö: avoin yhtiö on aina yhdessä vastuussa. Kommandiittiyhtiössä äänetön kuittaa vain panoksellaan.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Miksi kommandiittiyhtiöön otetaan äänetön yhtiömies?

_VASTAUS:_ Jotta yhtiöön saadaan pääomaa sijoittajalta, joka ei halua henkilökohtaista vastuuta. Äänettömän vastuu rajoittuu hänen panokseensa.


**Osakeyhtiö. Perustaminen.**

Osakeyhtiö on tärkein ja suosituin yhtiömuoto. Suomessa oli vuoden kaksituhattakaksikymmentäkuusi alussa noin kolmesataakymmenentuhatta osakeyhtiötä.
Osakeyhtiön perustaminen etenee näin. Ensin perustamissopimus, joka on päivättävä ja jonka kaikki perustamisvaiheen osakkeenomistajat allekirjoittavat. Sitten yhtiöjärjestys, joka sisältää toiminimen, kotipaikan, toimialan ja osakkeet. Sitten perustamisilmoitus kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa, muuten perustaminen raukeaa. Yhtiö syntyy rekisteröinnillä.
Osakepääoma voi olla nolla euroa. Minimipääomavaatimus poistui. Julkisessa osakeyhtiössä eli oyj:ssä vähimmäisosakepääoma on kahdeksankymmentätuhatta euroa.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Paljonko osakepääomaa tarvitaan yksityisen osakeyhtiön perustamiseen?

_VASTAUS:_ Ei mitään. Osakepääoma voi olla nolla euroa. Julkinen osakeyhtiö tarvitsee kahdeksankymmentätuhatta euroa.


**Osake ja osakkeenomistajan oikeudet.**

Osake on arvopaperi, joka tuottaa omistajalleen viisi oikeutta. Oikeus voittoon eli osinkoon. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää. Oikeus merkitä uusia osakkeita osakeannissa. Oikeus yhtiön varoihin yhtiön purkautuessa. Ja oikeus luovuttaa osake eteenpäin.
Osakassopimus on osakkeenomistajien välinen sopimus, joka ei sido yhtiötä. Siinä voidaan sopia esimerkiksi äänestysohjeista ja lunastusvelvollisuuksista.
Yhtiöjärjestyksessä voi olla lunastuslauseke, joka antaa yhtiölle tai muille osakkeenomistajille oikeuden lunastaa osake sen siirtyessä. Suostumuslauseke taas tarkoittaa, että osakkeen luovuttaminen vaatii yhtiön suostumuksen. Nämä kaksi menevät helposti sekaisin, joten opettele ero: lunastus antaa oikeuden ostaa, suostumus vaatii luvan myydä.
Jos yksi omistaa yli yhdeksänkymmentä prosenttia, hän voi lunastaa vähemmistöosakkeet.

**Hallinto. Kolme kerrosta.**

Yhtiökokous on ylin päättävä elin. Se päättää tilinpäätöksestä, voitonjaosta, hallituksen valinnasta ja vastuuvapaudesta. Päätökset tehdään enemmistöllä, mutta tietyt asiat vaativat kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muutos ja suunnattu osakeanti.
Hallitus johtaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja vastaa siitä, että kirjanpito ja hallinto on järjestetty. Hallitus on pakollinen.
Toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden mukaan. Se on valinnainen.
Lisäksi voidaan valita hallintoneuvosto, joka on harvinainen, ja tilintarkastaja, joka on pakollinen isoissa yhtiöissä.
Yhtiötä edustaa hallitus kollektiivisesti, ja hallitus voi valtuuttaa toimitusjohtajan tai muun henkilön edustamaan. Nimenkirjoitusoikeus merkitään kaupparekisteriin.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Kuka edustaa osakeyhtiötä ja mitä nimenkirjoitusoikeus tarkoittaa?

_VASTAUS:_ Yhtiötä edustaa lähtökohtaisesti hallitus kollektiivisesti, ja hallitus voi valtuuttaa toimitusjohtajan tai muun henkilön edustamaan. Nimenkirjoitusoikeus tarkoittaa oikeutta kirjoittaa yhtiön nimi sitovasti, ja se merkitään kaupparekisteriin.


**Vastuu osakeyhtiössä.**

Osakkeenomistaja ei vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Tämä on koko osakeyhtiön idea.
Poikkeus: jos osakkeenomistaja on antanut takauksen tai henkilökohtaisen vakuuden, hän vastaa siltä osin. Pieniltä yhtiöiltä rahoituslaitokset vaativat usein juuri tätä.
Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen yhtiötä ja kolmatta kohtaan, jos he ovat rikkoneet velvollisuuksiaan. Tätä varten on vahingonkorvauskanne. Vähemmistöosakkeenomistaja voi vaatia erityisen tarkastuksen, jos epäilee väärinkäytöstä.

**Talous ja varojenjako.**

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, rahastoista ja edellisten tilikausien voitosta. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto eli svop on vapaaehtoinen ja jaettavissa helpommin.
Varojenjako on sallittua vain jakokelpoisesta omaisuudesta ja maksukykytestin jälkeen. Osinko on tavallisin muoto. Osakeanti tarkoittaa uusien osakkeiden liikkeeseenlaskua rahoituksen hankkimiseksi, ja se voi olla suunnattu, jolloin poiketaan osakkeenomistajien etuoikeudesta. Pääomalaina on erityinen laina, joka luetaan tietyin edellytyksin omiin varoihin.

**Osuuskunta ja verotus.**

Osuuskunnassa jäsenet omistavat osuuksia, eivät osakkeita. Päätösvalta perustuu jäsenyyteen, ei pääomaan: yksi jäsen, yksi ääni. Jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön veloista, ellei säännöissä toisin määrätä.
Verotus lyhyesti. Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen, joten tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat laskentayksikköjä: yhtiö ei maksa veroa, vaan tulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi. Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen ja maksaa yhteisöveroa. Osakkeenomistaja maksaa veroa osingosta erikseen.
Ja muista: kevytyrittäjyys ei ole yhtiömuoto. Se on itsensä työllistämisen muoto, jossa laskutuspalveluyritys hoitaa laskutuksen ja veroilmoitukset.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Miten henkilöyhtiötä verotetaan verrattuna osakeyhtiöön?

_VASTAUS:_ Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat laskentayksikköjä: yhtiö ei maksa veroa, vaan tulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi. Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen ja maksaa yhteisöveroa.


**Kertaus. Neljä asiaa tästä osasta.**

Ensimmäinen: kolme kuukautta. Perustaminen on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa, muuten se raukeaa.
Toinen: vastuu. Yksityisliikkeessä yrittäjä vastaa kaikesta. Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet vastaavat yhteisvastuullisesti. Kommandiittiyhtiössä äänetön vastaa vain panoksellaan. Osakeyhtiössä osakkeenomistaja ei vastaa.
Kolmas: hallinto. Yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Tietyt päätökset vaativat kaksi kolmasosaa.
Neljäs: verotus. Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen, henkilöyhtiöt ovat laskentayksikköjä, osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen.
Seuraavassa osassa mennään vahingonkorvausoikeuteen, käydään lait pikatärppeinä läpi ja tehdään viimeisen illan kertaus.

**Osa viisi. Vahingonkorvaus, lait ja viimeisen illan kertaus.**


**Vahingonkorvaus. Neljä porttia.**

Vahingonkorvausoikeus on lyhyt luku, mutta erittäin kysytty, koska se yhdistyy sekä sopimuksiin että yhtiöiden vastuuseen. Ajattele sitä neljänä porttina, jotka kaikkien pitää aueta. Jos yksikin jää kiinni, korvausta ei tule.
Ensimmäinen portti on vahinko. Sen pitää olla konkreettinen menetys, ei pelkkä pelko tai harmitus.
Toinen portti on syy-yhteys. Vahingon pitää aiheutua juuri siitä teosta, josta on kyse.
Kolmas portti on vastuuperuste. Sen pitää olla olemassa: tuottamus, ankara vastuu tai sopimusrikkomus.
Neljäs portti on korvattavuus. Vahingon pitää kuulua niihin vahinkoihin, jotka vahingonkorvauslaki korvaa.
Muistisääntö: va, sy, va, ko. Vahinko, syy-yhteys, vastuuperuste, korvattavuus. Näyttötaakka on lähtökohtaisesti vahingonkärsijällä.

**Kolme vastuuperustetta.**

Tuottamusvastuu on pääsääntö. Siinä kysytään: oliko tekijä huolimaton? Huolimattomuutta arvioidaan objektiivisesti: mitä kohtuullisen huolellinen toimija olisi vastaavassa tilanteessa tehnyt. Huomioon otetaan toiminnan vaarallisuus, vahingon todennäköisyys ja vakavuus, mahdollisuus estää vahinko kohtuullisin kustannuksin ja toimijan ammattitaito. Ammattilaiselta vaaditaan enemmän kuin maallikolta.
Ankara vastuu ei vaadi tuottamusta. Riittää, että vahinko on aiheutunut toiminnasta. Mutta ankara vastuu on aina poikkeus, ja se perustuu lakiin. Tyypillisiä aloja ovat tuotevastuu, eläimen pitäjän vastuu, liikennevahingot, ympäristövahingot ja ydinvoima.
Sopimusvastuu eli kontrollivastuu perustuu sopimusrikkomukseen. Siinä ei tarvita erillistä tuottamusta.
Muistisääntö: tuot, ank, sopi. Tuottamus kysyy huolimattomuutta, ankara vastuu perustuu lakiin, sopimusvastuu rikkomukseen.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä kolmea vastuuperustetta on ja mitä kussakin vaaditaan?

_VASTAUS:_ Tuottamusvastuu vaatii huolimattomuuden. Ankara vastuu ei vaadi tuottamusta, mutta se perustuu aina lakiin. Sopimusvastuu vaatii sopimusrikkomuksen.


**Vastuun kohdentaminen.**

Isännänvastuu on tärkeä. Työnantaja vastaa työntekijänsä työssä aiheuttamasta vahingosta. Perustelu on kaksinkertainen: työnantaja hyötyy toiminnasta ja voi ohjata sitä, ja on maksukykyisempi. Työntekijä itse vastaa vain omasta huolimattomuudestaan, ei ankarasti.
Lapsen vastuu: lapsi vastaa, jos hän on riittävän kehittynyt ymmärtämään teon merkityksen. Ratkaisevaa ei ole ikävuosi vaan ymmärrys. Korvausta voidaan sovitella ottaen huomioon lapsen ikä, kehitystaso, vahingon suuruus ja kärsijän mahdollisuudet korvata vahinko itse.
Myötävaikutus: jos vahingonkärsijä itse myötävaikutti vahinkoon, korvausta voidaan alentaa. Esimerkiksi jalankulkija ylittää tien punaisilla.
Sovittelu: korvausta voidaan sovitella, jos täysi korvaus olisi kohtuutonta. Huomioon otetaan aiheuttajan taloudellinen asema, vahingon suuruus ja laatu sekä olosuhteet.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Kuka maksaa, kun työntekijä kolhaisee asiakkaan auton työaikana?

_VASTAUS:_ Työnantaja isännänvastuun perusteella. Työntekijä vastaa itse vain siltä osin kuin vahinko aiheutui hänen huolimattomuudestaan, ja työnantaja voi vaatia häneltä korvausta takautuvasti.


**Korvattavat vahingot.**

Vahinkolajit ovat henkilövahinko, esinevahinko, taloudellinen vahinko ja kärsimys. Henkilövahingossa korvataan hoitokulut, ansionmenetys sekä kipu ja kärsimys. Esinevahingossa omaisuuden vahingoittuminen. Taloudellinen vahinko on puhdas varallisuusvahinko ilman esine- tai henkilövahinkoa. Kärsimys on henkilöön kohdistuva loukkaus, esimerkiksi kunnianloukkaus.
Välitön vahinko on suora seuraus. Välillinen vahinko on seurannaisvahinko, esimerkiksi tuotannon seisokki, ja se korvataan rajoitetummin.

**Lait pikatärppeinä. Oikeustoimilaki.**

Käydään lait läpi niin, että osaat sanoa jokaisesta pykälästä yhden lauseen.
Ensimmäinen pykälä: tarjous ja vastaus sitovat. Kuudes: muutettu vastaus on kieltävä vastaus ja uusi tarjous. Seitsemäs: peruutus estää sitovuuden, jos se saapuu ajoissa. Kymmenes: valtuutettu sitoo valtuuttajan, kun hän toimii valtuutuksen rajoissa. Yhdestoista: toimivallan ylitys ei sido valtuuttajaa, jos kolmas tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää. Kahdeskymmenesviides: ilman valtuutusta esiintyvä korvaa vahingon.
Kaksikymmeneskahdeksas ja kaksikymmenesyhdeksäs: pakko. Kolmaskymmenes: petollinen viettely. Kolmaskymmenesensimmäinen: kiskonta. Kolmaskymmenestoinen: erehdys. Kolmaskymmeneskolmas: kunnianvastainen ja arvoton menettely. Kolmaskymmeneskuudes: kohtuuttoman ehdon sovittelu.

**Kuluttajansuojalain toinen luku.**

Toinen luku on nimeltään markkinointi ja menettelyt asiakassuhteessa. Ensimmäinen pykälä on yleissäännös: hyvän tavan vastainen markkinointi ja sopimaton menettely on kielletty.
Neljäs pykälä: markkinoinnin tunnistettavuus. Mainoksen on käytävä ilmi mainokseksi, eli piilomainonta on kielletty. Kuudes: kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Seitsemäs: olennaisten tietojen antamatta jättäminen on myös sopimatonta. Yhdeksäs: aggressiiviset menettelyt kielletty.
Kymmenes a: oletusvalinnat eivät saa johtaa maksuun. Yhdestoista: hinnanalennusilmoituksissa alennus on ilmoitettava suhteessa alimpaan hintaan kolmenkymmenen päivän aikana. Se on tentin suosikkiluku.
Valvonta: kuluttaja-asiamies valvoo ja markkinaoikeus ratkaisee. Seuraamuksia ovat kielto, uhkasakko, seuraamusmaksu ja määräys oikaisuun.
Ansa: toinen luku ei sääntele sopimuksen pätevyyttä, vaan markkinointia ja menettelyä. Sopimuksen kohtuuttomuus on kolmannessa luvussa ja sovittelu neljännessä.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä kuluttajansuojalain toisen luvun yhdestoista pykälä vaatii alennusilmoitukselta?

_VASTAUS:_ Alennus on ilmoitettava suhteessa alimpaan hintaan, jolla tuotetta on myyty kolmenkymmenen päivän aikana ennen alennusta.


**Lisää syvyyttä. Tuottamus ja vastuun rajat.**

Tuottamuksen arviointi ansaitsee vielä kaksi esimerkkiä, koska tentissä se pitää osata perustella, ei vain todeta.
Ensimmäinen: rakennustyömaalla putoaa tiili katolle pysäköidylle autolle. Ratkaisevaa ei ole se, että vahinko tapahtui, vaan se, oliko työmaa suojattu ja oliko työnjohto huolehtinut varoituksista. Jos suojaus oli asianmukainen ja vahinko johtui täysin ulkopuolisen henkilön toiminnasta, tuottamusta ei ole.
Toinen: yrityksen kirjanpitäjä jättää ilmoituksen tekemättä ja yritykselle määrätään myöhästymismaksu. Ammattilaiselta vaaditaan ammattitaitoa, joten huolimattomuus on helpompi näyttää toteen kuin maallikon kohdalla.
Vastuun rajoituksista vielä kolme. Ylivoimainen este eli force majeure vapauttaa vastuusta, jos este oli ennalta arvaamaton ja sen seurauksia ei voitu kohtuudella välttää. Sovittu vastuunrajoitus toimii sopimussuhteessa, mutta ei yleensä kuluttajakaupassa. Ja myötävaikutus alentaa korvausta, kuten aiemmin todettiin.
Vakuutukset kannattaa mainita, jos kysytään, miten vahinko käytännössä katetaan. Vastuuvakuutus kattaa yrityksen aiheuttamat vahingot. Lakisääteisiä vakuutuksia ovat liikenne-, tapaturma- ja potilasvakuutus. Vakuutusyhtiö voi vaatia korvausta takautuvasti vahingon aiheuttajalta, ja tätä kutsutaan regressioikeudeksi.

_KYSYMYS:_ Kysymys. Mitä tarkoittaa force majeure ja miten se vaikuttaa vastuuseen?

_VASTAUS:_ Se on ylivoimainen este, jota ei voitu ennakoida ja jonka seurauksia ei voitu kohtuudella välttää. Se vapauttaa vastuusta siltä osin kuin este esti suorituksen.


**Viimeisen illan kertaus. Kymmenen asiaa.**

Yksi. Oikeuslähteet kolmessa korissa: kovat, pehmeät, sallitut.
Kaksi. Kelpoisuus on omistamista, toimintakelpoisuus tekemistä. Alaikäisen kauppa vaatii tavanomaisen ja vähäisen.
Kolme. Kuudes pykälä: muutettu vastaus on uusi tarjous. Tämä on tentin varmin kysymys.
Neljä. Viisi pätemättömyysperustetta: pakko, petos, kiskonta, erehdys, kunnianvastaisuus. Plus sovittelu.
Viisi. Kauppalaki on tahdonvaltainen yritysten välillä, kuluttajansuojalaki pakottava. Kiinteistön kauppa vaatii muodon ja kaupanvahvistajan.
Kuusi. Purku vaatii olennaisen virheen tai laissa säädetyn perusteen.
Seitsemän. Kolme kuukautta kaupparekisteriin, muuten perustaminen raukeaa.
Kahdeksan. Vastuu: yrittäjä kaikki, avoimessa yhtiössä yhteisvastuu, kommandiittiyhtiön äänetön panoksellaan, osakkeenomistaja ei vastaa.
Yhdeksän. Vahingonkorvaus: neljä porttia. Tuottamus, ankara vastuu, sopimusvastuu. Isännänvastuu ja myötävaikutus.
Kymmenen. Kuluttajansuojalain toinen luku: ykkönen yleiskielto, nelonen piilomainonta, kuutonen harhaanjohtaminen, yhdeksän aggressiivisuus, yksitoista alennusilmoitus.
Nyt sinulla on koko paketti äänessä. Jos ehdit kuunnella vain yhden jakson ennen tenttiä, kuuntele tämä. Ja muista: vastaa ääneen. Se on ainoa asia, joka erottaa kuuntelemisen oppimisesta. Tsemppiä tiistaille.

**Aamun pikakertaus. Kaksikymmentä asiaa ennen tenttiä.**

Tämä jakso on tarkoitettu tenttipäivän aamuun. Se kestää noin kymmenen minuuttia ja käy läpi kaikki asiat, jotka pitää muistaa. Vastaa mielessäsi tai ääneen, mutta älä pysähdy pitkäksi aikaa. Tämä on lämmittely, ei uutta opiskelua.
Yksi. Oikeusjärjestys on valtiossa voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus. Oikeuslähde kertoo, mistä sen sisältö löytyy.
Kaksi. Oikeuslähteet: vahvasti velvoittavat ovat laki, asetus ja viranomaismääräys. Heikosti velvoittavat ovat esityöt, tuomioistuinratkaisut ja oikeustiede. Sallittuja ovat maantapa, EU-oikeus, kansainväliset sopimukset ja oikeusperiaatteet.
Kolme. Vallan kolmijako: eduskunta säätää, presidentti ja valtioneuvosto panevat täytäntöön, riippumattomat tuomioistuimet ratkaisevat.
Neljä. Tuomioistuimet: käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus. Hallinnossa hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Erityisiä ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus.
Viisi. Oikeuskelpoisuus on passiivinen: voi omistaa ja olla osapuoli. Oikeustoimikelpoisuus on aktiivinen: voi tehdä oikeustoimia kahdeksastatoista vuodesta alkaen.
Kuusi. Alaikäisen kauppa on pätevä vain, jos se on tavanomainen ja vähäinen. Viisitoista vuotta: työsopimus ja rikosvastuu.
Seitsemän. Valtuutus: oikeustoimilain kymmenes pykälä sitoo valtuuttajan. Yhdestoista: toimivallan ylitys ei sido, jos kolmas tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää. Vilpitön kolmas saa suojan.
Kahdeksan. Sopimus syntyy tarjouksesta ja hyväksyvästä vastauksesta. Kuudes pykälä: muutettu vastaus on kieltävä vastaus ja uusi tarjous. Neljäs: myöhässä tullut vastaus on uusi tarjous. Viides: hylätty tarjous raukeaa.
Yhdeksän. Määrämuoto: kiinteistön kauppa vaatii kauppakirjan ja kaupanvahvistajan, testamentti kaksi todistajaa, avioehto rekisteröinnin.
Kymmenen. Tulkinta: sanamuoto, kokonaisuus, olosuhteet, tarkoitus. Epäselvä ehto tulkitaan laatijan vahingoksi ja kuluttajan hyväksi.
Yksitoista. Pätemättömyys: pakko kaksikymmeneskahdeksas, petollinen viettely kolmaskymmenes, kiskonta kolmaskymmenesensimmäinen, erehdys kolmaskymmenestoinen, kunnianvastainen kolmaskymmeneskolmas.
Kaksitoista. Kolmaskymmeneskuudes: kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se jätetään huomiotta. Sopimus sitoo muutettuna, ei kaadu kokonaan.
Kolmetoista. Sopimusrikkomuksen seuraamukset: täytäntöönpano, hinnanalennus, vahingonkorvaus, purku ja viivästyskorko. Purku vain olennaisesta virheestä.
Neljätoista. Kauppalaki on tahdonvaltainen yritysten välillä. Kuluttajansuojalaki on pakottava. Kuluttajakaupassa reklamaatio kahden kuukauden kuluessa ja virhevastuu kaksi vuotta.
Viisitoista. Kiinteistökauppa: maakaari, muoto ja kaupanvahvistaja. Muodon puuttuminen tekee kaupasta mitättömän.
Kuusitoista. Vuokra: irtisanominen on normaali keino, purku vaatii laissa säädetyn perusteen. Alivuokraus vaatii luvan.
Seitsemäntoista. Yritykset: kolme kuukautta perustamisesta kaupparekisteriin, muuten raukeaa. Osakepääoma voi olla nolla, julkisessa osakeyhtiössä kahdeksankymmentätuhatta.
Kahdeksantoista. Vastuu: yrittäjä kaikki, avoin yhtiö yhteisvastuullisesti, kommandiittiyhtiön äänetön panoksellaan, osakkeenomistaja ei henkilökohtaisesti.
Yhdeksäntoista. Vahingonkorvaus: vahinko, syy-yhteys, vastuuperuste, korvattavuus. Tuottamus, ankara vastuu, sopimusvastuu. Isännänvastuu ja myötävaikutus.
Kaksikymmentä. Kuluttajansuojalain toinen luku: yleiskielto, piilomainonta, harhaanjohtaminen, olennaiset tiedot, aggressiivisuus, alennusilmoitus kolmenkymmenen päivän alimmasta hinnasta. Valvonta: kuluttaja-asiamies ja markkinaoikeus.

_KYSYMYS:_ Viimeinen kysymys. Mikä on tentin tärkein yksittäinen pykälä, ja miksi?

_VASTAUS:_ Oikeustoimilain kuudes pykälä. Koska se ratkaisee, syntyykö sopimus vai uusi tarjous, ja se toistuu lähes joka tentissä. Muista sanoa vastauksessa myös, että kyse on kieltävästä vastauksesta, johon liittyy uusi tarjous.

Hyvä. Nyt sinä tiedät tämän. Mene tenttiin rauhassa, lue kysymys kahdesti, ja kirjoita vastaus kaavalla: säännös, tunnusmerkistö, soveltaminen, johtopäätös. Tsemppiä.